(Ja mit\u00e4 se minulle kuuluu?)<\/p>\n
Kun ekokatastrofeissa ryvettynyt ylikansallinen yritys lanseeraa tuotetta korostaen sen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4, kuluttajat tiet\u00e4v\u00e4t sangen hyvin ett\u00e4 kyse on paskapuheesta. Kotikasvatukseen kuuluu ettei mainoksiin k\u00e4y uskominen. N\u00e4iden alkeellisen viestinn\u00e4n kykenee purkamaan viimeist\u00e4\u00e4n yl\u00e4-asteen median-lukutaidon tunnilla istunut pikkulapsi. Idiootti uskoo v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tissien n\u00e4keminen mainoksessa laukaisee kuluttamis’ halukkuuden. Mainonta joka rakentuu Freudin teorioiden varaan on yht\u00e4 vanhanaikaisia kuin Freudin v\u00e4itteet sukupuolisuudesta.<\/p>\n
Mainokset vaikuttavat kuluttajien k\u00e4yt\u00f6kseen mutta syy ei ole se, ett\u00e4 ne toimisivat her\u00e4tt\u00e4en alitajuisia impulsseja tai muuten aivopesten tunteitamme. Mainokset toimivat paljon yksinkertaisemmin. Ne toimivat sill\u00e4 ne ‘eiv\u00e4t toimi’. Alkuper\u00e4isesti saksalaiset, t\u00f6ker\u00f6sti vieraaseen kieleen dupatut television tiskiainemainokset hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t Bertolt Brechtin tunnetuksi tekem\u00e4\u00e4 vieraannuttamis menetelm\u00e4\u00e4. Tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 mainokset kategorisesti kusettavat helpottaa kuluttamista. Eip\u00e4h\u00e4n tule huijatuksi! Tuotteen ostaminen on kohtalon haltuunottamista. Olemme masokistisessa rakkaussuhteessa tehtaanomistajiin. Haluamme tukehtua heid\u00e4n tuotteisiinsa.<\/p>\n
Mainokset esitt\u00e4v\u00e4t korostetun valheellisia v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 jotta niit\u00e4 ei otettaisi todesta.. Kukaan ei oikeasti kuvittele, ett\u00e4 laitteet ja kemiat toimivat kuten teeveess\u00e4 n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Jenkkien mattokauppiaille nauravat lapset ja veteraanit. Olemme tietoisia kulutustottumustemme aiheuttamastamme ymp\u00e4rist\u00f6 katastrofeista ja sosiaalisista v\u00e4\u00e4ryyksist\u00e4. Mainokseen kohdistetun naurun my\u00f6t\u00e4 osoitetaan, ett\u00e4 ollaan tietoisia mink\u00e4sortin vitsist\u00e4 on kyse.. T\u00e4m\u00e4 tietoisuus siivitt\u00e4\u00e4 ostop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. M\u00e4ssyt\u00e4mme paskaa tietoisina, ett\u00e4 kyse on paskasta.<\/p>\n
Postmodernisti voisi kuvat tilannetta skitsofreeniseksi. Mutta vastaavassa kulutusk\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6 suhteessa ei ole kyse viimeaikaisen kapitalismin tuottamasta ihmismielen h\u00e4iri\u00f6st\u00e4 \u2013 Kyse on kaikkiaan modernistisesta l\u00e4nsimaalaisuudesta. L\u00e4nsimaalainen el\u00e4m\u00e4 kuvataan kernaasti tragediana, jonka vaiheet on kaavoitettu historian kirjoihin.. Moni malttaa tuskin odottaa maailmanloppua. Michel Serres kuvailee kirjassaan Malfeasance – Appropriation Through Pollution (2008) edell\u00e4 hahmoiteltuja kantimia, jotka tukevat yhteist\u00e4 pyrkimyst\u00e4mme tuhota ymp\u00e4rist\u00f6mme (kuten tragediaan kuuluu).<\/p>\n
Serres esityksen mukaan ymp\u00e4rist\u00f6lle tuhoisaa el\u00e4m\u00e4nmenoamme ei perustele tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytemme. Haluamme tuhota maailman koska emme halua ett\u00e4 sit\u00e4 saa kukaan muu. Olemme mustasukkaisia kaikesta mit\u00e4 emme ole viel\u00e4 t\u00e4rvelleet nimimerkeill\u00e4mme, spermallamme, graffiteillamme tai vihkisormuksilla. Merkitsemme sosiaalista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme sek\u00e4 villi\u00e4 luontoa kehon j\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 osoittaaksemme, ett\u00e4 se kuuluu vain meille. Serres luo suoran yhteyden yksil\u00f6n kehon tuottaman kuonan ja yhteiskunnan tuottaman j\u00e4tteen v\u00e4lille. Kun kehojen sis\u00e4ll\u00e4 muodostuva j\u00e4te k\u00e4rr\u00e4t\u00e4\u00e4n yhteiskunnan liepeille syntyy valli, joka erottaa “meid\u00e4t” muista. Kuten kaikki lauma-el\u00e4imet merkitsemme reviirimme kusella ja paskalla.<\/p>\n
Paskalla on kaksois-teht\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 my\u00f6s lannoitetaan pellot. Paska tuottaa lis\u00e4\u00e4 paskaa.<\/p>\n
Oma paska haisee hyv\u00e4lt\u00e4 Serres muistuttaa. Sellutehtaan lemu on perseest\u00e4 mutta toisaalta muistuttaa meit\u00e4 ty\u00f6n sek\u00e4 rahan tuoksusta ja siit\u00e4 kuinka ihmiskehot tehtaissa ahertavat kansakunnan hyvinvoinnin eteen. Sellun hajun katoaminen merkitsee hyvinvoinnin haihtumista. Suomen puuteollisuuden kadotessa monella paikkakunnalla sellutehtaan haju nostattaa herk\u00e4n muiston (Lemua varmasti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jo dementian hoidossa). Hajuaistin lis\u00e4ksi Serres korostaa moneen otteeseen kuinka \u00e4\u00e4net halutunottavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. H\u00e4n alleviivaa polttomoottoreiden ja per\u00e4aukon p\u00e4rin\u00e4n yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4.. Harley-Davidson moottoripy\u00f6rien \u00e4\u00e4nij\u00e4lki lieneekin nimetty yhti\u00f6n tavaramerkiksi.<\/p>\n
Valta on Serresille hyvin yksinkertainen juttu. Valta on yksinkertaisimmillaan sit\u00e4 oikeus ja voima s\u00e4\u00e4dell\u00e4 mit\u00e4 \u00e4rsykkeit\u00e4 kansalaisten tai kuluttajien aistit voivat saavuttaa. T\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aistit keskusjohtoisesti s\u00e4\u00e4dellyll\u00e4 viestinn\u00e4ll\u00e4 voidaan hallita yksil\u00f6n toimintaa. Mutta mik\u00e4 legimoi ja oikeuttaa t\u00e4t\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4? Serresin selitys l\u00f6ytyy myyteist\u00e4 ja symboleista..<\/p>\n
Mik\u00e4li moottorin p\u00e4rin\u00e4n \u00e4\u00e4ni ei riit\u00e4 pelottelemaan naapureita pois ja mielii valtaamaan uutta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kannattaa sen p\u00e4\u00e4lle valella ihmisverta.. Serres kertaa mytotologista Romuluksen ja Remuluksen veljesmurhaa todistaessaan kuinka paikan voi lunastaa omaksi vain verisell\u00e4 uhrauksella. Tarinan mukaan Remulus rikkoo mytologisen esi-rooman tabuja ja t\u00e4m\u00e4 surmataan. Rooman kaupunki syntyy verenvuodatuksest\u00e4 mik\u00e4 velvoittaa tulevat sukupolvet noudattamaan kaupungin j\u00e4rjestyst\u00e4. Tabua ei saa rikkoa. Suomenkieless\u00e4kin kerrotaan kuinka “veri vet\u00e4\u00e4” takaisi kanta-isien synnyin seuduille.<\/p>\n
Vastaavat yksil\u00f6tason uhraukset skaalautuvat Serresin mallissa helposti koko kulttuuria koskeviksi. Yhteiskunnan kantais\u00e4t pyrkiv\u00e4t aika-ajoin vuodattamaan viatonta verta merkatakseen pellot nimiimme (tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 jonkun inhimillisen nimiin). N\u00e4m\u00e4 lietsovat poikansa aseisiin toivoen, ett\u00e4 lasten veren vuodattaminen riitt\u00e4\u00e4 merkkaamaan peltomaat tuleville sukupolville. Veren valuttaminen kultivoi luontoa. Ensimm\u00e4isen maailmansodan sotatantereet lieniv\u00e4tkin pitk\u00e4lti peltomaita ja arvostamamme ranskalaiset herkkuviinimme on lannoitettu k\u00e4rvennetyill\u00e4 luilla! Serres esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mytologinen rooma ja modernit maailman sodat kuuluvat samaan jatkumoon.<\/p>\n
Nykyisess\u00e4 maailmassamme sotatanner on sys\u00e4tty liikkeeseen. Sotaa ei rajaa julistus ja kutsu taisteluun mittel\u00f6\u00f6n, jollekin sopivalle pientareelle.. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sodat ratkaistaan urbaaneissa asutuskeskuksissa ja ne ovat sekoittuneet arkeen. Sodat ratkaistaan kortteli korttelilta. Yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olohuoneessa katsotaan televisiota mainosrahoin kustannettua viihdett\u00e4, toisena huoneen ikkunasta ammutaan naapureita kiv\u00e4\u00e4reill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa ristiriitaiselta mutta on oikeastaan johdonmukaista, sill\u00e4 kaikki ideologinen kamppailu on arkeen sekoittunutta.<\/p>\n
Kun Badgadilaiset palailevat koteihinsa, liister\u00f6iv\u00e4t uudet tapetit ja kittaavat luodinreiki\u00e4 makuuhuoneista.. He tulevat t\u00f6rm\u00e4nneeksi sodan merkitt\u00e4vimpiin j\u00e4tteisiin: kiv\u00e4\u00e4rien hylsyihin. Merentakaiset valloittajat ovat merkanneet Bysantin pellot yhdysvaltalaisten aseseppien Horace Smith & Daniel B. Wessonin nimiin. Miehet on nimetty sarjatuliaseiden kantaisiksi. Rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rien j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t kreikkalaisin aakkosin br\u00e4nd\u00e4tyt messinkihylsyt ovat erinomainen esimerkki kuvata sit\u00e4 miten suur’yritykset merkkaavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme omakseen.<\/p>\n
Korporaatiot saastuttavat luontoa ja mielenmaisemiamme br\u00e4nd\u00e4tyll\u00e4 roskalla. N\u00e4iden n\u00e4k\u00f6kulmasta kadunvarsien j\u00e4te on suunniteltuja markkinointia. J\u00e4\u00e4kiekkohallien roskakorit pursuavat KOFFin kaljat\u00f6kkien hylsyj\u00e4 ja todista kaljamerkin riemukkuudesta. Syntyy vaikutelma, ett\u00e4 roska on hyv\u00e4\u00e4. Uskomatonta kyll\u00e4 roska-ruoka on on positiivinen atribuutti. Sit\u00e4 sy\u00f6d\u00e4\u00e4n kun halutaan m\u00e4ss\u00e4ill\u00e4. Kaiken t\u00e4m\u00e4n viestinn\u00e4n tavoite on vallata ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Tuotemerkit valtaavat kielemme.. Suomessa puremme Jenkki-purukumia \u2013 Pit\u00e4\u00e4ksemme purukalustomme ehjin\u00e4! Vastaavia esimerkkej\u00e4 tuhansittain.<\/p>\n
Serresin mallin vahvuus on siin\u00e4 miten luonnon roskaaminen j\u00e4tteill\u00e4 ja massamedioiden tuottama aineeton viestint\u00e4 (mainokset ja muu propaganda) voidaan esitt\u00e4\u00e4 samanarvoisina sek\u00e4 yht\u00e4 haitallisina. Mainonta on saastuttamisen veroinen ongelmakentt\u00e4. J\u00e4tteiden loppusijoituspaikkoja ohjataan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 ja Serresin toivomuksena lienee, ett\u00e4 suur’yritysten julkista viestint\u00e4\u00e4 voitaisiin ohjeistaa kansalaisyhteiskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla. T\u00e4m\u00e4 on hieno ja johdonmukainen ajatus. Mutta Serresin tapa esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4 on ylimielinen. Kirja toimii kuten Japanilainen matemaattinen ristisana teht\u00e4v\u00e4 eli sudoku. Sen lopputulema on s\u00e4\u00e4detty etuk\u00e4teen ja ainoa tapa p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in on noudattaa kirjoittajan tulkintaa.<\/p>\n
Kysymys on lopulta ainoastaan siit\u00e4 uskommeko h\u00e4nt\u00e4 vai emme. Viesti\u00e4 ei ole osoitettu kaltaisilleni barbaareille.<\/p>\n
Teoksen akilleenkantap\u00e4\u00e4 on Serresin tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mytologioita ja sanojen etymologisia taustoja v\u00e4itteidens\u00e4 perusteina. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4s\u00e4viisaat sanaleikit ovat \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 ja niiden pohja putoaa heti mik\u00e4li lukija lakkaa mielt\u00e4m\u00e4st\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ‘l\u00e4nsimaalaisena’. Kirjoitus nappaa lukijansa nopeasti otteeseensa valottamalla sivistyneist\u00f6lle tuttujen myyttien taustoja ja esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 herkullisia tulkintoja. Kerronnassa huokuu ranskalaisen ajattelijan parodiaa hipova ylpeys oman kulttuurinsa historiastaan ja perinteist\u00e4. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on hienoa mutta vedotessaan ainoastaan h\u00e4nelle henkil\u00f6kohtaisesti hyvin tuttuihin arkkityyppeihin Serres yleist\u00e4\u00e4 (ja tuhrii) kaiken ‘muun’ inhimillisen kulttuurin.<\/p>\n
Metallisep\u00e4t ovat yksi Serresin nime\u00e4mist\u00e4 arkkityyppeist\u00e4.. T\u00e4m\u00e4 esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 raudan kuumak\u00e4sittelyss\u00e4 syntyv\u00e4 ‘kuona’ on kaikinpuolin k\u00e4ytt\u00f6kelvotonta j\u00e4tett\u00e4 ja ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kutsutaan ymp\u00e4ri maailman ‘paskaksi’. Kiinnostaakohan h\u00e4nt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kuonaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Fiskarsin viljasiilojen eristeen\u00e4? Mit\u00e4 Serres on mielt\u00e4 lehm\u00e4n lannasta valmistetuista lattioista, joita my\u00f6s pidet\u00e4\u00e4n ylivertaisina l\u00e4mm\u00f6neristyskykyns\u00e4 vuoksi.<\/p>\n
Mit\u00e4 Serres on mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 pitkin imperialistisen maailman laitamilta l\u00f6ytyy lapsia, jotka on nimetty tuotemerkkien mukaan cocacolaksi tai saippuaoopperoiden t\u00e4htien mukaan? Ovatko tuotemerkkien mukaan nimetyt lapset tulkittava kategorisesti uhreiksi-tai-(vasta)valloittajiksi? Serres ei kohtaa meit\u00e4 (paikallis)historiallisina henkil\u00f6in\u00e4 – Vaan l\u00e4nsimaalaisen maailmankuvan ruoskimina kaleeriorjina. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksemme siivitt\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaalaisuutta halusimme tai emme. Mik\u00e4li en lukijana ei tunne oloani kristityksi tai koe kulttuuriani l\u00e4nsimaiseksi; Tulee koko tekstin niputettua suurvaltapeliss\u00e4 h\u00e4vinnen ranskalaisen katkeraksi tilitykseksi. Olen h\u00e4nen kohtalostaan ensik\u00e4dess\u00e4 vahingoniloinen!<\/p>\n
Teksti on valistuksellinen ja se laajentaa k\u00e4sityst\u00e4mme l\u00e4nsimaalaisen kulttuurin sis\u00e4isist\u00e4 mekanismeista \u2013 Mutta se suhtautuu alentavasti muihin maailmankatsomuksiin. Serresin kristilliset vertaukset ovat vilpitt\u00f6mi\u00e4. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kristittyjen pyrkimyst\u00e4 h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 maailmasta kaikki yliluonnollinen hienona tavoitteena. T\u00e4m\u00e4 saa valistuksen ja kristinuskon k\u00e4ym\u00e4\u00e4n k\u00e4sik\u00e4dess\u00e4, jolloin maagiset maailmankatsomukset sek\u00e4 kulttuurit j\u00e4\u00e4v\u00e4t jalkoihin.<\/p>\n
Kirjoituksen, ranskalaista kulttuuria ihannoivat yksityiskohdat lienee r\u00e4itty pilke silm\u00e4ss\u00e4 mutta ne kouraisevat ik\u00e4v\u00e4sti.. Kriittisesti tarkasteltuna ne paljastuvat sis\u00e4piirin vitseiksi! Serresin esimerkit ovat h\u00e4lyisi\u00e4 k\u00e4k\u00e4tyksi\u00e4 asioille, joihin emme t\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin kykene sanomaan juuta-tai-jaata. Esitelless\u00e4\u00e4n (Minulle Mel Gibsonin t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Braveheart elokuvasta tutun) ensi-y\u00f6noikeuden h\u00e4n ei vaivaudu aukikirjoittamaan miten yleinen t\u00e4m\u00e4 tapa on ollut saati millaisiin yhteyksiin se liittyy. Mutta mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ensi-y\u00f6noikeutta yhten\u00e4 v\u00e4kevimmist\u00e4 esimerkeist\u00e4\u00e4n sille mink\u00e4laisissa kulttuurillisissa puitteissa luontoa valloitetaan.<\/p>\n
Ironista kyll\u00e4, meid\u00e4n on mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pitk\u00e4lti populaarikulttuurin ansiosta! Tied\u00e4n milt\u00e4 ranskan maaseutu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tuoksuu, kuulostaa ja tuntuu sill\u00e4 olen n\u00e4hnyt sen esityksen\u00e4 mainoksissa ja viinipullojen etiketeiss\u00e4. Olen my\u00f6s lukenut Asterikseni.. Mutta Serres ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 lainkaan. “Ota tai j\u00e4t\u00e4” h\u00e4n huudahtaa kuin torikauppias ik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mik\u00e4li pikakelaan ohi intertekstuaalisista viitteist\u00e4 l\u00e4nsimaiden mytologioihin.. Tulen todenneeksi, ett\u00e4 valtaosa tekstist\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aistimme turhalla h\u00e4lyll\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis samanlaatuisella paskalla jota joudumme m\u00e4ssytt\u00e4m\u00e4\u00e4n katsoessamme Hollywood elokuvia.. Kirjoituksen viitteet ovat t\u00e4ss\u00e4 toki ylev\u00e4mpi\u00e4 mutta eiv\u00e4t sen perustellumpia. Voimme ainoastaan luottaa siihen, ett\u00e4 Serresin tavoite on muuttaa tapaamme lukea imperialistitaustaista mainosviestint\u00e4\u00e4 ja ett\u00e4 tekstill\u00e4 on vaikutus suurvaltapolitiikassa mutta tekstist\u00e4 ei ole apua ahdinkoomme \u2013 Emme tule sen paremmin kuulluksi.<\/p>\n
Kirjoitus noudattaa vastamainoksista tuttua menetelm\u00e4\u00e4 esitt\u00e4en mainoskuvastoissa n\u00e4kyv\u00e4t symbolit ja merkit ristiriitaisessa valossa. Ajatuksena on opettaa lukija n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ilmeisen viestin l\u00e4pi ja paljastaa (propaganda)viestin todellinen merkitys. Mutta mik\u00e4li sek\u00e4 mainokset ett\u00e4 niiden kriittinen analyysi pohjaavat samoihin myytteihin juolahtaa mieleen kavala ajatus vastamainoksista! Ne eiv\u00e4t voi toimia.<\/p>\n
Serres suo meille verrattain hyv\u00e4t ev\u00e4\u00e4t purkaa monikansallisten yritysten viestinn\u00e4st\u00e4 sen todellinen sanoma.. Mutta kriittiset ty\u00f6kalut vain vahvistavat ajatusta l\u00e4nsimaalaisuuden ylivertaisuudesta. Kun meille ei suoda ty\u00f6kaluja osallistua kielen luomiseen, voimme ainoastaan kuluttaa sit\u00e4 (Serres ei ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4 puhumme) ajaudumme ratkaisemattomaan limboon. Joudumme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ranskalaisia, voidaksemme vastustaa saksalaisia, voidaksemme vastustaa yhdysvaltalaisia, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme kiinalaisia jne. Voimme ainoastaan valita puolen.<\/p>\n
Vastamainokset muistuttavat nokkelasti mink\u00e4laatuisia ekologisia ja inhimillisi\u00e4 k\u00e4rsimyksi\u00e4 suur’yritykset pyrkiv\u00e4t mainoksillaan sek\u00e4 muulla positiivisella yritysviestinn\u00e4ll\u00e4\u00e4n peittelem\u00e4\u00e4n. Vastamainokset pyrkiv\u00e4t paljastamaan mainostajat valehtelijoiksi. T\u00e4m\u00e4 on toivotonta, sill\u00e4 mainonta perustuu l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti petokseen ja vieraannuttamiseen. Kaikenlainen kritiikki luo alkuper\u00e4iselle mainokselle uuden mahdollisuuden.. Vastamainokset ovat v\u00e4h\u00e4n kuin kirkoissa aikaisemmin ostetut aneet, joita kuluttamalla voi tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4n moraalisesti helpommaksi. Vastamainokset mahdollistavat, ett\u00e4 kapitalismin ja lihatalouden vastustajat voivat sy\u00f6d\u00e4 McDonaldsissa.<\/p>\n
Kun luomme ep\u00e4uskoa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan se synnytt\u00e4\u00e4 uusia ja aina perustellumpia v\u00e4itteit\u00e4 oikeutuksestaan. Mit\u00e4 on teht\u00e4viss\u00e4?<\/p>\n
1970 luvulla it\u00e4blokin taiteilijat keksiv\u00e4t jotain ovelaa. N\u00e4m\u00e4 jatkoivat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuten Neuvostoliittoa ei olisi ollut olemassa. Kyse ei ole eskapismista. N\u00e4in toimivia taiteilijoita ei kyetty niputtamaan suhteessa vallan keskuksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmiskuvaan. He eiv\u00e4t siis marginalisoineet itse\u00e4\u00e4n vaan ryhtyiv\u00e4t uskomaan vallan toiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n (S\u00e4ilytt\u00e4en kriittisyyden sek\u00e4 id\u00e4lle, ett\u00e4 l\u00e4nnelle). Pyrkimykset her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4uskoa ovat tuomittuja mutta pyrkimys luoda uskoa, johonkin muuhun on kokeiltavissa. Siksi meid\u00e4n ei tulisi tuhlata aikaamme vallalla olevan yritysviestinn\u00e4n de-konstruktioon vaan ennemmin luoda propagandaa ajaaksemme meille mieluisempaa politiikkaa. Muuttaa kulttuurillista ekosysteemi\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 yritt\u00e4isimme p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 siin\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(Ja mit\u00e4 se minulle kuuluu?) Kun ekokatastrofeissa ryvettynyt ylikansallinen yritys lanseeraa tuotetta korostaen sen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4, kuluttajat tiet\u00e4v\u00e4t sangen hyvin ett\u00e4 kyse on paskapuheesta. Kotikasvatukseen kuuluu ettei mainoksiin k\u00e4y uskominen. N\u00e4iden alkeellisen viestinn\u00e4n kykenee purkamaan viimeist\u00e4\u00e4n yl\u00e4-asteen median-lukutaidon tunnilla istunut pikkulapsi. Idiootti uskoo v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tissien n\u00e4keminen mainoksessa laukaisee kuluttamis’ halukkuuden. Mainonta joka rakentuu Freudin teorioiden … <\/p>\n