{"id":10233,"date":"2026-04-14T11:16:42","date_gmt":"2026-04-14T08:16:42","guid":{"rendered":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/?p=10233"},"modified":"2026-04-14T17:39:37","modified_gmt":"2026-04-14T14:39:37","slug":"mustekalan-taidemuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/mustekalan-taidemuuri\/","title":{"rendered":"Mustekalan taidemuuri"},"content":{"rendered":"

Oli ilo osallistua Mustekalan Pehme\u00e4 ja kova vaikuttaminen<\/a> -teemanumeron toimituskuntaan, ja jutut on vastaanotettu hyvin. Englanninkielinen tilaisuus MIFiss\u00e4<\/a> saavutti yleis\u00f6\u00e4 ja teemoihin liittyv\u00e4 n\u00e4yttely Alkovissa<\/a> aktivoi uusia ihmisi\u00e4. Monialainen kokonaisuus muistutti taiteellista tutkimusta, jossa ilmi\u00f6it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksina, puheena ja tekstin\u00e4… Ajatuksena on ett\u00e4 kaikki, tai edes jotain tapahtuu n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tuotanto syntyi osana poliittista taistelua, verkostossa jossa on Suomen oikeistohallitusta vastustavia ihmisi\u00e4. Sama sakki on kokoontunut jo pari vuotta protestoimaan julmia leikkauksia<\/a>, ja jatkaa edelleen toimintaa. Uskon ett\u00e4 julkaisu lis\u00e4\u00e4 resulsseja jotka yhdess\u00e4 muodostamme.<\/p>\n

Tutustuin toimitusty\u00f6n kautta uudelleen ihmisiin, hahmoihin ja kirjoittajiin, joiden kanssa ollaan toimittu eri rooleissa vuosien ajan. Vajaa viikko teemanumeron j\u00e4lkeen yksi teksteist\u00e4 nousi hampaankolosta, ja tuntui erityiselt\u00e4. Merja Puustisen kirjoitus Taide ja kulttuuri vallan v\u00e4lineen\u00e4 talouden ja geopolitiikan myllerryksess\u00e4<\/a> on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 laadittu samaan aikaan kun USA\/Israel on suunnitellut laitonta hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4\u00e4n Irania vastaan. Ajoitus lis\u00e4\u00e4 tunnetta siit\u00e4, ett\u00e4 tekstiss\u00e4 hahmoitellut kulttuuridiplomaattiset rakenteet ovat todenmukaisia. L\u00e4nnen lanseeramat taidemuseot Iranin vastarannalla ovat kilpi\u00e4, joihin sijoitettua kulttuuriomaisuutta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suojaamaan poliittisen-l\u00e4nnen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n

Saman voi ajatella taideteoksena: Ahmet \u00d6\u011f\u00fctin monivuotisen installaatio projektin Bakunin\u2019s Barricade<\/a> (2015-22) esitt\u00e4\u00e4 klassikkomaalauksia osana barrikaadeja, jotka rajoittavat ihmisten liikett\u00e4. Teos kumpuaa anarkismista, ja velvoitteessa tuoda ajan avangard-taide yhteiskunnallisiin kohtaamisiin. Juuri nyt teos velvoittaa ajattelemaan museoiden roolia poliitiisen-l\u00e4nnen hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4, sek\u00e4 taiteilijoiden roolia sodan vastaisissa liikkeiss\u00e4. Asia on l\u00e4heinen, sill\u00e4 viimeiset kaksi ja puolivuotta vapaa taidekentt\u00e4, sen moninaiset tilat kuten Tekstintalon salit, ovat olleet ymp\u00e4rist\u00f6 joissa sodan- ja kansanmurhan vastainen ty\u00f6 on j\u00e4rjestetty. N\u00e4m\u00e4 ovat ne tilat joita leikkaukset eniten kurjistavat.<\/p>\n

Tunnen luissani ett\u00e4 vapaa taidekentt\u00e4 on monintavoin t\u00e4ytt\u00e4nyt avantgardeen kohdistettuja ep\u00e4reiluja odotuksia. Kuvaan odotuksia ep\u00e4reiluksi, koska taidehistoriankirjoitus pen\u00e4\u00e4 ett\u00e4 taiteilijat ottavat uusia asentoja, mutta kun asennot l\u00f6ytyv\u00e4t k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t toisaalle. Muutos, jossa vaadimme esimerkiksi Iraniin kohdistuvan el\u00e4m\u00e4nvastaisen hy\u00f6kk\u00e4yksen, ja kansalaisyhteiskuntaan korventavien pakotteiden tuomitsemista, pit\u00e4isi tapahtua p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien piireiss\u00e4 ja niiss\u00e4 perheiss\u00e4, jossa ruuan hinnan nouseminen viimeiseksi tuntuu.<\/p>\n

Kaduilla protestoivat perheet tuntevat paremmin mit\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys valtiollista suvereniteettia kohtaan merkitsee kuin oma presidenttimme. Kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen kun Stubb matkusti marraskuussa 2025<\/a> Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin, Helsingin Sanomissa esiteltiin miten Dubai-suklaan on onnistunut maailmanvalloituksessaan<\/a> TikTokin avulla ja kuvasi arabiemiraatit \u201cpehme\u00e4n vaikuttamisen supervaltana\u201d.<\/p>\n

Juttu viittasi kevyesti ett\u00e4 ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6t ovat raportoineet valtion \u201cvarjopuolista\u201d ja kertoivat sen olevan sekaantunut \u201calueellisiin konflikteihin\u201d. On herkullista ettei suklaa-jutussa mainita Stubbin vierailua, saati uutisoitu mill\u00e4 asioilla h\u00e4n liikkui. H\u00e4nell\u00e4 oli myyntihousut jalassa, seurueessaan ainakin Israel asekaupoissa ryvettynyt Vantaalainen Sensofusion, Patria, v\u00e4est\u00f6nsuojavalmistaja Temet, avaruusvakoilu start-upin ICEYEn sek\u00e4 sis\u00e4leikkipuistoista tunnettu SuperPark. Tarjolla oli sinivalkoinen paketti vakoilua, drone-muuria, sek\u00e4 pommisuojia, joiden neli\u00f6t voidaan rauhanaika hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 leikkipuistoina.<\/p>\n

Sodalla lyps\u00e4v\u00e4 delegaation vierailun ajankohta olivat erityisen pilkallinen Sudanin ihmisi\u00e4 kohtaan. Tarkalleen samaan aikaan uutisoitiin El-Fasherin piirityksest\u00e4, sek\u00e4 yli 170 000 ihmisen joutumisesta RSF sotajoukkojen saartoon. Ihmiset kaduilla huusivat asekauppojen lopettamisen puolesta Yhdistyneiden arabiemiraattien l\u00e4hetyst\u00f6ll\u00e4. Valtio tukee RSF-joukkoja jotka ovat syyllisi\u00e4 joukkomurhiin, ja pakkosiirtoihin sek\u00e4 sotarikoksiin. Joukkosurmia tuomitsevat mielenilmaisut toivat koolle satoja ihmisi\u00e4 ja suljimme yhteisvoimin tiet arabiemiraattien suurl\u00e4hetyst\u00f6n edustalta. Mielenosoitus vaativat samaa kuin palestiinalaisten oikeuksia ajavat tapahtumat: tulitaukoa, ja sit\u00e4 ett\u00e4 poliittinen-l\u00e4nsi lopettaisi kansanmurhien tukemisen.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 ei ole uutisoitu mutta Helsingin Sanomat arvoi kirjoituksessa ett\u00e4 Dubai-suklaa maistuu aavistuksen samalta kuin maitosuklaa, jossa on \u201cmukavaa rapeutta\u201d. Toimitus esitt\u00e4\u00e4 ihmisoikeusrikkomukset \u201coletettuina\u201d ja palauttaa lopulta vastuun valtiomme ulko- ja ihmisoikeuspolitiikan tulevaisuudesta… ihmisille, jotka ostavat ylihintaista suklaata. Hesarin juttu ei kuitenkaan ole ep\u00e4onnistunut. Se ainoastaan edellytt\u00e4\u00e4 edistynytt\u00e4 mediakuiskaamista: se oli kutsu boikotoida.<\/p>\n

Ja sen teemme mutta my\u00f6s enemm\u00e4n!<\/p>\n

Puustisen tekstiin viitaten, vapaa kentt\u00e4 on toiminut “\u00e4lykk\u00e4\u00e4n vallank\u00e4yt\u00f6n” parissa. Ihmiset ovat kanavoineet taide- ja kulttuurikent\u00e4ll\u00e4 haalimansansa kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman poliittiseen ty\u00f6h\u00f6n kuten Laki s\u00e4rm\u00e4\u00e4 -aloitteeseen<\/a> (aloite torpattiin viimeviikolla eduskunnassa). Samassa valtion oma kulttuurinen toiminta on paljastunut heikoksi, ja kykenem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi luomaan puollustamisen arvoisia n\u00e4k\u00f6aloja. Karita Mattilan laulu F-35 julkistusjuhlassa<\/a> oli ep\u00e4onnistunut. Ei siksi ett\u00e4 taidetta ei sovi tuoda h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n \u00e4\u00e4reen, vaan siksi ett\u00e4 taiteen pit\u00e4\u00e4 olla hyv\u00e4\u00e4 jos kerran aijotaan. Mattilan kuratoiminen oli pienen mielen tuulahdus. Paikalla olisi pit\u00e4nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tai pyrki\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Teo Alaruonan Enter Exude<\/a> -variaatio (anteeksi kaikille ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senille ett\u00e4 tuon esityksen t\u00e4h\u00e4n kontekstiin mutta n\u00e4in t\u00e4m\u00e4n vision enk\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt siit\u00e4 yli).<\/p>\n

Puustisen tekstiss\u00e4 on salpalinjan veroinen listaus taidelaitoksista, jotka kehyst\u00e4v\u00e4t Hormusin salmea: “Louvre Abu Dhabi (2017), Berklee Abu Dhabi (2020), Manarat Al Saadiyat (2009), Zayed National Museum (2025) ja Natural History Museum Abu Dhabi (2025). Pitk\u00e4\u00e4n rakenteilla ollut Guggenheim Abu Dhabi valmistunee 2026.” Rimpsun per\u00e4ss\u00e4 on kartta, joka on tullut kaikille tutuksi j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n viime kuukauden aikana. N\u00e4m\u00e4 museorakennukset toimivat taide-kilpen\u00e4, jolla poliittinen-l\u00e4nsi pit\u00e4\u00e4 Irania p\u00e4\u00e4dyss\u00e4\u00e4n (tai yritt\u00e4\u00e4).<\/p>\n

On merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ett\u00e4 tuiki-tavallinen taiteilija Puustinen, paaluttaa tekstiss\u00e4\u00e4n Hormuzin salmen merkityksen kansainv\u00e4liselle kaupalle ja energiataloudelle paremmin kuin moni ulkomaantoimittaja. Varsinkin kun kirjoitus on tehty ennen USA\/Israelin laitonta hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Puustinen puhuu museorakennusprojektien kautta eurooppalaisten valtojen intresseist\u00e4 alueeseen, jotka selitt\u00e4v\u00e4t miksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4mme eiv\u00e4t ole tuominneet Iraniin kohdistuvia sotarikoksia.<\/p>\n

Minulle juttu vihjaa ett\u00e4 omat merenrantamuseomme ovat osa julmaa globaalia linjastoa: museokentt\u00e4mme merkitt\u00e4vimm\u00e4t investoinnit on suunniteltu Pietariin kohdistuvan risteilyturismin v\u00e4lisatamiksi. Uuden design- ja arkkitehtuurimuseon sek\u00e4 kaupunginmuseo HAMin uusi sijainti, edellytt\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 normalisoimme suhteemme Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ollakseen kannattavia!<\/p>\n

Kulttuurikentt\u00e4 on havahtumassa millitarisaatioonsa yleisimmin! Essi Rossin kirjoitus Militarismin kev\u00e4t<\/a> (2026) avaa rinnakkaisia kokemuksia teatterikent\u00e4lt\u00e4. Rossin juttu her\u00e4ttelee siihen kuinka outoa on ett\u00e4 ent. Taike nyk. KUVI<\/a> on julkaissut suruttomia huoltovarmuus julistuksia luodakseen perusteita kulttuurirahoitukselle, ja vaijennut kun leikkaukset nujertavat vapaata kent\u00e4\u00e4. Meit\u00e4 johtaa johtajat eiv\u00e4t halua johtaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oli ilo osallistua Mustekalan Pehme\u00e4 ja kova vaikuttaminen -teemanumeron toimituskuntaan, ja jutut on vastaanotettu hyvin. Englanninkielinen tilaisuus MIFiss\u00e4 saavutti yleis\u00f6\u00e4 ja teemoihin liittyv\u00e4 n\u00e4yttely Alkovissa aktivoi uusia ihmisi\u00e4. Monialainen kokonaisuus muistutti taiteellista tutkimusta, jossa ilmi\u00f6it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksina, puheena ja tekstin\u00e4… Ajatuksena on ett\u00e4 kaikki, tai edes jotain tapahtuu n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tuotanto syntyi osana poliittista … <\/p>\n

Continue reading “Mustekalan taidemuuri”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[2260,1404,2263,2262,2259,2261,408],"class_list":["post-10233","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-log","tag-ahmet-ogut","tag-alkovi-gallery","tag-essi-rossi","tag-karita-mattila","tag-merja-puustinen","tag-teo-alaruona","tag-the-museum-of-impossible-forms"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10233","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10233"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10233\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10233"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10233"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}