{"id":2829,"date":"2013-05-20T19:36:06","date_gmt":"2013-05-20T16:36:06","guid":{"rendered":"http:\/\/eero.storijapan.net\/blogfolio\/?p=1545"},"modified":"2022-01-17T11:21:19","modified_gmt":"2022-01-17T09:21:19","slug":"fi-strata-mita-tekee-ymparistotaiteen-konservaattori","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/fi-strata-mita-tekee-ymparistotaiteen-konservaattori\/","title":{"rendered":"[Fi] Strata: Mit\u00e4 tekee ymp\u00e4rist\u00f6taiteen konservaattori?"},"content":{"rendered":"

Olen aloittanut kes\u00e4ty\u00f6ni Strata projektissa<\/a> ty\u00f6nimikkeell\u00e4 “Ymp\u00e4rist\u00f6taiteen konservaattori”. Titteli on hitusen harhaanjohtava sill\u00e4 en ole opiskellut konservointia. Olen paikkasidonnaisiin taiteisiin erikoistunut kuvataiteilija. P\u00e4\u00e4dyimme nimikkeeseen sill\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ni sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t taideteoksen kunnostusta ja suunnitteluty\u00f6t\u00e4, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 teosten uudelleen el\u00e4v\u00f6itt\u00e4miseen. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4mme johtaa kuraattorina tunnettu Pekka Ruuska<\/a><\/strong> aisaparinaan puutarhuri Minna Sihvonen<\/strong>. Porukkaan kuuluu my\u00f6s Joni Ahonen<\/strong> TAMK<\/a>in kuvataiteen koulutusohjelmasta. Toimimme Strata projektin ohjausryhm\u00e4n alaisuudessa. Projektia hallinnoi Nokian kaupunki.<\/p>\n

Kes\u00e4n 2013 aikana pieni porukkamme ehostaa Nancy Holtin<\/strong> Ylt\u00e4 ja alta<\/em>, Agnes Deneksen<\/strong> Puuvuori<\/em>, Erik van Hoornin<\/strong> Kuhilas<\/em> sek\u00e4 Malja<\/em> teokset Pirkanmaalla. Teokset on tuotettu Strata-projektin kautta. Projektin taustoissa h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 toimijoita Yl\u00f6j\u00e4rven, Nokian ja H\u00e4meenkyr\u00f6n kuntien alueilta. Ydinryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat mm. taiteilija Osmo Rauhala<\/strong><\/a> sek\u00e4 Yl\u00f6j\u00e4rven ja Nokian kaupungin kulttuurity\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4 virkamiehi\u00e4. Strata-projekti k\u00e4ynnistyi 1986<\/a> “Pinsi\u00f6n kyl\u00e4l\u00e4isten halusta tehd\u00e4 jotakin turmelluille kyl\u00e4maisemille”. Ty\u00f6t valmistuivat 1990-luvun lopulla. Ymp\u00e4rist\u00f6taideteokset on tuotettu alueiden maisemoimiseksi.<\/p>\n

Viittaan t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa paljon maataiteisiin, mutta on muistettava, ett\u00e4 teokset joita ehostamme ovat nimenomaan ymp\u00e4rist\u00f6taideteoksia. Taiteilijoista vain Nancy Holt voidaan tulkita varsinaiseksi maataiteilijaksi sill\u00e4 h\u00e4net tunnetaan yhten\u00e4 liikkeen pioneereist\u00e4. Agnes Denes miellet\u00e4\u00e4n useimmiten k\u00e4sitetaiteilijaksi ja h\u00e4nen projektinsa t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t tyypillisesti ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun. Maataide-kategoria tarjoaa taideteosten kunnostusty\u00f6n kannalta hy\u00f6dyllisen viitekehyksen. Maailmalta l\u00f6ytyy esimerkkitapauksia vastaavan luontoisten taideteosten entist\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Kaikki alkoi maataiteesta.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Maataiteen konservointi on taidehistoriallisesti uusi ongelma ja aiheen ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kiivasta v\u00e4ittely\u00e4. Teema nousi pintaa kymmenisen vuotta sitten kun Robert Smithsonin<\/strong> Spiral Jetty <\/em>tuli uudelleen n\u00e4kyviin<\/a> Iso Suolaj\u00e4rven rannalla Yhdysvalloissa. Spiral Jetty<\/em> on j\u00e4rven rantaan rakennettu yli 4500 metri\u00e4 pitk\u00e4 kivinen spiraali, joka koostuu 80% kiviaineksesta. J\u00e4rven vedenpinnan korkeus vaihtelee dramaattisesti sadem\u00e4\u00e4rien mukaan, mink\u00e4 vuoksi taideteos katosi veden alle pian valmistumisensa j\u00e4lkeen 1970. Teos miellet\u00e4\u00e4n maataiteen ikoniksi. Kun ty\u00f6 tuli uudelleen n\u00e4kyviin taiteilijan perikunta (johon kuuluu Smithsonin leski, taiteilija Nancy Holt) luovutti teoksen hallinnan nykytaiteeseen erikoistuneelle Dia taides\u00e4\u00e4ti\u00f6lle<\/a>. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n vastuulla on my\u00f6s Walter De Marian<\/strong> The Lightning Field<\/em> (1977).<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja perikunnan huolena on, ett\u00e4 kasvavat k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja luonnollinen eroosio aiheuttavat teokselle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa. Uhkana on, ett\u00e4 teos ei ole muutaman vuosikymmen p\u00e4\u00e4st\u00e4 en\u00e4\u00e4 tunnistettava. Paikalla parveilevat maataiteen yst\u00e4v\u00e4t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n merkkej\u00e4\u00e4n<\/a>, siirtelev\u00e4t kiviainesta omatoimisesti ja viev\u00e4t murikoita matkamuistoinaan. Koska teos nauttii kulttistatuksesta, sen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on syntynyt my\u00f6s paikkaa kommentoivia uusia taideteoksia<\/a>. J\u00e4rvenpinnan korkeuden vaihtelut johtavat siihen, ett\u00e4 teos katoaa aika ajoin n\u00e4k\u00f6piirist\u00e4 ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n veden liike kuluttaa teosta. Eroosiosta seuraten syntyi ajatus ett\u00e4 spiraalin muotoja olisi korostettava uudella maa-aineksella. Suunnitelmista k\u00e4ytiin paljon kriittist\u00e4 keskustelua. Kulttuurivaikuttajat v\u00e4itteliv\u00e4t siit\u00e4 miten Smithson itse olisi teoksen konservointiin suhtautunut. Jotkut taiteilijan aikalaiset esittiv\u00e4t, ett\u00e4 teokseen kajoaminen olisi taiteilijan tahdon vastaista<\/a>.<\/p>\n

V\u00e4ittely jatkui 2008 kun teoksen l\u00e4hialueelle suunniteltiin koeluontoisia \u00f6ljynporauksia. Porausaikeet saatin estetty\u00e4 pitk\u00e4lti taiteilija Holtin aktiivisen ty\u00f6n ansiosta. Holtin protestis\u00e4hk\u00f6posti levisi nopeasti kulttuuriv\u00e4en joukossa ja johti niin ponnekkaaseen vastarintaa ett\u00e4 porausaikeista luovuttiin. Perusteina k\u00e4ytettiin mm. sit\u00e4, ett\u00e4 Spiral Jetty<\/em> on suunniteltu er\u00e4maahan, kauas inhimillisen kulttuurin vaikutuksista. \u00d6ljynporauksen synnytt\u00e4m\u00e4 esteettinen muutos maisemassa olisi muuttanut ratkaisevasti taideteokseen kuuluvia karuja n\u00e4kymi\u00e4 ja siten turmellut sen taiteellista arvoa. Dia s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tiedotteissa <\/a>korostettiin my\u00f6s \u00f6ljynporauksen ekologisesti haitallisia vaikutuksia.<\/p>\n

Kriitikoiden mielest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n suojeluun vetoaminen on ristiriitaista. Smithson vastasi sarallaan pienimuotoisten ymp\u00e4rist\u00f6katastrofien luomisesta taiteen nimiss\u00e4 ja Spiral Jettykin<\/em> voidaan tulkita ihmisen tekem\u00e4ksi vastalauseeksi luonnonvoimia kohtaan<\/a>. Kriitikoiden mukaan taiteilijaa olisi ainoastaan innoittanut<\/a> teoksen ymp\u00e4rille nouseva dekadentti \u00f6ljynporaus infrastruktuuri. Konservointity\u00f6t\u00e4 vastustavat tahot vaikuttavat pyrkiv\u00e4n kritiikill\u00e4\u00e4n siihen, ettei teoksen ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuisi Dia s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimesta huvipuistomaiseksi turistivetonaulaksi ja ett\u00e4 teos s\u00e4ilytt\u00e4isi maataiteen perinteit\u00e4 kunnioittavan ep\u00e4kaupallisen<\/em> ja vaikeasti saavutettavan luonteensa.<\/p>\n

Spiral Jettylle<\/em> ei ole toistaiseksi tehty n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 kunnostustoimenpiteit\u00e4. Urakkaa johti Dia s\u00e4\u00e4ti\u00f6n puolesta Francesca Esmay<\/strong>, joka siirtyi my\u00f6hemmin Guggenheim museoon. Esmay tarttui urakkaan luomalla teoksesta yksityiskohtaisia dokumentaatioita ja kuntokartoituksia. Konservointity\u00f6ryhm\u00e4 kartoitti teosta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n luonnon vaikutuksia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmakuvausta sek\u00e4 seurasi veden vaikutusta teokseen. My\u00f6s vierailijoiden toimia alueella pyrittiin j\u00e4rkev\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Konservointity\u00f6h\u00f6n osallistui my\u00f6s Getty<\/a> \u2013 Konservoinnin instituutti ja my\u00f6hemmin mm. Utahin nykytaiteen museo.<\/p>\n

Teoksen konservointi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitaisia tunteita, sill\u00e4 taiteilija itse kuoli tapaturmaisesti pian teoksen valmistumisen j\u00e4lkeen. Smithson ei j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeen teoksen tulevaisuutta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 ohjeistusta. Konservointity\u00f6t\u00e4 on puolustettu ja vastustettu tulkiten taiteilijan yksitt\u00e4isi\u00e4 lausuntoja. Tilanne on opinriitaomainen. Teoksen konservointity\u00f6 vaikuttaa nykyiseen ymm\u00e4rrykseemme ymp\u00e4rist\u00f6taiteista. Spiral Jettyn<\/em> historia poikkeaa esimerkkisi Michael Heizerin<\/strong> kuuluisan maataideteoksen Double Negative<\/em>n<\/a> (1969) tarinasta. Kun teoksen omistus siirtyi Los Angelesin nykytaiteen museolle (MOCA) 1985 ehtoihin kuului, ettei teosta konservoitaisi<\/a>. Ainakin Heizerin mielipide maataiteen konservoinnista on siis selvill\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Erotuksena Spiral Jettyyn<\/em> Stratan teokset rakentuvat el\u00e4v\u00e4st\u00e4 luonnosta ja taiteilijat ovat asettaneet kullekin teokselle erilaiset elinkaariodotukset. Vaikka teokset ovatkin olleet yleis\u00f6lle saavutettavissa miltei 20 vuoden ajan, ne eiv\u00e4t ole oikeastaan viel\u00e4 valmiita. Ty\u00f6mme edesauttaa alkuper\u00e4isten suunnitelmien toteutumista. Teosten tulevaisuutta ajatellen olisi eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4 haastatella taiteilijoita. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuulla mink\u00e4laisena he n\u00e4kev\u00e4t teoksiensa tulevaisuuden “konservoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta”. Stratan tapauksessa kaikki taiteilijat ovat viel\u00e4 elossa ja konservointity\u00f6 tapahtuu heid\u00e4n mandaatillaan. Voimme tiedustella heid\u00e4n mielipiteit\u00e4\u00e4n mik\u00e4li kohtaamme haasteita.<\/p>\n

My\u00f6s teokset teknisesti toteuttaneet kaupungin puutarhurit ja suunnittelijat kykenev\u00e4t vastaamaan kysymyksiimme. Kaikista Stratan maataideteoksista l\u00f6ytyy aineistoa. Saavutettavissamme ovat alkuper\u00e4iset luonnokset, tekniset piirrokset, paljon valokuvia, taidekatalogeja, tieteellis-taiteellisia julkaisuja ja lehtiartikkeleita. Ylt\u00e4 ja alta<\/em> teoksesta l\u00f6ytyy mm. radio-ohjattavalla helikopterilla kuvattua ilmakuvaa<\/a>. Aineistoomme lukeutuu my\u00f6s lomalaisten tekemi\u00e4 tunnelmallisia youtube-videoita<\/a>.<\/p>\n

Tulokulma ymp\u00e4rist\u00f6taiteen konservointiin.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kaikki Stratan teokset koostuvat kasvavasta luonnosta. Puuvuori<\/em> rakentuu 10600 m\u00e4nnyst\u00e4, Ylt\u00e4 ja alta<\/em> teoksen kattaa kasteluj\u00e4rjestelmin kasvatettu ruoho. Kuhilas<\/em> ja Malja<\/em> ovat liikenneympyr\u00e4n sis\u00e4osiin kaareviksi kasvatettuja koivuja. Teoksien valmistusaineena on siis villi luonto ja konservointity\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 monin paikoin luonnon kiertoon puuttumista. Ylt\u00e4 ja alta<\/em>, saati Kuhilas<\/em> ja Malja<\/em> eiv\u00e4t ole luonnonsuojelualueita \u2013 Ne on luonnon kontrollialueita.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme ei ole palauttaa teoksia alkuper\u00e4iseen tilaansa vaan pyrki\u00e4 takaamaan, ett\u00e4 kukin teoksista el\u00e4\u00e4 ja toimii suunnitelmiensa mukaisesti. K\u00e4yt\u00e4mme ty\u00f6st\u00e4mme termi\u00e4 konservointi sill\u00e4, haluamme erottaa toimemme maa- ja viherrakentamisesta sek\u00e4 puutarhan hoidosta. Vaikka ty\u00f6skentelemme maa-aineksen parissa kuten puutarhurit, emme l\u00e4hesty ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 puutarhurin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Emme tavoittele sit\u00e4, ett\u00e4 teosten ymp\u00e4rist\u00f6t kasvaisivat toimiviksi virkistysalueiksi tai rikkaammiksi puutarhoiksi. Pyrimme siihen, ett\u00e4 taideteokset erottautuvat ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n kuten taiteilijat ovat ne aikanaan suunnitelleet. Toimemme palvelevat taideteoksia korostaen niiden arvoja ja parantaen ymp\u00e4rist\u00f6n viihtyvyytt\u00e4 nykytaiteen ehdoilla.<\/p>\n

Konservoinnin tavoite on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kulttuuriomaisuus<\/a> tuleville sukupolville. Konservaattori pyrkii esimerkiksi siihen, ett\u00e4 taidemaalaukset tulevat s\u00e4il\u00f6tyiksi niin etteiv\u00e4t niiden materiaalit k\u00e4rsi ymp\u00e4rist\u00f6n vaihteluista. Ty\u00f6ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 tulevat sukupolvet p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t nauttimaan teoksista mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 niiden ‘alkuper\u00e4ist\u00e4’ muotoa. Teokset saavat patinoitua (eli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vanhoilta) mutta niiden turmeltuminen pyrit\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n. Riippuu konservaattorista ja koulukunnasta mik\u00e4 tulkitaan patinaksi ja mik\u00e4 korjaamista vaativaksi turmeltumiseksi. Kun kynnys ylittyy, vaurioita restauroidaan.<\/p>\n

Edellytys korjaamiselle on, ett\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n mink\u00e4lainen taideteos oli ennen vaurioitumistaan. T\u00e4st\u00e4 voidaan saada selvyys tutkimalla teosta sek\u00e4 siit\u00e4 otettuja valokuvia, luonnoksia, taiteilijan muuta samaa aihepiiri\u00e4 koskevaa tuotantoa, kirjallisia kuvauksia sek\u00e4 muita l\u00e4hteit\u00e4 kuten aikalaiskertomuksia. Aineiston perusteella pyrit\u00e4\u00e4n luomaan k\u00e4sitys siit\u00e4 mink\u00e4lainen teos aikanaan oli. Selvitysty\u00f6ss\u00e4 ei keskityt\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4n ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n vaan my\u00f6s materiaaleihin ja ty\u00f6st\u00f6menetelmiin. Tavoitteena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 taiteilijan p\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n ja korjata teosta sen valmistushetken “ajan hengen” mukaisesti, k\u00e4ytt\u00e4en sopivimpia ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja materiaaleja. Stratan tapauksessa konservointiprosessia ohjaa my\u00f6s se, mit\u00e4 teoksilla aikanaan k\u00e4sitteellisesti tavoiteltiin. Esimerkiksi Holtin teoksen pyrkimys ei ole peitell\u00e4 soramontun karuutta, vaan korostaa sen luonnottomuutta ja pit\u00e4\u00e4 soramonttujen raaka syntyhistoria ihmisten muistoissa.<\/p>\n

K\u00e4sitykseni mukaan konservoinnin peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6 on, ett\u00e4 mit\u00e4 ikin\u00e4 kunnostettavalle teokselle tehd\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n, ty\u00f6vaiheet ja vaikutukset on dokumentoitava systemaattisesti. N\u00e4in tulevat konservaattorit kykenev\u00e4t erottelemaan mik\u00e4 on kunnostuksen my\u00f6t\u00e4 syntynytt\u00e4 ty\u00f6nj\u00e4lke\u00e4, mik\u00e4 patinaa ja mik\u00e4 taiteilijan tuottamaa k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n dokumentaatioita saadaan ker\u00e4tty\u00e4 ja prosesseja aukikirjoitettua sit\u00e4 paremmin kunnostusty\u00f6n voidaan sanoa etenev\u00e4n. Dokumentaatio on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ty\u00f6skentelyn systemaattisuus takaa ainakin teoriassa my\u00f6s sen, ett\u00e4 toimenpiteet voidaan tarvittaessa perua ja palauttaa teos tilaan, jossa se oli ennen kunnostuksen aloittamista.<\/p>\n

Maisemoitujen soramonttujen ja liikenneympyr\u00f6iden luonto on niin elinvoimasta, ett\u00e4 se uhkaa kulttuuriomaisuuden s\u00e4ilymist\u00e4. Alueet ovat paikoin niin metsittyneit\u00e4 ettei teosten \u00e4\u00e4riviivoja erota muusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Mik\u00e4li paikkoja ei s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kunnostettaisi, teokset gettoutuisivat parissa vuodessa. Joudumme taidetta suojellaksemme kontrolloimaan luontoa. T\u00e4m\u00e4 on ainakin Puuvuoren<\/em> osalta ristiriitaista, sill\u00e4 teos “valmistuu” vasta kun sen alue on muuttunut uudelleen aarniomets\u00e4ksi<\/a>. Metsittymist\u00e4 vastaan on kuitenkin toistaiseksi taisteltava sill\u00e4 teoksia on k\u00e4ytetty mm. ongelmaj\u00e4tteen kaatopaikkoina. Harjoittamamme kontrollin voluumia s\u00e4\u00e4telee se, mink\u00e4laisia elinkaariodotuksia taiteilijat ovat t\u00f6illeen asettaneet.<\/p>\n

T\u00f6iden elinkaariodotusten saavuttaminen vaatii ainakin pariasataa vuotta ty\u00f6t\u00e4. Pyrkiess\u00e4mme “s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kulttuuriomaisuus tuleville sukupolville” meid\u00e4n tulee tehd\u00e4 eritt\u00e4in k\u00e4rkevi\u00e4 lausuntoja siit\u00e4, mitk\u00e4 taiteilijoiden hahmottelemista prosesseista ovat ymp\u00e4rist\u00f6taiteen konservoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta “s\u00e4ilytt\u00e4misen veroista kulttuuriomaisuutta”.<\/p>\n

Stratan konservointity\u00f6 t\u00e4ht\u00e4\u00e4 ilmapiirin parantamiseen<\/strong><\/p>\n

Strata-projektin taideteosten alkutaival oli alussa kivinen. Puuvuoren<\/em> maastoa on koulinut kuivuus ja eroosio. Puut ovat my\u00f6s versoneet ahkerasti eik\u00e4 teoksen matematiikkaan pohjaava istutusj\u00e4rjestys en\u00e4\u00e4 erotu. Ylt\u00e4 ja alta<\/em> -teoksen ymp\u00e4rist\u00f6 muuttui suunnitelmiin verraten, kun teoksen ymp\u00e4r\u00f6iville soraharjuille my\u00f6nnettiin uusi soranottolupa. N\u00e4in ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t sein\u00e4m\u00e4t menettiv\u00e4t puolet korkeudestaan ja niit\u00e4 paikkaamaan piti suunnitella uusi n\u00e4k\u00f6alatasanne. Teoksen ymp\u00e4rist\u00f6 muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti. Malja<\/em> ja Kuhilas<\/em> teosten muotojen luominen, kasvattamalla koivuja kaareviksi, on likipit\u00e4en ep\u00e4onnistunut. Suurin ongelma on ollut se, ett\u00e4 paikkoja on valmistumisen j\u00e4lkeen huollettu ilman dokumentointia ja suunnitelmia.<\/p>\n

Ty\u00f6mme ei kuitenkaan ole suhteessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luontoon vaan teoksia k\u00e4ytt\u00e4viin vieraisiin ja heid\u00e4n luomiinsa polkuihin ja k\u00e4yt\u00f6nt\u00f6ihin. Teosten ymp\u00e4rille on my\u00f6s muodostunut omat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kuntansa ja ihmiset ovat jatkaneet ymp\u00e4rist\u00f6n muokkaamista k\u00e4ytt\u00e4en teoksia esim. motocross-ratoina. Vaikka esimerkiksi Holt toivookin, ett\u00e4 Ylt\u00e4 ja alta<\/em> teosta k\u00e4ytett\u00e4isiin yleis\u00f6tapahtumien areenana, on aluetta selv\u00e4sti tuhoavat toimet estett\u00e4v\u00e4. Haasteena on, ett\u00e4 paikallisten k\u00e4ytt\u00e4jien ja globaalin nykytaideyleis\u00f6n suhtautuminen teoksiin on ristiriidassa. Ongelman ytimeen kuuluu, ett\u00e4 kansainv\u00e4listen taiteilijoiden ja meik\u00e4l\u00e4isten luontosuhteet poikkeavat radikaalisti toisistaan. Suomessa ei harrasteta samanlaista “puistoilua” kuin Hollannissa tai Yhdysvalloissa. Paikat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole er\u00e4maita vaan ihmisten takapihoja. Teokset n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t osin vastakkaisten taide- ja ymp\u00e4rist\u00f6k\u00e4sitysten<\/a> kiistakapuloina.<\/p>\n

Teosten ymp\u00e4rill\u00e4 oleva ilmapiirii on my\u00f6s muuten ollut ristiriitainen. Mediassa ne ovat ker\u00e4nneet vuoroin ylitsepursuavaa kiitosta tai k\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kritiikki\u00e4. Kritiikki on kohdentunut ensik\u00e4dess\u00e4 teosten kustannuksiin. Oma tulkintani on, ett\u00e4 taloudellisia perusteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain verukkeena torjuttaessa esteettisesti uhkaavaa nykytaidetta. Kriittisyys on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. 40 vuoden aikana kyl\u00e4n idylliset harjumaisemat kuovittiin aavikkomaisiksi montuiksi \u2013 vaurastumisen toivossa. Sen j\u00e4lkeen paikalle tuotiin taiteilijoita tekem\u00e4\u00e4n nykytaidetta. Teokset valmistuivat samoihin aikoihin kuin kohua aiheuttanut Nykytaiteen museo Kiasma. Vaikka Stratan teosten voidaan ajatella “maksaneen itsens\u00e4 takaisin” (viimeist\u00e4\u00e4n median\u00e4kyvyyden muodossa) n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t “maailmanluokan merkkiteoksiksi” tituleeratut nykytaideteokset monien mielist\u00e4 edelleen turhakkeina.<\/p>\n

\"\"
Aivan “Ylt\u00e4 ja alta” teoksen vierest\u00e4 l\u00f6ytyy harvinainen kyl\u00e4kauppa, jonka omistaja on maalannut teoksesta kuvan. Kuvan perspektiivist\u00e4 paljastuu, ett\u00e4 se on tehty ennen uuden soranottoluvan my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4. Sokkeloa kiert\u00e4v\u00e4 harjanne on nykyist\u00e4 korke\u00e4mpi.<\/figcaption><\/figure>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteit\u00e4<\/strong><\/p>\n

Konservointi ty\u00f6 k\u00e4ynnistyi Pekka Ruuskan toimesta 2012. Ensialkuun teoksille j\u00e4rjestettiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kunnostus talkoot. Talkoiden my\u00f6t\u00e4 ehk\u00e4istiin metsittymist\u00e4 ja mm. poistettiin Ylt\u00e4 ja alta<\/em> teoksen vaurioitunut kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4. Projekti her\u00e4tti kansallisen median kiinnostuksen<\/a>. Sama ty\u00f6 on jatkunut 2013. Poistamme graffiteja, kanttaamme nurmialueita, riuhdomme vesakoita, korjaamme teist\u00f6\u00e4 ja vesialtaita. Ty\u00f6 vaatii fyysisi\u00e4 ponnisteluita ja vahvistaa rusketusraitoja. Teosten yll\u00e4pitokustannukset ovat olleet kohtuullisia (n. 5000\u20ac vuodessa) ja paikalliset yhdistykset ovat kunnostautuneet likipit\u00e4en teosten talonmiehin\u00e4. Hikoilu teoksen eteen j\u00e4\u00e4 kuitenkin pinnalliseksi, ellemme saa muutettua sit\u00e4 miten teokset tulevat pitk\u00e4ll\u00e4t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 vastaanotetuiksi.<\/p>\n

Taataksemme teosten s\u00e4ilyvyys, pyrimme muuttamaan sit\u00e4 miten merkityksellisin\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t taideteokset kokevat. Tavoitteenamme on kasvattaa alueiden kulttuurillista arvoa ja mahdollistaa se, ett\u00e4 teoksen luona vierailevat yleis\u00f6t saavat t\u00f6ist\u00e4 monipuolista tietoa. Sis\u00e4llyt\u00e4me konservointi ty\u00f6h\u00f6n my\u00f6s markkinoinnin- ja taidepedagogiikan. Merkitt\u00e4vien rakennusperint\u00f6kohteiden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi korostetaan my\u00f6s k\u00e4ytett\u00e4vyyden merkityst\u00e4<\/a>. “Omistajalla on motivaatio pit\u00e4\u00e4 rakennukset kunnossa, kun niill\u00e4 on k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus.” T\u00e4ss\u00e4 valossa Ruuska tuottaa kes\u00e4n 2013 aikana teosten l\u00e4heisyyteen lastentapahtumaa “Suuret kissanp\u00e4iv\u00e4t”. Tapahtumassa esiintyy mm. lastenohjelmista tuttuja TV-kasvoja ja kissoja. Osallistujat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t mm. kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Ylt\u00e4 ja alta<\/em> teosta osana ratsastuskoulua. Osa tapahtuman tuotoista ohjataan taiteen kunnostusty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Projektiamme voisi kuvailla yritykseksi “p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4” sit\u00e4 miten teokset ovat saavutettavissa<\/a>. Stratan verkkosivut ja aktiivinen some-toiminta toimivat t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4. Yrit\u00e4mme tehd\u00e4 teoksista my\u00f6s ekologisesti johdonmukaisempia. Nyky\u00e4\u00e4n teosten tyk\u00f6 tullaan autoilla. On ironista, ett\u00e4 kuopista louhittua sepeli\u00e4 on k\u00e4ytetty pohjustaessa niiden luokse vievi\u00e4 asfalttiteit\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ajatellen olemme alkaneet suunnittella Ylt\u00e4 ja alta<\/em> sek\u00e4 Puuvuoren<\/em> v\u00e4lille lenkkipolkua. Jolkottelimme pilotti-luontoisen “Strata lenkin”. 9km rata vei taideteosten ymp\u00e4ri. Tavoitteenamme oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 j\u00e4nni\u00e4 n\u00e4k\u00f6aloja teoksiin sek\u00e4 alueiden luontoon. Reitti kulki mm. luonnonsuojelualueen ja kauko-ohjattavien lentokoneiden lentokent\u00e4n poikki.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Hahmottelemme kes\u00e4n aikana my\u00f6s miten teokset olisivat tavoitettavissa ratsain. Ratsastus reitti takaisi sen, ett\u00e4 teosten tyk\u00f6 p\u00e4\u00e4sisi tulevaisuudessa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 fossiilisia polttoaineita. Pinsi\u00f6ss\u00e4 on arvioitu olevan enemm\u00e4n hevosia kuin ihmisi\u00e4. El\u00e4imet muodostaisivatkin teosten kannalta kiintoisan kohderyhm\u00e4n. Olisi my\u00f6s mielenkiintoista tutkia mink\u00e4laisia esteettisi\u00e4 v\u00e4ristyksi\u00e4 hevoset ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 saavat. Taidepedagogisten sis\u00e4lt\u00f6jen luominen hevosille ja muille nelijalkaisille el\u00e4imille on kaikkiaan inspiroiva ajatus. Voiko koirassa laueta Stendhalin syndrooman<\/a> kaltaisia oireita?<\/p>\n

Puuvuoren<\/em> puut on aikanaan lahjoitettu merkitt\u00e4ville poliitikoille sek\u00e4 paikallisille Pinsi\u00f6l\u00e4isille. Puiden huoltosuhteet periytyv\u00e4t ja teoksen ymp\u00e4rist\u00f6 on suojeltu presidentin toimesta 400 vuoden ajaksi. Tunnustelemme miten kykenisimme aktivoimaan teokseen kuuluvaa sosiaalista verkostoa ja tuoda esiin sen historiaa. Vuorelta omistaa puita mm. Saddam Hussein<\/strong> ja George Bush<\/strong> vanhempi. Puuvuori<\/em> on sosiaalinen veistos, aikansa Facebook. Olemme laatimaassa suunnitelmia opasteista, jotka avaisivat teoksen j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 taustoja. Ty\u00f6n ymp\u00e4rille voidaan luoda esimerkiksi erilaisia virtuaalisia kierroksia, jotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4jien sijaintitietoja \u00e4lypuhelimien avulla.<\/p>\n

Teosten nykytilaa kartoitetaan kolmessa luokassa: Toimivuus, luonto ja rakenne. Rakenne kysymyksi\u00e4 ovat esimerkiksi Ylt\u00e4 ja alta<\/em> teoksen hitaasti rapistuvat betonielementit. Toimivuutta koskeva kysymys on Puuvuoren<\/em> virkistysk\u00e4ytt\u00f6 ratsastajien toimesta ja luonnon synnytt\u00e4miin haasteisiin lukeutuu Kuhilas<\/em> ja Malja<\/em> teosten suunnitelmien vastaisesti kasvavat koivut. Pyrimme yksityiskohtaisten kaavakkeiden<\/a> avulla kirjaamaan my\u00f6s syit\u00e4, jotka ovat johtaneet ongelmien syntymiseen. N\u00e4in teoksien elinkaariin sopimattoman entropian vaikutus voidaan jatkossakin minimoida.<\/p>\n

Pyrimme my\u00f6s kartuttamaan teosta koskevaa tutkimuksellista aineistoa. Aineiston keruusta on hy\u00f6ty\u00e4 tulevissa kunnostusteht\u00e4viss\u00e4. N\u00e4in teoksista, taiteilijoista, taidesuuntauksista ja historian ajankohdista saadaan kokoajan lis\u00e4\u00e4 tietoa. Jotta paikoille tekem\u00e4mme muutokset j\u00e4isiv\u00e4t muistiin on pyrkimyksen\u00e4mme kirjata yl\u00f6s jokainen teoksia koskeva toimenpide ja my\u00f6s ongelmakohdat joihin ei viel\u00e4 ole tarvinnut puuttua.<\/p>\n

Olemme dokumentoineet ty\u00f6vaiheita likipit\u00e4en maanisesti ja julkaisseet alusta l\u00e4htien kuvakertomuksia verkossa. Ty\u00f6mme on niin l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kuin mahdollista. Toimenpiteiden etenemist\u00e4 voi seurata facebookin<\/a> ja Google+ palveluiden kautta. K\u00e4yt\u00e4n itse jatkossa twitteriss\u00e4 #stratafi hast\u00e4gi\u00e4 ja etsin aineistoa my\u00f6s redditin<\/a> kautta. Toivomme, ett\u00e4 ty\u00f6mme her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja luo teoksiin uusia tulokulmia. Ota yhteytt\u00e4 ja anna palautetta Strata projektille: http:\/\/www.strata.fi\/<\/a><\/p>\n

Jos ei mit\u00e4\u00e4n muuta k\u00e4y py\u00f6r\u00e4ht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 paikalla kes\u00e4n aikana,
\n Eero Yli-Vakkuri (Kiitos Pekka Ruuska)<\/p>\n