{"id":4711,"date":"2016-01-21T07:47:35","date_gmt":"2016-01-21T05:47:35","guid":{"rendered":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/ihmiset-ja-elaimet-nayttavat-elokuvissa-yhta\/"},"modified":"2018-12-11T16:58:36","modified_gmt":"2018-12-11T14:58:36","slug":"ihmiset-ja-elaimet-nayttavat-elokuvissa-yhta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/ihmiset-ja-elaimet-nayttavat-elokuvissa-yhta\/","title":{"rendered":"Hevoslinja: Ihmiset ja el\u00e4imet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t elokuvissa yht\u00e4 tyhmilt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Oheinen artikkeli on alunperin julkaistu\u00a0AVEK-lehdess\u00e4 2\/2015,\u00a0s.56-57. Kirjoitus on ladattavissa my\u00f6s .pdf tiedostona<\/a>. Artikkelin kuvitukset ovat Tullaan yhdess\u00e4, l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 -elokuvasta. Pietari Kylm\u00e4l\u00e4n ja Eero Yli-Vakkurin kyn\u00e4st\u00e4.<\/i><\/p>\n

\"image\"<\/figure>\n
\n

M\u00e4nt\u00e4n kuvataideviikoilla esitelty Tullaan yhdess\u00e4, l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4<\/i> -elokuva on yhteenveto Turku-Helsinki-ratsastuksesta sek\u00e4 kuvaus hevosen muuttuneesta roolista medioituneen nyky-yhteiskunnan j\u00e4senen\u00e4. Elokuvaa tehdess\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 kun el\u00e4in ja ihminen asetetaan rinnakkain samaan mediaan, ne n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t hetkellisesti samanvertaisina. Jakaessamme kerrontatilan el\u00e4imen kanssa, meit\u00e4 molempia tulkitaan elokuvan ehdoilla ja viestimme hetken aikaa samalla kielell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista, sill\u00e4 elokuva on rinnakkain asettuneiden hahmojen ja liikkeiden taidetta. Nauhoitettu ihmiskieli ja hevosen h\u00f6r\u00e4hdykset ovat heittopusseina samassa audiovisuaalisten signaalien virrassa. <\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4ydymme hetken tasavertaisina, mutta toinen p\u00e4\u00e4tyy lautaselle. Kuinka el\u00e4inten oikeuksia voidaan edist\u00e4\u00e4 kuvallisella kerronnalla? T\u00e4m\u00e4 on avoin kysymys.<\/p>\n

\"image\"<\/figure>\n

Hevonen on media<\/b><\/p>\n

Vaikkeiv\u00e4t hevoset n\u00e4y arjessamme, niill\u00e4 on j\u00e4lkiteollisessa yhteiskunnassa aktiivinen ja yh\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi kasvava rooli. Hevonen on muuttunut energiaa ja ty\u00f6t\u00e4 tuottavasta kumppanilajista affektiivista ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4ksi harrastus- ja urheilukumppaniksi. Nykyhevonen on tunnety\u00f6ntekij\u00e4, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi on asetettu ihmisen stressin purkaminen, alasel\u00e4n fysioterapeuttinen hoito ja ty\u00f6ntekij\u00e4n irrottaminen l\u00e4pp\u00e4rintakaisesta min\u00e4st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 se onnistuu peilisolukkojensa, joustavuutensa ja laumasensitiivisyytens\u00e4 avulla. Hevonen on kuin luotu mediayhteiskunnan paineisiin: hevoslauma on prototyyppi \u2013 erityisesti sosiaalisen median muokkaaman \u2013 mediakulttuurin monisyisyydest\u00e4, visuaalisten merkkien ja affektien ristivedosta. El\u00e4imelle lauman \u201ctykk\u00e4ykset\u201d merkitsev\u00e4t hyvinvointia.<\/p>\n

Talleilla harrastajat kokoontuvat hevosen ymp\u00e4rille teatteritilaa muistuttaviin puolikaariin ja heijastelevat ratsastuskokemuksiaan el\u00e4imen kautta. He tuottavat hevosen yksil\u00f6ksi tarinankerronnan, huhujen, ilmaistujen pelkojen ja toiveiden, sek\u00e4 sosiaalisten medioiden hetteik\u00f6ss\u00e4. Hevossuhdetta kuvitetaan paikallisilla esiintymisill\u00e4, pukeutumisella ja erityisen sanaston kautta. Suhde jatkuu tallin ulkopuolella ep\u00e4paikallisesti, tallitytt\u00f6jen Instagram-tileill\u00e4 #horselfie\u2019iden muodossa, blogeissa sek\u00e4 videojulkaisuissa. Hevosella on historiallinen rooli visuaalisissa j\u00e4rjestyksiss\u00e4 ja sen rinnalla n\u00e4ytt\u00e4ytyminen luo edelleen merkityksi\u00e4.<\/p>\n

Viime vuosisadan puoliv\u00e4lin ty\u00f6hevonen yksil\u00f6ityi ty\u00f6suoritteessaan, mutta nykyhevonen yksil\u00f6ityy osana vapaa-aikaa ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 identiteettipolitiikkaa. Se palvelee hyvinvointiamme kulttuuri- ja hoivaty\u00f6l\u00e4isen\u00e4, jonka v\u00e4lityksell\u00e4 koemme el\u00e4m\u00e4n rikkaana ja tasapainoisena. Mit\u00e4 yhdenmukaisempaa ty\u00f6t\u00e4 ruutujen takana teemme sit\u00e4 merkityksellisempi\u00e4 harrasteet ovat yksil\u00f6llisyyden muodostumiselle. Hevosen yhteiskunnallisen roolin hahmottaminen mediataiteen keinoin on luontevaa, sill\u00e4 se on medioitu (v\u00e4litetty, kuvattu, representoitu) siin\u00e4 miss\u00e4 nykyihminenkin. <\/p>\n

\"image\"<\/figure>\n

El\u00e4inten mediaoikeudet<\/b><\/p>\n

El\u00e4inten oikeuksia koskeva keskustelu t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein kysymykseen \u00e4lyjen tasavertaisuudesta. Mik\u00e4li el\u00e4imet miellett\u00e4isiin yht\u00e4 \u00e4lykk\u00e4iksi kuin meid\u00e4t ihmiset, niiden sy\u00f6minen ja alistaminen olisi vastenmielist\u00e4. Onneksemme \u00e4lykkyyden merkkin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n loppupeleiss\u00e4 kielellist\u00e4 osaamista. Ollakseen varteenotettava yksil\u00f6, on kyett\u00e4v\u00e4 jakamaan \u00e4lykkyytt\u00e4\u00e4n puhumalla ja kirjoittamalla. Kulttuurit, joissa oppiminen tapahtuu hitaasti kasvokkain, j\u00e4\u00e4v\u00e4t altavastaajiksi (T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tyhmempin\u00e4 kuin akateemikkoja. Hevoset ovat k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 j\u00e4yheimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4!). Nykyiset mediatekniikat eiv\u00e4t kykene v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n hevosten kulttuuria, sill\u00e4 ne tukevat vain ihmislajin aisteja. Hevosille keskeiset haju- ja kosketusaistit j\u00e4\u00e4v\u00e4t paitsioon, joten kuvien kautta v\u00e4litetyt tarinat ovat alisteisia ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmalle.<\/p>\n

Hevosen esitt\u00e4mist\u00e4 koskevat eettiset kysymykset eiv\u00e4t koske ainoastaan elokuvantekij\u00f6it\u00e4. Hevostalleilla el\u00e4inkokemusten mediointiin sis\u00e4ltyv\u00e4t vastuun kysymykset ovat jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 arkea. El\u00e4imen tempuista kertovat juorut vaikuttavat, miten siihen tulevaisuudessa suhtaudutaan. Mik\u00e4li el\u00e4in leimataan hankalaksi, mielikuva heijastuu siihen, miten muut harrastajat sen kanssa toimivat. Puhumiseen liittyy erityinen vastuu, el\u00e4in ei voi selitt\u00e4\u00e4 tekojaan ja kertomukset vaikuttavat sen elinkaareen. Sosiaaliset mediat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vastuullisen viestinn\u00e4n t\u00e4rkeytt\u00e4. Internetist\u00e4 hevosen nimell\u00e4 hakemalla l\u00f6ytyy dokumentteja, jotka esitt\u00e4v\u00e4t mielipiteit\u00e4 yksil\u00f6n luonteesta ja laadusta. N\u00e4m\u00e4 vaikuttavat sen vastaanottamiseen kuten p\u00f6rssianalyytikkojen puheet osakkeiden hintakehityksist\u00e4.<\/p>\n

El\u00e4inkuvan rikastuttaminen tiettyjen el\u00e4inyksil\u00f6iden varassa on riskaabelia, sill\u00e4 totutusta poikkeavat kuvaukset voivat vaikuttaa yksil\u00f6n tulevaisuuteen negatiivisesti. Henkil\u00f6tietolaki ei suojaa el\u00e4inten oikeuksia. Turun ja Helsingin yhdist\u00e4neen ratsastusperformanssin mahdollistanut tuolloin kuusivuotias suomenhevonen Toivottu Poika<\/b> on \u201celokuvat\u00e4hti\u201d, joka esiintyi kes\u00e4n mittaan lehdiss\u00e4, televisiossa ja sit\u00e4 kuultiin radiossa. Jutut on huomioitu tarkasti hevosen kasvattajan, hevoseen sen eri el\u00e4m\u00e4nvaihessa suhdetta luoneiden harrastajien ja nykyisen\u00e4 kotina toimivan tallin tahoilta. Toivotun Pojan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tullaan hamaan loppuun asti vertaamaan siit\u00e4 medioiden kautta luotuun tarinaan.<\/p>\n

\"image\"<\/figure>\n

Stereotyyppist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/b><\/p>\n

Ruuduista v\u00e4littyv\u00e4t el\u00e4inkuvat ovat polarisoituneita. El\u00e4imet esiintyv\u00e4t sankareina, roistoina tai uhreina. Elokuvantekij\u00f6ll\u00e4 on kiusaus jatkaa el\u00e4imiin liittyvien stereotypioiden vahvistamista, sill\u00e4 el\u00e4intarinoiden kautta on perinteisesti k\u00e4sitelty ihmiselle arkoja tunteita: kiitos bonobo-apinoiden voimme k\u00e4sitell\u00e4 insestisi\u00e4 tuntemuksia kiihkottomasti. On oireellista, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n ihmiskunta on modernilla aikakaudella tuottanut elokuvia, sit\u00e4 huonommin itse el\u00e4imi\u00e4 kohdellaan. Samalla kun mediakulttuurin tuotteet kertovat el\u00e4imist\u00e4 emansipatorisina hahmoina Jack Londonin<\/b> Er\u00e4maan kutsu<\/i> -teoksen Buck-koirasta Babe-elokuvan possuun, on valtaosa l\u00e4hipiirimme el\u00e4imist\u00e4 suljettu tuotantolaitoksiin. Totalitaarinen lihatuotantokone esiintyy rinnakkain luonnonkaipuun kanssa. <\/p>\n

Elokuvantekij\u00e4t ovat siloposkisen tehokkuusajattelun vallassa. Elokuvissa n\u00e4kyy ainoastaan otoksia, joissa el\u00e4in toimii k\u00e4sikirjoituksen mukaan ja tuotannot rullaavat kuin teurastamon linjasto. Esimerkiksi Babe-elokuvan possua esitti 48 eri el\u00e4inyksil\u00f6\u00e4. Babe ei siis ole possu, vaan yleistys possusta. J\u00e4rjestely takasi sen, ett\u00e4 kuvauksiin saatiin aina yht\u00e4 motivoituneen n\u00e4k\u00f6inen el\u00e4in. Mutta miss\u00e4 muut 47 possua odottelivat kun yht\u00e4 kuvattiin? On my\u00f6s ongelmallista, ett\u00e4 el\u00e4imet vieroitettiin lajistaan, korvaamalla niiden ilmeet korostetun inhimillisill\u00e4 hymyill\u00e4 ja reaktioilla.<\/p>\n

Tuotantokoneistostaan huolimatta, Babe-elokuva on saanut aikaan ymp\u00e4rist\u00f6hyv\u00e4\u00e4. Baben ja vastaavien sympaattisten el\u00e4intarinoiden ansiosta monet ovat herkistyneet el\u00e4intenoikeuksille. Mutta kun teemme el\u00e4intensuojelua koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 mediatuotteiden v\u00e4lityksell\u00e4, mit\u00e4 me oikeastaan suojelemme? J\u00e4\u00e4k\u00f6 suojelumme piiriin vain sovinnaisia el\u00e4imi\u00e4? Ent\u00e4p\u00e4 jos Baben kaltaiset inhimillistetyt el\u00e4intarinat tekev\u00e4t todelliset el\u00e4imet t\u00e4ysin tarpeettomiksi? On luotava monisyisempi\u00e4 el\u00e4inkuvia.<\/p>\n

\"image\"<\/figure>\n

Rauhoittava mies\u00e4\u00e4ni<\/b><\/p>\n

Varsaa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n ruudulla. Luontodokumentin mies\u00e4\u00e4ni kertaa, ettei luonto tarkoita pahaa. Veritekoja tyynnytell\u00e4\u00e4n ihailevalla kerronnalla, jolla vahvistetaan luonnonlakien muuttumattomuutta (sama freelance-mies\u00e4\u00e4ni juontaa my\u00f6s historiadokumentteja). El\u00e4inten pahaluontoisuuden kielt\u00e4minen ja esitt\u00e4minen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n vain harmonisesti toimivina, ilkeyteen kykenem\u00e4tt\u00f6min\u00e4 olentoina est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 suhtautumasta niihin ehyin\u00e4 hahmoina, joilla on oma tahto. Luonto ei ole harmoninen, vaan jaetusta tilasta ja resursseista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jatkuvaa neuvottelua. Mik\u00e4li el\u00e4imet eiv\u00e4t saa olla pahoja, niilt\u00e4 vied\u00e4\u00e4n valinnanvapaus. Siksi on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ajatella, ett\u00e4 el\u00e4imet voivat toimia ihan ilkeytt\u00e4\u00e4n. Tunnustuksen kautta voidaan kasvattaa tasapuolisempaa suhdetta: \u201cKappas toi heppa on ihan yht\u00e4 paska tyyppi kuin m\u00e4kin\u201d. <\/p>\n

El\u00e4imill\u00e4 voi olla samanlaisia tarpeita ja haluja kuin meill\u00e4. Niiden oikeuksien ajaminen tukee my\u00f6s ihmisyhteiskuntien heikompien asemaa. Alipalkatut tunnety\u00f6l\u00e4iset ovat samassa rintamassa nykyty\u00f6hevosten kanssa. Poliittisella analogialla on historiallinen pohja. Yhdysvaltain etel\u00e4valtioiden orjayhteiskunnassa el\u00e4imet saivat kokea nahoissaan laajemman yhteiskunnan paineet: plantaasilla ty\u00f6skentelev\u00e4t orjat pystyiv\u00e4t ilmaisemaan v\u00e4\u00e4ryyden kokemuksensa ainoastaan kurittamalla viel\u00e4 alemmassa asemassa olevia el\u00e4imi\u00e4. 1800-luvulla vaikuttanut orjuuden vastustaja Frederick Douglas<\/b> kirjoittaa, kuinka ihmis- ja el\u00e4inorjien asema muistutti paljolti toisiaan etel\u00e4valtioiden rotupolitiikassa. Kyse oli siis symbolisen tasolla tapahtuvasta sorrosta, jossa yhteiskunnan rotuja erotteleva rakenne ulottui my\u00f6s lajien v\u00e4liseen suhteeseen.<\/p>\n

Kaksi Tullaan yhdess\u00e4, l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 -elokuvassa esiintyneist\u00e4 nykyhevoskulttuurin edustajista ovat ratsastaja Heikki Mikola <\/b>ja suomenhevonen Kullannuppu<\/b>. Parivaljakko on ratsastanut Turun keskustassa pian kuuden vuoden ajan ja on tuttu n\u00e4ky kauppatorin Hesburgerilla. Kes\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi Mikola ja Kullannuppu julistivat kanssamme ratsastamisen taiteen ja muotoilun tekniikaksi. Julistus sinet\u00f6itiin kaupunkiratsastusn\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4 New Performance Turku -festivaalin yhteydess\u00e4. Eleen my\u00f6t\u00e4 taidetta voidaan jatkossakin tehd\u00e4 ratsain. Hevosen sel\u00e4st\u00e4 koettuna ymp\u00e4rist\u00f6 tulee ymm\u00e4rretyksi yhdess\u00e4 el\u00e4imen kanssa ja kaupunki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, miten se on suunniteltu. Kun t\u00e4st\u00e4 asemasta kuvataan elokuvaa, hevonen voi toimia dollyna ja grippin\u00e4. Kuva keikkuu ja t\u00e4risee.. Mutta sill\u00e4 on tarkoitus. Impressionistitaiteilija Pierre-Auguste Renoir<\/b>\u2019n suussa el\u00e4vin sanoin “pensselin veto j\u00e4tt\u00e4\u00e4 maalaukseen merkin sielun seismograafisesta liikkeest\u00e4”. Heiluva kuva on merkki toislajis-sensitiivisest\u00e4 mediasuhteesta.<\/p>\n

\"image\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oheinen artikkeli on alunperin julkaistu\u00a0AVEK-lehdess\u00e4 2\/2015,\u00a0s.56-57. Kirjoitus on ladattavissa my\u00f6s .pdf tiedostona. Artikkelin kuvitukset ovat Tullaan yhdess\u00e4, l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 -elokuvasta. Pietari Kylm\u00e4l\u00e4n ja Eero Yli-Vakkurin kyn\u00e4st\u00e4. M\u00e4nt\u00e4n kuvataideviikoilla esitelty Tullaan yhdess\u00e4, l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 -elokuva on yhteenveto Turku-Helsinki-ratsastuksesta sek\u00e4 kuvaus hevosen muuttuneesta roolista medioituneen nyky-yhteiskunnan j\u00e4senen\u00e4. Elokuvaa tehdess\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 kun el\u00e4in ja ihminen asetetaan rinnakkain … <\/p>\n

Continue reading “Hevoslinja: Ihmiset ja el\u00e4imet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t elokuvissa yht\u00e4 tyhmilt\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1439,712],"tags":[1013],"class_list":["post-4711","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hevoslinja","category-julkaisut","tag-toivottu-poika"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4711","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4711"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4711\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4711"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4711"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4711"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}