{"id":4701,"date":"2016-02-23T09:42:45","date_gmt":"2016-02-23T07:42:45","guid":{"rendered":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/kiasmassa-puhuttiin-hevosista-ja-viherinfrasta\/"},"modified":"2022-01-17T12:08:12","modified_gmt":"2022-01-17T10:08:12","slug":"kiasmassa-puhuttiin-hevosista-ja-viherinfrasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/kiasmassa-puhuttiin-hevosista-ja-viherinfrasta\/","title":{"rendered":"Hevoslinja: Kiasmassa puhuttiin hevosista ja viherinfrasta"},"content":{"rendered":"<p>Nykytaiteemuseossa j\u00e4rjestettiin 18.2 \u201cTaide julkisessa tilassa \u2013 Uudet muodot ja teht\u00e4v\u00e4t\u201d seminaari. Tilaisuus liittyi\u00a0<a href=\"http:\/\/www.kiasma.fi\/nayttelyt-ja-ohjelmisto\/marskille-kaveri\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">\u201cMarskille kaveri\u201d taidekilpailuun<\/a>. Taiteilijoista puhujina oli kuvataiteilija <b>Veli Gran\u00f6<\/b>\u00a0joka haastoi graffititaiteeseen liitettyj\u00e4 mielikuvia, <b>Kalle Hamm<\/b> &amp; <b>Dzamil Kamanger\u00a0<\/b>jotka esitteliv\u00e4t performanssin julkisen taiteen muotona sek\u00e4 <b>Sanna Ritvanen<\/b>\u00a0joka el\u00e4v\u00f6itti Kiasman taannoista <a href=\"http:\/\/www.heimo.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Heimo<\/a>-hanketta. Muina puhujina oli julkisen taiteen erityisosaajia kuten Ihme-nykytaidefestivaalin toiminnanjohtaja <b>Paula Toppila<\/b>, Vantaan taidemuseon julkisen taiteen kuraattori <b>Anne Kaarna-Suomi <\/b>sek\u00e4 kiistaaher\u00e4tt\u00e4neen uuden lastensairaalan taideprojektin luotsi <b>Marjatta Levanto.<\/b><\/p>\n<p>Viimeisen puheenvuoron sai Hevoslinja. Lyhyt esitelm\u00e4 pohjasi aikaisemmin jaettuun <a href=\"http:\/\/hevoslinja.tumblr.com\/post\/137680410485\/maisemamaalauksesta-virherinfraan\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">\u201cMaisemamaalauksesta viherinfaan\u201d artikkeliin<\/a>, joka esittelee hevoset ymp\u00e4rist\u00f6nsuunnittelun asiantuntijoina ja povaa taiteelle teht\u00e4vi\u00e4 infrastruktuurin kimpussa. Ohjelma p\u00e4\u00e4ttyi paneelikeskusteluun. Esitelm\u00e4n muistiinpanot sek\u00e4 puheenvuorossa viitatut artikkelilinkit alla sek\u00e4 ladattavissa: <a href=\"http:\/\/oree.storijapan.net\/media\/hevoslinja\/2014_hevoslinja-hki-tku-hki-trans-horse_ore-e-ref_q_xxx_e-1-a_z_fol\/doc\/20160217_taide-julkisessa-tilassa-puheevuoro_ore-e-refineries-hevoslinja.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><i>20160217_taide-julkisessa-tilassa-puheevuoro_ore-e-refineries-hevoslinja<\/i>.pdf<\/a><\/p>\n<p><b>Puheenvuoroja julkisen taiteen teht\u00e4vist\u00e4:\u00a0<\/b><b>Taide julkisessa tilassa \u2013 Uudet muodot ja teht\u00e4v\u00e4t (To 18.2.2016)\u00a0\u00a0<\/b><\/p>\n<p><b>Eero Yli-Vakkuri <\/b>(Ore.e Refineries: Hevoslinja): <b>Maisemamaalauksesta viherinfraan.\u00a0<\/b><\/p>\n<ul>\n<li>Ura performanssitaiteilijana, pitk\u00e4lti julkisessa tilassa<\/li>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Mit\u00e4 tarkoittaa julkisessa tilassa ty\u00f6skenteleminen?\n<ul>\n<li>Minulle julkinen tila tarkoittaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jonka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 s\u00e4\u00e4telee ymp\u00e4rist\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t itse (ihmiset ja ei-ihmiset) \u2013 Toimijat luovat <b>ehdot joilla tilaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/b><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li><b>Julkisen tilan sijaan kannattaa puhua julkisisTA tiloisTA, kuten Kalle Hamm ehdottaa.<\/b><\/li>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Julkinen tila ei ole sidottua mihink\u00e4\u00e4n paikaan.\n<ul>\n<li>T\u00e4m\u00e4 paikka on julkinen nyt, mutta y\u00f6ll\u00e4 ei \u2013 Meid\u00e4t heitet\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ulos.<\/li>\n<li>Keskustelut mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n pirstaloituu sosiaalisiin medioihin, koteihin, ravintoloihin, eriytyy omiin ryhmiins\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Julkinen tila on liukuu paikasta toiseen, vaikuttajina politiikka, s\u00e4\u00e4t jne.\n<ul>\n<li>Julkinen tila liikkuu n\u00e4iden per\u00e4ss\u00e4 ja paineessa.<\/li>\n<li>Sen l\u00f6yt\u00e4minen on vaikeaa \u2013 Nykytaiteilijoiden keskeinen haaste on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 julkista tilaa.\n<ul>\n<li>Varsinkin kun instituutiot pyrkii apajille.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>Performanssitaiteen tapauksessa \u201cjulkisesta tilasta\u201d puhutaan usein kun esiintymiset toteutuu <b>arkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4<\/b>: Kaduilla, ty\u00f6paikoilla, l\u00e4himetsiss\u00e4 jne.\n<ul>\n<li>Yhteist\u00e4 n\u00e4ille ymp\u00e4rist\u00f6ille on ettei yleis\u00f6t eiv\u00e4t ole s\u00e4\u00e4deltyj\u00e4. Kuka vaan voi paukahtaa paikalle.<\/li>\n<li>N\u00e4ihin paikkoihin suuntautuneisuutta ohjaa usein niukkuus.\n<ul>\n<li>Taiteilijoiden opiskeluaikoina harjaantunutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Ty\u00f6skentely: Keitti\u00f6iss\u00e4, kahvilassa. Esiintymiset: Olohuoneessa, takahuoneessa ja s\u00e4hk\u00f6postissa.\n<ul>\n<li><b>S\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 vuokrahintoja<\/b> voidaan vaikuttaa siihen mink\u00e4laista taidetta tehd\u00e4\u00e4n ja mihin ymp\u00e4rist\u00f6ihin se suuntautuu.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>Asemaa jossa toimitaan perinteisten instituutioiden ulkopuolella\/rajoilla, vieraille yleis\u00f6ille pidet\u00e4\u00e4n vanhastaan<b> \u201cinstituutio kriittisen\u00e4\u201d.<\/b>\n<ul>\n<li>Taidehistoriallisessa kaanonissa maataide vei ulos gallerioista.<\/li>\n<li>Taiteilijan toimiessa perinteisten instituutioiden ulkopuolella esitet\u00e4\u00e4n olevan \u201cvanhoja rakenteita\u201d haastavia voimia.<\/li>\n<li><b>T\u00e4m\u00e4 ei ole totta.<\/b><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>Se ett\u00e4 taidetta esitet\u00e4\u00e4n perinteisten instituutioiden ulkopuolella tai rajoilla ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 taidetta eroon sen perinteist\u00e4.\n<ul>\n<li>P\u00e4invastoin: Muille kuin taideyleis\u00f6lle esiintyminen vahvistaa taiteeseen liitettyj\u00e4 konservatiivisia arvoja.<\/li>\n<li>Kun ty\u00f6skentelee paikoissa joissa ei useimmiten n\u00e4hd\u00e4 nykytaidetta, tyyleill\u00e4 joita ei yhdistet\u00e4 vakavaan taiteelliseen ty\u00f6h\u00f6n \u2013\u00a0Yleis\u00f6 ei pysty kritisoimaan toimintaa.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>Yleis\u00f6t pit\u00e4\u00e4 toimintaa \u201clumoavana\u201d (Hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa).<\/li>\n<li>Taiteilijamyytit vahvistuu.\n<ul>\n<li>P\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n kritisoimaan nykytaidetta instituutiona koska <b>taide on ainoa asia josta voimme kielt\u00e4yty\u00e4.<\/b><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>Julkiseen tilaan toteutuva taide voi edist\u00e4\u00e4 konservatiivisen kulttuurin rakenteita.\n<ul>\n<li>T\u00e4t\u00e4 voi mietti\u00e4 suhteessa vaikka graffititaiteeseen.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>[Hevoskuva kuva Finna tietokannasta. 1930 luvulta, kuvaaja on <b>P\u00e4lsi Sakari<\/b>.]<\/p>\n<ul>\n<li>T\u00e4m\u00e4 on kadonnutta Helsinki\u00e4.\n<ul>\n<li>Muistuttaa mink\u00e4lainen maisema Kiasmalle haetun teoksen edess\u00e4 on aikaisemmin ollut.<\/li>\n<li>Muistuttaa my\u00f6s. ett\u00e4 performanssitaide tms. katoava taide on t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 viestint\u00e4\u00e4. Se on dokumentoitua, sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s suhteessa sosiaalisiin medioihin, arkistoihin, julkaisuihin ja museoihin.\n<ul>\n<li>T\u00e4m\u00e4 on hyvin tiedossa: Katoavaa taidetta ei ehk\u00e4 koskaan ollutkaan.<\/li>\n<li>Ajatus monumentista ei koske materiaaleja vaan teoksen tarkoitusta: <b>Ele voi olla monumentti.<\/b><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>2014 aloitettiin Hevoslinja-projekti meid\u00e4n ryhm\u00e4n kanssa, johon kuuluu<b> Pietari Kylm\u00e4l\u00e4<\/b>, <b>Hanna Karppinen<\/b> ja sepp\u00e4 <b>Jesse Sipola<\/b>.<\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Sen vuoden kohokohta oli Turun ja Helsingin yhdist\u00e4nyt ratsastusperformanssi.<\/li>\n<li>Laajemmin ajatuksena on ollut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 muuta-el\u00e4m\u00e4\u00e4 (kuin ihmist\u00e4) tukevia toimintamalleja.\n<ul>\n<li>Tavoitteena muuttaa tapoja joilla teemme taidetta sellaiseksi ett\u00e4 se tukee ei-inhimillisen el\u00e4m\u00e4n hyvinvointia.<\/li>\n<li>Mik\u00e4li tieliikenneverkot suunniteltaisiin niin ett\u00e4 hevoset voisivat edelleen liikkua kaupunkien v\u00e4lill\u00e4, ne kuljettaisi lantansa mukana laidunkasvien siemeni\u00e4, mik\u00e4 toisi mukanaan hy\u00f6nteisi\u00e4, mik\u00e4 toisi mukanaan lintuja jne.\n<ul>\n<li>Ei-inhimillisen el\u00e4m\u00e4n edellytykset paranisivat.<\/li>\n<li>Ajatus liittyy \u201cViherinfraan\u201d.\n<ul>\n<li><b>Infrastruktuuri<\/b> tarkoittaa yhteiskunnallisia toimia tukevaa palvelurakennetta.<\/li>\n<li><b>S\u00e4hk\u00f6verkko palvelee meid\u00e4n tarvetta ladata k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4.<\/b><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Viherinfraa koskevassa ajattelussa koitetaan viritt\u00e4\u00e4<b> ekologisia ratkaisuja<\/b>, joilla voidaan vastata palvelutarpeisiin.\n<ul>\n<li>Ajatukseen voi tutustua mm. <b>VirMa<\/b> hankkeen kautta.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>On luontevaa ett\u00e4 taiteellinen toiminta jolla on yhteiskunnallisia tavoitteita suuntaa huomionsa poliittisiin toimiin joilla ohjataan infrastruktuurin kehityst\u00e4.\n<ul>\n<li>Kaupunkisuunnittelu s\u00e4\u00e4telee sit\u00e4 mink\u00e4laista kansalaisuutta tuotetaan (mm. mit\u00e4 ty\u00f6tiloja ja kokoontumismahdollisuuksia) ja t\u00e4t\u00e4 kautta mink\u00e4lainen ihmisyys on mahdollista.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>[Seminaarin aikana on tullut jo monta vitsi\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 \u201cmarskille kaveri, marskille kaveri\u201d mutta sill\u00e4h\u00e4n on jo kaveri. T\u00e4ss\u00e4 on <b>K\u00e4thy<\/b>, h\u00e4net on haudattu Yp\u00e4j\u00e4lle. Marskin lempi heppa.]<\/p>\n<p>Olen t\u00f6rm\u00e4nnyt ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 taide olisi suotava tehd\u00e4 1:1 mittakaavassa.<\/p>\n<ul>\n<li><b>Jussi Koitela <\/b>kehotti tutustumaan kirjaan: <i>Toward a Lexicon of Usership<\/i>\n<ul>\n<li>Pohja-ajatuksena ettei taiteen ei pit\u00e4isi haikailla riippumattomuutta vaan huomioida <b>k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4\u00e4n<\/b>.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Yksi tapa l\u00e4hesty\u00e4 ajatusta 1:1 mittakaavan taiteellisesta toiminnasta on ajatella maalausten kokoa.\n<ul>\n<li>Mit\u00e4 isompi maalaus sit\u00e4 isomman kuljetuskaluston se vaatii. Sit\u00e4 isomman museon se vaatii jne.\n<ul>\n<li>T\u00e4ss\u00e4 museokontekstissa sen varastoiminen on my\u00f6s iso investointi.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li><b>Taideteoksen fyysinen koko on yksi arvo joka siihen liittyy. (Ajatus pohjaa my\u00f6s Robert Smitsonin kelaan taideteosten skaalan t\u00e4rkeydest\u00e4)<\/b><\/li>\n<\/ul>\n<p><b>EHDOTAN, ETT\u00c4: Paras tapa arvioida julkisessa tilassa toteutuvaa taidetta on kysy\u00e4 mink\u00e4laisiin palvelurakenteisiin se nojaa ja nostaa esiin.<\/b><\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"http:\/\/oree.storijapan.net\/media\/hevoslinja\/2014_hevoslinja-hki-tku-hki-trans-horse_ore-e-ref_q_xxx_e-1-a_z_fol\/doc\/20150908_maisemamaalauksesta-virherinfraan_pietari-kylmala-eero-yli-vakkuri_elonkeha_q_xxx_e-1-a_hevoslinja_doc.pdf\"><i>Maisemamaalauksesta virherinfraan<\/i><\/a> (2015) Ore.e Ref\/Hevoslinja: <b>Kylm\u00e4l\u00e4&amp;Yli-Vakkuri<\/b><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/blogs.aalto.fi\/virma\/2015\/04\/22\/mita-se-vihrea-infrastruktuuri-siis-oikein-on\/\"><i>Mit\u00e4 se vihre\u00e4 infrastruktuuri siis oikein on?<\/i><\/a> (22.04.2015) VirMa-hanke blogi<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/issuu.com\/mariariluoma\/docs\/diplomityo_mariariluoma\"><i>Kaupunki ekosysteemipalvelujen tuottajana<\/i><\/a> (2013) <b>Mari Ariluoma<\/b><\/li>\n<li><i>Taidetta ja politiikkaa tekem\u00e4ss\u00e4<\/i> (2016) Toim. <b>Haapoja<\/b>, <b>Henriksson<\/b> &amp; <b>Koitela<\/b><\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/museumarteutil.net\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/Toward-a-lexicon-of-usership.pdf\"><i>Toward a Lexicon of Usership<\/i><\/a> (2014)<b> Stephen Wright \/ <\/b><a href=\"https:\/\/docs.google.com\/document\/d\/1OJkmPsEt-0V96mfLZno-gLLLp1JYN29V7yX-od8uXSc\/edit?usp=sharing\">Huomioita kirjasta Suomeksi<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p>Aiheeseen on palattu Kiasman blogissa: \u201c<a href=\"http:\/\/blog.kiasma.fi\/blog\/?p=2776\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Julkinen tila ei ole tyhj\u00e4 paperi<\/a>\u201d ja teoskilpailun kritiikki\u00e4 Kulttuurinavigaattori-blogissa otsikolla\u00a0\u201c<a href=\"http:\/\/kulttuurinavigaattori.blogspot.fi\/2016\/02\/marskin-kavereilla-on-heikko.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Marskin kavereilla on heikko ymp\u00e4rist\u00f6suhde<\/a>\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nykytaiteemuseossa j\u00e4rjestettiin 18.2 \u201cTaide julkisessa tilassa \u2013 Uudet muodot ja teht\u00e4v\u00e4t\u201d seminaari. Tilaisuus liittyi\u00a0\u201cMarskille kaveri\u201d taidekilpailuun. Taiteilijoista puhujina oli kuvataiteilija Veli Gran\u00f6\u00a0joka haastoi graffititaiteeseen liitettyj\u00e4 mielikuvia, Kalle Hamm &amp; Dzamil Kamanger\u00a0jotka esitteliv\u00e4t performanssin julkisen taiteen muotona sek\u00e4 Sanna Ritvanen\u00a0joka el\u00e4v\u00f6itti Kiasman taannoista Heimo-hanketta. Muina puhujina oli julkisen taiteen erityisosaajia kuten Ihme-nykytaidefestivaalin toiminnanjohtaja Paula Toppila, Vantaan &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/kiasmassa-puhuttiin-hevosista-ja-viherinfrasta\/\" class=\"more-link\">Continue reading<span class=\"screen-reader-text\"> &#8220;Hevoslinja: Kiasmassa puhuttiin hevosista ja viherinfrasta&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"gallery","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1439,650],"tags":[1088,1085,1007,1084,1089,1087,1086,1083],"class_list":["post-4701","post","type-post","status-publish","format-gallery","hentry","category-hevoslinja","category-opetus","tag-anne-kaarna-suomi","tag-dzamil-kamanger","tag-hevoslinja","tag-kalle-hamm","tag-marjatta-levanto","tag-paula-toppila","tag-sanna-ritvanen","tag-veli-grano","post_format-post-format-gallery"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4701","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4701"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4701\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4701"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4701"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4701"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}