Esitystaiteen perusteet -kurssikooste

Kooste sisältää tehtävänantoja, suorituksia, opiskelijoiden kirjoittamia muistiinpanoja ja keskustelun rippeitä. Aineistoa käytettiin Kankaanpään taidekoulun Esitystaiteen perusteet -kurssin opetuksessa, johon osallistui kaksi perättäistä vajaan 15 opiskelijan ryhmää ja etäopiskelijoita. Kolmiviikkoinen kurssi on pakollinen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Ohjelma pyrki kehittämään osallistujien kykyä purkaa ja lukea erilaisia yhteiskunnassa toistuvia esityksiä sekä kehittämään taiteilija-ammatin vaatimia esiintymistaitoja. Esiintymistaidoista on hyötyä kun tekee taiteellista työskentelyään ymmärrettäväksi kollegoille, perheenjäsenille ja muulle yleisöille. Esiintymistä käsiteltiin laaja-alaisesti puimalla historiallisia poliittisia puheenvuoroja, performanssitaideteoksia ja osallistujien kurssin aikana toistamia arkirutiineja.

Ohjelmaa rytmittivät liikunnalliset harjoitukset, joilla pyrittiin vahvistamaan osallistujien kehotietoisuutta. Aamut alkoivat joko yhteisillä tansseilla tai venyttelyillä ja ryhmät suorittivat päivittäin kontakti-improvisaatioharjoitteita. Koulussa toteutetun opetuksen lisäksi ryhmät toimivat Kankaanpään liikuntakeskuksessa ja työskentelivät muutamaan otteeseen kaupunkitilassa. Liikepohjaista työskentelyä ohjasi pyrkimys harjaantua tunnistamaan kuinka keho vaikuttuu ympäristöstä, säistä ja toisista ihmisistä. Tätä kautta yritettiin hahmottaa miten ympäristö vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Menettelyllä pyrittiin kehittämään valmiuksia ymmärtää kuinka taideteokset, kuten veistokset, maalaukset, valokuvat ja arkkitehtuuri ohjaavat havaintoja, ajattelua ja käytöstä. Ohjelmaan kuulunut luento tarkasteli performatiivisuuden käsitettä eri nykytaiteen suuntausten ja merkkiteosten kautta.

Koosteessa on mukana esitystaiteen perusteet etäkurssin kurssitehtävät, joita myös osa kontaktiopetukseen osallistuneista on tehnyt korvatakseen poissaoloja. Laatikkoihin kootut tekstit ovat viikottaisia tehtävänantoja, joita ryhmille jaettiin. Näiden alla on opiskelijoiden suorittamat tehtävät sekä linkkejä teoksiin, joihin viitattiin keskusteluissa. Harjoitteita ja niiden purkuja ei ole esitelty tässä asiakirjassa, koska tämä on tarkoitettu ensisijaisesti muistiinpanoksi ja arkistoksi. Koosteen avulla voi toivottavasti palauttaa mieleen opetuksessa viitattuja taideteoksia, kirjallisuutta ja harjoitusten kulkua. Kurssi päättyi molempien ryhmien osalta ryhmissä suunniteltuihin yhteisharjoituksiin, joiden kehittelyn rippeitä on tallennettu asiakirjaan. Osallistujat arvioivat omaa oppimistaan ja antoivat työskentelylleen kurssiarvosanat opetuksen päättäneissä henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa.

Osa performanssiharjoitteista on napattu suoraan Pilvi Porkolan toimittamasta Performance Artist’s Workbook (2017) kirjasta. Performatiivisuutta käsittelevä luento-osuus pohjasi teoriasisällöiltään Richard Schechnerin Performance studies an Introduction – Chapter 5: Performativity (2002-2013) oppikirjaan. Suomennettu nimellä Johdatus esitystutkimukseen (2016). Kurssi käytti opetusaineistona kahta suomalaista performanssitaidekokoelmaa; T.E.H.D.A.S ryn luomaa D-Ark arkistoa, jossa teoksia yli 30 vuoden ajalta sekä New Performance Turku -festivaalin videokanavaa. Arkistoista löytyviä taideteoksia sovellettiin myös opetuksessa toistamalla esityksissä käytettyjä koreografioita ja perehtymällä taideteoksiin liikkeen kautta. Edellisistä kursseista saa otteen blogin aikaisemmista. Kurssin vastuuopettajana oli Tuomas Laitinen, joka sijaisti Aapo Korkeaojaa.

20170503

An extract of my kettlebell choreography contribution for Pilvi Porkola’s “Until We Come Together” (2016) at New Performance Turku is available online!

Wrote a short memo on the Trans-Horse presentations for Vårscenefest [Fi].

20170124

Autochthonic Fantasy (2016) Arttu Merimaa.

Kirjastoessee (2016) Pilvi Porkola.

Preparing for “Performance and Media” course which I’ll host next month in Kankaanpää Art School. Feeling stressed.. It’s taking a lot of time to sort out practicalities and the time would be better spend making fun art stuff (like preparing the SOW: Blacksmith ed.1).

I’ve planned that we’ll… Make six intensive workouts at the Kankaanpää gym (working with kettlebells), make 3d renderings of meditation stools (later construct them) and work with sketchup to design imaginary objects (later meditating on them). It’s a fun program to conjure but stressful to organize. At the same time I’m mentoring a group of five graduating students with their thesis related artworks. So far I’ve written 12 pages of emails and spend 63 hours on mentoring tasks and travels to Kpää (I’m using a nifty work scheduling application to measure the exact working time). I don’t think they are reading my emails and on my visit there last week I learned that half of the group hasn’t started working yet.

It takes six hours to travel to Kankaanpää by bus. It would be more practical to organize my course for an academy in Berlin etc. The travel time would be more reasonable. Still.. I enjoy the idea that somewhere there is a polytechnic university which offers free art education for people who live in the middle of nowhere. Globally it doesn’t make any sense to have an art university in Helsinki either. I should make a travel video about Kpää and show it friends visiting Helsinki. The site puts contemporary art into perspective. On a map the city is at the same level as Greenland.. It’s among the most northern universities of applied sciences offering education on performance art. I guess Tromsø is the most northern – But Norway doesn’t count because they have oil money, which makes space and time are manageable.

20161205

Visited TeaK Bunch performances today by invitation of Matilda Aaltonen. I’ve been watching more dance this autumn then ever before. It inspires me. There is more potential for change in dance than in performance art!

There is something unceasing in witnessing dancers illustrate internal drives with their public bodies (they become everybodies and make the audience nobodies). Dance is magnificent acts and on stage, which the artist present in an unhesitant/pro-hesistant, inhumane manner. They have no stutter – Stutter is their art. This makes them too perfect to approach. They are shielded from penetrating gazes on all fronts. There were three breaks during the two hour post-humanism inspired dance potpourri. During the breaks the movements the performers echoed in the audiences posture. Everyone ended up putting on a show, walking more steadily and concentrated then before arriving. Everyone was afraid to show their imbalances, everyone was afraid to show “they didn’t get it”. This is how institutions terrorise us and this is how we can use empathy to change the world.

I’ve started to develop dance for my kettlebell. “Workout in four parts”:

  1. Warm-up, kettlebell and techno making (as demoed at NPTurku for Pilvi)
  2. Protein-shake and kettlebell worship (for this I’ll use the stutter/poses techniques presented by Philipp Gehmacher and I’ll ask Pilvi to design a protein drink for me)
  3. 16kg of meat to counterbalance the 16kg kettlebell on a swing (a short transitional act between workout and cooldown phase)
  4. Attaching a six pack of beer on my belly with duct tape and serve the audience with alkohol
  5. […]
  6. Profit