{"id":4706,"date":"2016-01-27T13:38:04","date_gmt":"2016-01-27T11:38:04","guid":{"rendered":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/hevoslinja-goes-west\/"},"modified":"2018-12-10T20:29:29","modified_gmt":"2018-12-10T18:29:29","slug":"hevoslinja-goes-west","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/hevoslinja-goes-west\/","title":{"rendered":"Hevoslinja GOES WEST"},"content":{"rendered":"
\"image\"<\/figure>\n

Toteutimme 2014 Turku-Helsinki ratsastusperformanssi ja 2015 esitimme projektin yhteenvedon<\/a> M\u00e4nt\u00e4n kuvataideviikoilla. Ratsastimme n\u00e4yttelyyn\u00a0Kokkom\u00e4en tallin matkassa<\/a>\u00a0Keuruun suunnalta. Vuonna 2016 Hevoslinja harppaa ulkomaille. Tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 malleja, joiden avulla voisimme vahvistaa paikallisesta hevoskulttuuristamme tunnistettuja, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja ei-ihmiskeskeist\u00e4 ajattelua tukevia suuntauksia.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen matkan kohteena on Uusi-Seelanti, jonne p\u00e4\u00e4semme\u00a0New Performance Turku<\/a> -festivaalin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4. Paikallisissa kontaktoinneissa avustaa Aucklandin yliopiston lehtori, taiteilija\u00a0Mark Harvey<\/a><\/b>. T\u00e4m\u00e4n suhteilla alkaa sunnuntaina ty\u00f6skentely paikallisen hevostilan kanssa. Tallihommien ohella valmistaudutaan esityksiin jotka toteutuvat\u00a0Te Uru Waitakere\u00a0<\/a>-nykytaidegalleriassa. Vast\u2019ik\u00e4\u00e4n englanniksi k\u00e4\u00e4nnetty hevoselokuva \u201cCome Together, Leave Together\u201d saa tuolloin kansainv\u00e4lisen ensi-iltansa! Tapahtuman muita suomalaisia edustajia ovat\u00a0Leena Kela<\/a>,<\/b> Pilvi Porkola<\/b><\/a>, Oblivia<\/b><\/a>\u00a0ja Antti Laitinen<\/a><\/b>.\u00a0<\/p>\n

\"image\"<\/figure>\n

Matkan tavoitteena on arvioida hevosen osuutta kolonialistisissa prosesseissa. Uuden-Seelannin alkuper\u00e4isasukkaat Maorit sek\u00e4 eurooppalaiset uudisraivaat ovat el\u00e4neet rinnakkain 1700-luvun lopusta alkaen. T\u00e4t\u00e4nyky\u00e4 valtio kuuluu brittil\u00e4iseen kansainyhteis\u00f6\u00f6n ja v\u00e4est\u00f6 on suurimmalta osin eurooppalaistaustaista. Maoreiden asema sek\u00e4 oikeudet ovat kiistaa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 keskustelunaihe. Hevosten saapuminen saarelle on tallentunut Maoreiden kansantarustoon<\/a>. Kun hevoset ensimm\u00e4isen kerran laskettiin laivasta saaren rantaan 200 vuotta sitten, maorit pitiv\u00e4t niit\u00e4 legendojensa merihirvi\u00f6in\u00e4. (Kiinnostavasti my\u00f6s kreikkalaisen mytologioissa hevonen on yhteydess\u00e4 meren jumalaan Poseidoniin). Maorien tapauksessa hirvi\u00f6m\u00e4isess\u00e4 ensivaikutelmassa oli per\u00e4\u00e4, sill\u00e4 hevoset mahdollistivat vaikeakulkuisen saaren valloittamisen! Hevoset ovat olleet maoreille kuitenkin my\u00f6s hy\u00f6dyllinen tuttavuus. Et\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4v\u00e4t heimot ovat pystyneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden avulla yhteytt\u00e4, ja hevoset kuuluvat edelleen saaren asukkaiden arkeen. Koulukuljetuksia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n hevospelill\u00e4 viel\u00e4 2000-luvulla.<\/p>\n

Hevosten levi\u00e4minen ymp\u00e4ri maailman on seurausta eri aikakausina tapahtuneesta kolonialistisesta voimapolitiikasta. Mik\u00e4li pid\u00e4mme el\u00e4int\u00e4 kumppanina, jonka genomin menestys on sidottu omaamme, voimme n\u00e4hd\u00e4 hevosen toimineen liittolaisena kolonialistisissa pyrinn\u00f6iss\u00e4. Hevonen on siis my\u00f6t\u00e4vaikuttaja brittil\u00e4isen imperiumin kyseenalaisessa menestyksess\u00e4. Donna Harawayn<\/b> ehdottama kumppanuuslajiajattelu saa el\u00e4imen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n osasyylliselt\u00e4! Haastattelemalla paikallisia hevostoimijoita pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten Maorit ovat onnistunut sovittamaan hevosen kansantarustoonsa ja kenen etua j\u00e4rjestely palvelee. Onko 200 vuoden aikana kehittyneess\u00e4 hevoskulttuurissa kysymys hevosten approprioimisesta Maorien kulttuuriin vai miehitt\u00e4jien tekniikoiden (ja maailmankuvan) yleistymisest\u00e4 alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n keskuudessa?<\/p>\n

Reissunp\u00e4\u00e4lt\u00e4 toimitettaan matkap\u00e4iv\u00e4kirjaa. Matkalla kuvattuja haastatteluita tullaan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/strike><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toteutimme 2014 Turku-Helsinki ratsastusperformanssi ja 2015 esitimme projektin yhteenvedon M\u00e4nt\u00e4n kuvataideviikoilla. Ratsastimme n\u00e4yttelyyn\u00a0Kokkom\u00e4en tallin matkassa\u00a0Keuruun suunnalta. Vuonna 2016 Hevoslinja harppaa ulkomaille. Tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 malleja, joiden avulla voisimme vahvistaa paikallisesta hevoskulttuuristamme tunnistettuja, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja ei-ihmiskeskeist\u00e4 ajattelua tukevia suuntauksia. Ensimm\u00e4isen matkan kohteena on Uusi-Seelanti, jonne p\u00e4\u00e4semme\u00a0New Performance Turku -festivaalin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4. Paikallisissa kontaktoinneissa avustaa Aucklandin yliopiston … <\/p>\n

Continue reading “Hevoslinja GOES WEST”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1439],"tags":[198,1072],"class_list":["post-4706","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hevoslinja","tag-donna-haraway","tag-uusi-seelanti"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4706","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4706"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4706\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4706"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4706"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4706"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}