Graafikkona tunnettu Outi Heiskanen on syntynyt 1937 ja Berliiniss\u00e4 toimiva taiteilija Aram Bartholl 35 vuotta Heiskasen j\u00e4lkeen. Barholl tunnetaan parhaiten teoksista, jotka soveltavat tietokonemaailmassa syntyneit\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 oikeaan maailmaan. Esimerkki t\u00e4ll\u00e4isest\u00e4 teoksesta on Dead Drops joka mahdollistaa digitaalisen tiedostonjaon ilman internetti\u00e4. Projekti esitell\u00e4\u00e4n usein sovellutuksena, joka tulee mahdollistamaan tiedostojen jakamisen mik\u00e4li hallinto kirist\u00e4\u00e4 sensuuriaan tai internet tuhoutuu. Ty\u00f6 on cyberpunk vaikutteinen; Tiilien rakoihin laastatut usb-tikku tietoportit saavat kaupungin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aina enemm\u00e4n bladerunnerilta.<\/p>\n
Heiskasen kynttil\u00e4turbiilini<\/p>\n
Heiskanen on sarallaan pyrkinyt luomaan teknokraattisesta infastruktuurista riippumattomia elinj\u00e4rjestelyit\u00e4 sek\u00e4 taidetta. T\u00e4m\u00e4 on mm. rakentanut vakituisia asustuksia risuista ja hakeutuu mielell\u00e4\u00e4n puitteisiin joissa ei tarvitsisi s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Tavoitteena on riippumattomuus kaikenlaisista verkosta.. H\u00e4n ihailee nomadeja heimoja ja ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen voi luoda yhdyskunnan omavaraisesti. Teema n\u00e4kyy monasti my\u00f6s Heiskasen grafiikan kuva-aiheissa. Monia teoksista voidaan tulkita dystooppisen tulevaisuuden kuvaelmina. Aiheistoon on vaikuttanut Heiskasen kokemukset pula-ajan Suomessa. H\u00e4n tavoittelee omavaraisuutta osittain varautuessaan modernin yhteiskunnan romahdukseen.<\/p>\n
Bertholin tuikkuvoimainen lyhty sekvensseri<\/p>\n
Molemmat taiteilijat ovat valjastaneet luonnonvoimia luodakseen liikkuvaa kuvaa. Bertholin teos 3×3 (2012) on valourku, joka py\u00f6rii tuikkukynttil\u00f6iden voimin.. Py\u00f6riv\u00e4n rummun avulla sekvensoitu valo paistaa v\u00e4rikalvojen l\u00e4pi. Valo my\u00f6s pehmennet\u00e4\u00e4n leivinpaperin kaltaisella diffuusio kalvolla. Tuloksena on s\u00e4hk\u00f6verkosta riippumaton, kynttil\u00e4n energialla toimiva 3×3 pikseli n\u00e4ytt\u00f6. Heiskasen Fiskarsin kes\u00e4n\u00e4yttelyss\u00e4 2010 esitelty “Salaisuus” teos on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suunniteltu py\u00f6rim\u00e4\u00e4n kynttil\u00e4turbiinin voimin. Sen malli pohjautuu Tiibetil\u00e4isiin paperista valmistettuihin “kynttil\u00e4myllyihin”, joita taiteilija on tuonut matkoiltaan. Samalla periaatteella toimiva laitteisto esiteltiin my\u00f6s Didrichsenill\u00e4 2012. Ik\u00e4v\u00e4kyll\u00e4 molempina kertoina koneisto toimi halogeenilamppujen voimin. Museohenkil\u00f6kunta varmasti kiitt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4..<\/p>\n
Heiskasen kupumallinen turbiini ohjaa l\u00e4mm\u00f6n ulos py\u00f6ritt\u00e4en laitetta. L\u00e4mp\u00f6tila eroa turbiinin sis\u00e4ll\u00e4 ja ulkopuolella ei erota ihmisaistein. Se on eritt\u00e4in energiatehokas. Olen todistanut Heiskasen kynttil\u00e4-turbiinin py\u00f6ritt\u00e4neen 700 gramman painoa yhden tuikun voimalla! Ep\u00e4ilisin, ett\u00e4 turbiinimalli, jossa l\u00e4mp\u00f6energiaa varautuu laittee kupuun on Betholin vastaavaa tehokkaampi. Pit\u00e4nee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kynttil\u00e4turbiini skabat. Molempien taiteilijoiden teoksiin on lis\u00e4tty kiinnostavuutta sekvenssoimalla valoa. Heiskasen systeemi tosin toimii DMX signaalilla.<\/p>\n