{"id":5044,"date":"2014-04-15T14:59:00","date_gmt":"2014-04-15T11:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/hevonen-maankaytossa-rakentamisessa-ja\/"},"modified":"2018-12-30T18:27:17","modified_gmt":"2018-12-30T16:27:17","slug":"hevonen-maankaytossa-rakentamisessa-ja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/hevonen-maankaytossa-rakentamisessa-ja\/","title":{"rendered":"Hevoslinja: Hevonen maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4-, rakentamisessa- ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 -seminaari"},"content":{"rendered":"

Alla seminaarimuistiipanot<\/a> jotka on koottu Hevoslinja projektin kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 teemoista. Huomioita on erotettu [hakasulkeisiin] ja lihavointeja lis\u00e4tty Hevoslinjaan suoraan vaikuttaviin aiheisiin.<\/em><\/p>\n

Tilaisuus oli hy\u00f6dyllinen. Oli mukava huomata, ett\u00e4 Hevoslinjalla on roolinsa hevosalan vetovoimaisuuden lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Se lukeutuu Fred Sundwallin<\/strong> esiintuomiin “Ilmi\u00f6ihin”, joilla saavutetaan uusia “heimoja” (tapauksessamme nuoria kaupunkilaisia, joiden arjen piiriin hevoset ole vanhastaan kuulu). <\/em><\/p>\n

My\u00f6s Hannele Partasen<\/strong> esitelm\u00e4 hevosten laiduntamisesta her\u00e4tti ideoita. Mik\u00e4li Hevoslinjan reitti kulkisi perinteisten laidunalueiden kautta se saattaisi osallistua kulttuurimaiseman yll\u00e4pit\u00e4miseen. My\u00f6s urbanisaation haasteisiin vastaaminen on urakka jossa Hevoslinja on hy\u00f6dyksi. Valtaosa maailman kaupungeista on rakennettu hevosten voimilla.<\/em><\/p>\n

Seminaari vahvisti tunnetta siit\u00e4, ett\u00e4 hevoset luovat biodiversiteetti\u00e4, energiatehokkuutta ja perinnetietoisuutta tukevan kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n. Eli ne palvelevat todella hyvin tavoitteita, joita on hahmoiteltu Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n valtakunnallisessa kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6strategiassa (2014-2020)<\/a> .<\/em><\/p>\n

Seminaarin j\u00e4rjesti Hevoset ja yhteiskunta<\/a> -hanke (Hippolis). Se toteutettiin Fellmannia auditoriossa, Lahdessa. Linkki p\u00e4iv\u00e4n ohjelmaan<\/a>.\u00a0<\/em><\/p>\n

\n

15:57\u00a0<\/strong>Yhteenvedon aika. Anne Laitinen<\/strong> (Hippolis<\/a>) korostaa vuoropuhelun t\u00e4rkeytt\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n materiaalit tulevat my\u00f6hemmin ladattavaksi Hippoliksen verkkosivuille. Hevosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja niiden luomiin erityispuitteisiin on jokatapauksessa investoitava. “Kaikki me hevosihmiset luomme hevosalan. Meid\u00e4n on huolehdittava tekemisist\u00e4mme, ett\u00e4 toimintamme on kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla. Hevosessa on mahdollisuuksien hevonen”. Yleis\u00f6 aplodeeraa ja poistuu seminaaritilasta.<\/p>\n

15:31 Jouko K\u00e4k\u00f6sen<\/strong> aiheena “Hevoskunta Yp\u00e4j\u00e4 – k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4”. Hevoset on kunnalle<\/a> t\u00e4rke\u00e4 voimavara. Kunnassa 2500 asukasta 600 hevosta (Hevosihmissuhde 1\/5). Hevostoiminnalla on pitk\u00e4t perinteet. El\u00e4imet ovat pit\u00e4neet kuntaa pinnalla jo 1930 asti kun paikalle perustettiin valtion p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 hevossittola sek\u00e4 puollustusvoimien hevosvarikko. K\u00e4k\u00f6nen kertoo kunnan kaavoituksesta<\/a> ja hevosten asemasta siin\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Jatka lukemista…<\/p>\n

<\/strong><\/p>\n

90-luvun loppupuolella kunnan toimesta pyrittiin luomaan 500km pitk\u00e4 vaellusreitist\u00f6, joka olisi vienyt Lounais-H\u00e4meen ymp\u00e4ri. Ideaa yritettiin vied\u00e4 eteenp\u00e4in j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alueelle matkaratsastuskilpailu. Hanke ei kuitenkaan ottanut tulta alleeen. Mm. Maanomistusongelmat nousivat vastaan. Merkittyj\u00e4 hevosreittej\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n peruja n.40km. Hevosopisto yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 y\u00f6pymiseen soveltuvaa vaellusk\u00e4mpp\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 kunnan kanssa.<\/p>\n

Kun kunnan kevyenliikenteen v\u00e4yl\u00e4t uusittiin, hevosille rakennettiin niiden rinnalle omat kevytkulkuv\u00e4yl\u00e4t joiden leveys on 3m.<\/strong> My\u00f6s teiden alitukset otettiin my\u00f6s huomioon. Reittien varrella on taukopaikkoja ja laavuja joilla viett\u00e4\u00e4 aikaa. Matkan varrelta l\u00f6ytyy erilaisia vaellusk\u00e4mppi\u00e4.<\/strong><\/p>\n

15:09 Tomi Himanka<\/strong> (Lahden Hevosyst\u00e4v\u00e4inseura ry) kertoo Jokimaan hevosurheilukeskuksen<\/a> laajenemisesta. Jokimaan raviradan liikevaihto 3mil.\u20ac vuodessa. Se on Suomen kolmanneksi suurin ravirata. Laitos maksaa vuodessa\u00a01,5 milj. palkintoina ravureille. Se j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 31 ravitapahtumaa vuodessa ja muita tapahtumia saman verran. Raviratoja ei yll\u00e4pidet\u00e4 ainoastaan raveilla vaan “muilla tapahtumia” on kasvava rooli.<\/strong> Niist\u00e4 on tulossa kaikkineen hevostapahtumakeskuksia. Kaikkineen ravitalous ottaa sis\u00e4\u00e4n TOTOn kautta 250mil.\u20ac vuodessa\u00a0\u2013\u00a075% koko kuviosta py\u00f6rii sen varassa. Palkintoja ravureille jaettiin 20mil.\u20ac.<\/p>\n

14:29<\/strong> Puheenvuoro projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Heini Iinatille<\/strong> (ProAgria Oulu) aiheena Hevostallien j\u00e4tevesij\u00e4rjestelm\u00e4t ja malliratkaisut. Iinatti nostaa esille, ett\u00e4 j\u00e4tevesiksi hevostalliyhteyksiss\u00e4 lasketaan my\u00f6s ihmisten j\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n

14:08 Hannele Partanen<\/strong> (Maa- ja kotitalousnaisten keskus) kertoo kuinka “hevonen hoitaa maisemaa ja luonto hevosta”. Aiheesta on valmistunut vast’ik\u00e4\u00e4n opas.<\/p>\n

Hevonen nauttii laiduntamisesta sill\u00e4 se mahdollistaa laijityypillisen k\u00e4yt\u00f6ksen. Laumael\u00e4in liikkuu, puollustautuu, sy\u00f6 ja seurustelee omiensa kanssa. Laiduntaminen on hy\u00f6dyllist\u00e4 hevosille ja mahdollisuus koko hevosalalle. Se lis\u00e4\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 keskustelua el\u00e4imist\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ristiriitoja. Se tekee el\u00e4imet n\u00e4kyviksi ja tunnistettaviksi.<\/strong><\/p>\n

Laiduntamisella on paikkansa kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6jen tukemisessa. Suomalaiset perinnemaisemat ovat vanhastaan syntyneet laiduntamalla ja niitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Luonnonlaitumia on en\u00e4\u00e4 vain 1% siit\u00e4 mit\u00e4 niit\u00e4 oli vuosisadan alussa.<\/p>\n

Mist\u00e4 etsi\u00e4 laidunalueita hevosille? Netiss\u00e4 tarjolla Laidunpankki verkkosivusto<\/a>, josta tiloja ja el\u00e4imi\u00e4 voi etsi\u00e4. Jos sielt\u00e4 ei l\u00f6ydy niin kannattaa kysy\u00e4 muilta hevostalleita, mets\u00e4hallituksen luonnonsuojelualueilta, seurakunnilta, kunnilta ELY-keskusten luonnonsuojelu-alueilta (Natura-alueet). Kaikille n\u00e4ille kannattaa soittaa ja kysell\u00e4 laiduinmaata.<\/p>\n

Laiduinmaiksi kelpaavat vaikka pihapiirit, luonnonlaitumet, luonnonhoitopellot, viljellyt peltolaitumet jne. Laiduntamista hakamaissa<\/a> halutaan my\u00f6s edist\u00e4\u00e4. Mm. Nuuksion mets\u00e4niityille etsit\u00e4\u00e4n hevosia laidun hommiin. On muitakin mahdollisuuksia. Kuten suojavy\u00f6hykkeet sek\u00e4 metsien ja peltojen v\u00e4liset reunavy\u00f6hykeet.<\/p>\n

Kaupunkisuunnittelijat l\u00e4mpenev\u00e4t laiduntamiselle sill\u00e4 se kuittaa umpeen kasvamisesta aiheutuvia ongelmia. Kaupunkilaiset kokevat umpeutuvat joutomaat ep\u00e4turvallisiksi. Laiduntaminen avaa maisemaa ja edesauttaa ymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4!<\/strong><\/p>\n

Laidunpalveluiden tuottaminen on hy\u00f6dyllist\u00e4 yritt\u00e4jille (ruokakustannukset ja hevosen hyvinvointi) sek\u00e4 kunnalle “maiseman tuotteistamisen” my\u00f6t\u00e4. Kunta voi hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 taloudellisesti. Laiduntaminen on kustannustehokasta alueiden hoitoa (halvempaa kuin nurmikon leikkaaminen). Lis\u00e4ksi asukkaiden arvostus ja my\u00f6teinen suhtautuminen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 kasvaa.<\/p>\n

Viheralan hoitoluokituksissa laidunalueet ovat B3 luokassa. Jos kuntien papereissa l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 merkint\u00f6j\u00e4 ja ne mahdollistavat pitk\u00e4aikaisen laiduntamisen.<\/p>\n

13:39<\/strong> Puheenvuoroon Suomen Ratsastajainliiton<\/a> p\u00e4\u00e4sihteeri Fred Sundwall<\/strong>, joka tarjoaa kurkistuksen hevosalan tulevaisuuteen. Harrastajam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat 2,5 kertaistuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Harrastajia kaikkiaan 170 000. Aikuisia uusista harrastajista on n.100 000 (60%). Tyypillinen harrastaja on 30-60 vuotias nainen, jolle vihre\u00e4t arvot ovat t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n

Motiiveja harrastukseen: Vastapaino hektiselle el\u00e4m\u00e4lle, el\u00e4mykset, yhteis\u00f6llisyys, tasa-arvoisuus, naisverkosto (ik\u00e4 ei ole ongelma vaan kasvattaa arvostusta) ja “empowerment” (eli tunne siit\u00e4 ett\u00e4 hallitsee suurta el\u00e4int\u00e4). Harrastajista vain 10 000 miest\u00e4.<\/p>\n

Ent\u00e4 tulevaisuus? K\u00e4ynniss\u00e4 olevat megatrendit ovat: Kaupungistuminen, ik\u00e4rakenteen muutos, sinkkutaloudet, vapaa-ajan lis\u00e4\u00e4ntyminen, supersaturaatio (kaikki on saatavissa mutta sitoutuminen on vaikeaa), ilmastonmuutos, kuluttajien erityisvaatimukset ja digitalisoituminen (Monta viitett\u00e4 twitteriin ja facebookkiin).<\/p>\n

Fred tunnustelee hevoskent\u00e4n potentiaalia. Lista on pitk\u00e4. Suomessa on yli miljoona ihmist\u00e4 jotka on kiinnostuneita luonnosta ja el\u00e4imist\u00e4. 2\/3 osaa nuorista on kiinnostuneita luonnosta (ja t\u00e4m\u00e4 arvostus tulee kasvamaan). 400 000 ihmist\u00e4 on kiinnostuneita hevosista ja 67 000 aikuista ilmoitti 2009-2010 haluavansa aloittaa ratsastuksen (jos saisi mahdollisuuden). [En n\u00e4hnyt l\u00e4hdett\u00e4].<\/p>\n

Fred puhuu lifestyleist\u00e4 ja heimoajattelusta.. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 heimot hierarkisina rakenteina, joissa heimon johtajien p\u00e4\u00e4t\u00f6kset (kuten kuluttajamieltymykset) s\u00e4teilev\u00e4t ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in (Esimerkkin\u00e4 Suunnon “Vuorikiipeily kellon” menestystarina). Fred puhuu “WTF ilmi\u00f6iden” t\u00e4rkeydest\u00e4 (esimerkkin\u00e4 Hevoset Stadikalla<\/a>). Fredin mukaan my\u00f6s vaellusratsastutoiminnasta tulee trendi, nousussa on my\u00f6s erilaiset green-care palvelut.<\/strong><\/p>\n

Lajin haasteet: Yhteiskunta ei investoi hevosiin eik\u00e4 hevosharrastajiin. Valtaosa ratsastajista on tytt\u00f6j\u00e4 ja naisia, eik\u00e4 heid\u00e4n harrastuksiinsa investoida yht\u00e4paljon kuin poikien harrastastuksiin. Miksi p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pojille suunnattuja j\u00e4\u00e4kiekko-, ja jalkapallohalleja rakennetaan kunnan rahalla?<\/strong> Kunnissa pit\u00e4\u00e4 kaavottaa riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa t\u00e4ll\u00e4iselle toiminnalle. Paikkoja ei tarpeeksi! [Pit\u00e4isik\u00f6 ratsastusmaneeseja rakentaa kunnan varoilla? Ajaako yksik\u00e4\u00e4n alan yritt\u00e4j\u00e4 t\u00e4t\u00e4? Idea on hieno mutta saattaisi pist\u00e4\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4t vaikeaa tilanteeseen.. Kunnan tarjoamat ratsastuspalvelut saattaisivat vied\u00e4 toimeentuloa yritt\u00e4jilt\u00e4.]<\/p>\n

13:08 Rosemarie Schnitzler<\/strong>, “Mihin hevonen mahtuu ja kuinka\u00a0\u2013 Taajama-alueiden harrastetalleja\/-maneeseja suunnittelevan arkkitehdin n\u00e4k\u00f6kulma”. Tuomarinkyl\u00e4n kaavoitus 2007 k\u00e4ynnisti oman uran hevosten kanssa. Oma harrastuspiiri on samaisessa talliymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Rosemarie toimi “k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4npuolen konsulttina” kunnalle.<\/p>\n

Kaupungin toimesta haluttiin parantaa my\u00f6s harrastajien olosuhteita ja tulokset olivat hyvi\u00e4. Uusi kaavotus mahdollisti tallien laajentamisen. Valitettavasti viime metreill\u00e4 kaava-alueeseen kuuluvat pelto-alueet kaavoitettiin rakennuksille mik\u00e4 tulee sotkemaan kaavan kuuluvia ratsastusreitist\u00f6j\u00e4. Kaava-alueiden muutoksia ollaan vastustamassa yhdess\u00e4 Kennel-liiton kanssa, joka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s aluetta.<\/p>\n

Rosemarie esittelee inspiroivana mallina Aurinkotallit Puistolassa<\/a>. Talli sijaitsee keskell\u00e4 pientaloaluetta jossa hevosiin on totuttu. Jokapuolella asutusta.. Vain 20 metri\u00e4 l\u00e4himp\u00e4\u00e4n naapuriin! 17 hevosta. Paikka on tulkittu maatalouden tuotantolaitokseksi vaikka siell\u00e4 on pitk\u00e4lleviedyt sosiaalitilat.<\/p>\n

Toisena esimerkkin\u00e4 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Ratsastuskeskus Aino. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kunta l\u00e4hti edist\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaa voidakseen suojella vanhaa maataloustilan rakennusta (Maamiesseuran rakennus). Paikalle on tulossa eritt\u00e4in iso ratsastustalli. Kunta on innoissaan sill\u00e4 Lepolan alueesta tulee tallin my\u00f6t\u00e4 vet\u00e4v\u00e4mpi. Rakennus on tulkittu kokoontumistilaksi, joten sinne on rakennettava my\u00f6s v\u00e4est\u00f6nsuojelutilat.<\/p>\n

Mihin hevonen mahtuu? Kaavotuksen puolella olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mahdollistaa my\u00f6s reitist\u00f6\u00e4 ja muuta elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Paikalla toimiva yksitt\u00e4inen arkkitehti ei pysty vaikuttamaan suuriin linjoihin. Taajama-alueilla on trendi, ett\u00e4 talleista tulee seka-rakennuksia, joissa harrastetaan kaikenlaista.<\/p>\n

Niihin on tulossa kaikenlaisia toimintoja [miksei edell\u00e4mainittuja nuorisotalojakin!]. Muuan palotarkastajan n\u00e4k\u00f6kulma on ett\u00e4: “Ne ovat kerhotaloja, joissa asuu my\u00f6s hevosia”. T\u00e4ll\u00e4isill\u00e4 tiloilla on viel\u00e4 enemm\u00e4n potentiaalia vet\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja harrastajia paikalle. Edist\u00e4minen vaatisi joustoa maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4n puolelta.<\/p>\n

12:00<\/strong> Lounas.<\/p>\n

11:54 Vuokko Puurula<\/strong> L\u00e4\u00e4ninel\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirastosta ottaa vuoron. Aiheena “Tallim\u00e4\u00e4r\u00e4ykset 2014”. El\u00e4insuojelulaki (247\/1996) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ehdon, ett\u00e4 el\u00e4inten hyvinvointia on my\u00f6s edistet\u00e4v\u00e4<\/strong>. 2015 on tulossa uusi el\u00e4insuojelulaki.. Nyt on akuutti aika vaikuttaa lakien valmisteluun. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n kautta voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 palautetta. 9 neli\u00f6t\u00e4 per. hevonen karsinapaikaa on minimi. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan hevonen on tuotantoel\u00e4in. Hevosten saaman liikunnan t\u00e4rkeytt\u00e4 korostetiin [Voisiko kaupunkeja velvoittaa mahdollistamaan hevosten liikkuminen maastossa, jotta niiden terveytt\u00e4 voitaisiin edist\u00e4\u00e4<\/strong>].<\/p>\n

11:52 <\/strong>Anne Laitinen kiitt\u00e4\u00e4 Hannaa ja tarjoaa mahdollisuuden kysymyksiin. Yleis\u00f6st\u00e4 nousee kysymys “Miten hevosten oikeudet huomioidaan suosituksissa? Ent\u00e4 el\u00e4imille koituvat meluhaitat?”. Hanna kertoo ettei tunne t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 koskevaa tutkimusty\u00f6t\u00e4 ollenkaan.<\/p>\n

10:56 Hanna Elg\u00e5ker<\/strong> kertoo “Horse Keeping in Peri-Urban Areas” projektista tulkin v\u00e4lityksell\u00e4. [Tulkkity\u00f6 tekee esitelm\u00e4st\u00e4 vaikean seurata]. Elg\u00e5ker on koulutukseltaan maisema-arkkitehti ja teki v\u00e4it\u00f6skirjan “Horse Keeping in Peri-Urban Areas Changing Land Use with Possibilities and Conflicts<\/a>” vuonna 2011. V\u00e4ikk\u00e4rin pohjalta nousee esiin kaksi keskeist\u00e4 kysymyst\u00e4, hevosalan rakennuksia koskevat suoja-et\u00e4isyydet ja jokamiehenoikeus.<\/p>\n

Ruotsissa hevosten laskentoja on tehty vain pari kertaa (Viimeiset tilastot 2004). Kaikkiaan tilastojen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 lypsykarja v\u00e4henee, sen yritt\u00e4j\u00e4t harvenevat ja tilojen koko on kasvanut. Sama koskee my\u00f6s sikoja. Lampaiden kohdalla lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa mutta uusia tiloja ei ole tullut.<\/p>\n

Mutta hevosen kohdalla on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 niiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, yritt\u00e4ji\u00e4 tullut lis\u00e4\u00e4 ja tilojen koko on suurinpiirtein sama (Keskim\u00e4\u00e4rin viisi hevosta per tila). Hevosia on tulossa sinne miss\u00e4 muu el\u00e4intenpito on lakkaamassa. Koko l\u00e4ntisessa maailmassa on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 samaa kehityst\u00e4. On vain v\u00e4h\u00e4n tarkaa tilastotietoa. Hevoset nivoutuvat moninmutkaisilla tavoilla liiketoimintaan ja alasta on vaikea saada selkoa.<\/p>\n

Hevosia el\u00e4\u00e4 siell\u00e4 miss\u00e4 ihmisi\u00e4kin eli eniten kaupunkialuiden liepeill\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Esittelyss\u00e4 Lundin kunnan hevostilanne. Kunnassa ei tiedetty miss\u00e4 hevoset ovat ja paljonko niit\u00e4 on, joten Hanna laski hepat projektinsa puitteissa. Laskennassa saatiin selville ett\u00e4 kunnalla oli 500 kiinteist\u00f6\u00e4, jossa asuu yhteens\u00e4 3600 hevosta. Laskemalla miten paljon tilaa ja ruokaa hevoset tarvitsevat huomattiin, ett\u00e4 niiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli 15-20% kunnan maista. Hevoset tarvitsevat ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 maanviljely toimintaa ja my\u00f6s laidunalueet viev\u00e4t tilaa.<\/p>\n

Maisemallinen haitta on asenne kysymys. Satelliittikuvista ja ohiajettaessa ei maisemasta voi erottaa mik\u00e4 on maneesi ja mik\u00e4 konepaja.<\/strong> Hanna piirt\u00e4\u00e4 mallin hevosalasta. Kuvan alalaidassa on sotku.. Hanna erottelee sotkusta 200 hevosta, ja kertoo ett\u00e4 n\u00e4in paljon hevosia tarvitaan yhden kengityssep\u00e4n ty\u00f6llist\u00e4miseen.<\/p>\n

Sep\u00e4n ty\u00f6st\u00e4 maksaa hevosen omistaja. Mit\u00e4 erikoistuneempia hankintoja\/palveluita hevoselle toivotaan sit\u00e4 enemm\u00e4n hevosia vaaditaan ett\u00e4 se tulee yksitt\u00e4iselle yritt\u00e4j\u00e4lle kannattavaksi. “Kuka t\u00e4m\u00e4n kaiken maksaa?” Hanna kysyy. P\u00e4\u00e4oma tulee pienist\u00e4 puroista yksitt\u00e4isten hevosharrastajian palkkarahoista.<\/p>\n

Harrastajat mahdollistavat hevoskent\u00e4n. Samat ihmiset ovat veronmaksajia. N\u00e4inollen hevosinfrastruktuuriin panostaminen on kunnilta johdonmukaista toimintaa.<\/strong><\/p>\n

Hanna jatkaa jokamiehenoikeutta valoittaviin keskusteluihin. Medioissa hevoset nousevat esiin usein vain kun on tapahtunut jotain ik\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tavoite oli selvitt\u00e4\u00e4 miten hevosalan toimijat ja maanomistajat n\u00e4kev\u00e4t toisensa. Tutkimus tehtiin kolmen kunnan alueelle. Esimerkki er\u00e4\u00e4n keski-ik\u00e4isen maanomistajan k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 kertoo tutkimuksesta paljon. Mies t\u00e4ytti kyselylomaketta mutta kyll\u00e4styin kolmannella sivulla, h\u00e4n turhaantui t\u00e4ysin. Hanna tulkitsi ett\u00e4 turhaantumisen syyn\u00e4 on maank\u00e4ytt\u00f6kulttuurien ristiriita.<\/p>\n

Kun hevoset kuuluivat viel\u00e4 arkeen niin kyl\u00e4l\u00e4iset tiesiv\u00e4t kuka ratsastaa kenenkin maalla. Vaikkei aina oltu yksimielisi\u00e4 niin tiedettiin kuka mit\u00e4kin tekee. Kun ratsastustoiminta muuttuu “ammattimaiseksi” niin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ilmaantuu uusia hevosia jotka eiv\u00e4t ole tuttuja naapurustolle ja hevosten k\u00e4ytt\u00e4jiksi uusia ihmisryhmi\u00e4. Tuntemattomat ihmiset, hevoset ja kaikkiaan muutokset aiheuttavat huolta maanomistajissa. J\u00e4nnitykset purkaantuvat siten, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tarttuvat hevosten j\u00e4tt\u00e4miin merkkeihin maastossa. Maaomistajat kokevat voimattomuutta. Ongelmat ovat sosiaalisia.<\/p>\n

Jokamiehenoikeus toimii Hannan mukaan hyvin ainoastaan silloin, kun ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei ole paljon ihmisi\u00e4 tai sit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n toimesta. Se on lakina vanhanaikainen sovellettaessa kasvukeskuksien ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Liikkuminen hevosella pit\u00e4isi mahdollistaa toisilla ehdoilla.<\/p>\n

Ruotsissa muuan ratsastajat organisoituivat ja pyrkiv\u00e4t mahdollistamaan maastoratsastuksen maksamalla maanomistajille. Mutta j\u00e4rjestely ei onnistunut. My\u00f6s koiraharrastajat k\u00e4yttiv\u00e4t samoja reittej\u00e4 mutta eiv\u00e4t maksaneet maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4st\u00e4 seurasi ongelmia. Uhkana on my\u00f6s, ett\u00e4 kun maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maksetaan niin toiminnan luonne muuttuu. Kun muutkin ryhm\u00e4t haluavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 virkist\u00e4ytymiseen voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 ratsastajat joutuvat alakynteen.<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ratsatusreitist\u00f6ihin panostetaan poliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla ja kuntatason suunnittelulla.<\/strong> Yksitt\u00e4isen yritt\u00e4j\u00e4n toimesta ratsastusreitist\u00f6j\u00e4 on vaikea edist\u00e4\u00e4. Reittej\u00e4 tarvitaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain tallien l\u00e4hialueille. Laajemmat reitist\u00f6t olisivat yksitt\u00e4iselle toimijalle mahdottoman iso investointi. Sill\u00e4 laajoja reitist\u00f6hankkeita ei ole laitettu aluille kunnille on saattanut muodostua k\u00e4sitys, ett\u00e4 reitist\u00f6ille ei olisi tarvetta.<\/p>\n

Hanna siirtyy seuraavaan aiheeseen.. Huomiossa allergiat ja tallien suojaet\u00e4isyydet asutukseen.<\/p>\n

1980 Ruotsissa havahduttiin siihen, ett\u00e4 kaupunkialueillakin on hevosia. Asiaa k\u00e4ytiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja siit\u00e4 julkaistiin kirja. Kirjaan oli (ilmeisesti arvalla) heitetty, ett\u00e4 suojaet\u00e4isyydeksi tallin ja asutuksen v\u00e4lille tarvitaan 500m. Hutaisulla oli huomattavia vaikutuksia.<\/p>\n

Esimerkiksi mediassa hevostilat n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4en rajoittavan kaupunkien kehitt\u00e4mist\u00e4. My\u00f6hemmin tehdyiss\u00e4 tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa paljastui, ett\u00e4 allergeenit eiv\u00e4t levi\u00e4 hevosta kauas vaan ne ovat paikallisia. Eli 500m suojaet\u00e4isyyksi\u00e4 ei ainakaan siit\u00e4 syyst\u00e4 tarvittu.<\/p>\n

Hevostallit pit\u00e4\u00e4 saada l\u00e4hemm\u00e4s kaupunkia, jotta kulkuet\u00e4isyydet hevostalleille olisivat lyhyit\u00e4. Nyt harrastajat kulkevat henkil\u00f6autoilla, mik\u00e4 on kustannus [ja energia] kysymys. Harrastajat saattavat my\u00f6s kulkea julkisilla, jolloin allergeenit altistavat kanssamatkustajia.<\/p>\n

On ollut hyvi\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 siit\u00e4 miten keskusta-alueilla olevat tallit aktivoivat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. <\/strong>Hevosten el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4see osallistumaan mutkattomasti ja niit\u00e4 seuraavat my\u00f6s muutkin kuin alan harrastajat. New Yorkissa ja Lontoossa voi ratsastaa mutta miksei meid\u00e4n kaupungeissamme?<\/p>\n

10:53<\/strong> Anne Laitinen kiitt\u00e4\u00e4 ja kertoo enemm\u00e4n hankkeesta “Hevoset ja yhteiskunta”. Esittelee henkil\u00f6kuntaa, hankkeen rahoittajat ja tulevan julkaisun (mainitaan, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat Ruotsalaisten mallien inspiroimia). Hippoksen kautta saa maksutonta neuvontaa Hevonen ja yhteiskunta – hankkeen puitteissa koko vuoden ajan!<\/strong><\/p>\n

10:28 Auli Teppinen<\/strong> Pro Agria Etel\u00e4-Suomi aloittaa tilastotiedoilla. Meill\u00e4 on 2,3 hevosta 1000 hehtaaria kohden, Belgiassa 100 hevosta 1000 hehtaaria kohden.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 valossa hevosten sijoittuminen meid\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ihin on outo ongelma. Miten n\u00e4in harvaan asuttuun maahan ei hevosia mahdu? Hevostiheys on korkein Suur-Helsingin alueella (L\u00e4hde: Hevosyritt\u00e4jyyden tulevaisuuskatsasus 2013, HAMK<\/a>).<\/p>\n

Teppinen luettelee faktoja: Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen liikevaihto ratsastuskouluissa ja valmennustalleissa on 100 000 – 150 000\u20ac vuodessa, Vuosittainen liikkeenvaito hevosta kohden 5000-12000\u20ac, Suurimmissa hevostalleissa on 70-100 hevosta (N\u00e4it\u00e4 on 2-3), vaaditaan paljon p\u00e4\u00e4omaa aloittamiseen (P\u00e4\u00e4omatarve voi olla jopa 1milj. euroa).<\/p>\n

“T\u00e4m\u00e4n valossa on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hevoset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t l\u00e4helle kasvukeskuksia ja asiakkaita”.<\/p>\n

Kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset hevostallien ymp\u00e4rist\u00f6n suhteen saattavat olla absurdeja ja ristiriitaisia. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kunnassa vaaditaan 250m et\u00e4isyys asutuksiin ja pihoihin. M\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan pikkutalli tarvitsisi siis 50ha maata. Toisissa kunnissa hevoset ovat eritt\u00e4in tervetulleita. Teppinen esittelee palstaviljelm\u00e4\/hevostallin kytk\u00f6ksen \u2013 Jonka my\u00f6t\u00e4 on syntynyt symbioottinen lannoitus- ja luontoymp\u00e4rist\u00f6 j\u00e4rjestely.<\/p>\n

Toisissapaikoissa maneesien rakentaminen ei ole ollut mahdollista “maisemallisiin syihin vedoten”. Mist\u00e4 kukaan voisi tunnistaa mik\u00e4 on maneesi ja mik\u00e4 tehdashalli?<\/p>\n

10:22<\/strong> Anne Laitinen kiitt\u00e4\u00e4 ja antaa mahdollisuuden kysymyksiin. Kysymyksi\u00e4 ei nouse heti esiin. Katsomme “Mahdollisuuksien hevonen<\/a>” [En tykk\u00e4\u00e4 itse t\u00e4st\u00e4 videosta.. Se pohjaa tunteisiin hevosen ja ihmisen liiton muuttumattomuudesta\u00a0\u2013 Mutta ei anna tuntumaa yhteiseen muuttuvaan tulevaisuuteen. Sen taustalla soi ns. Corporation Jazz musiikki, jollaista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n parodisissa taidevideoissa<\/a>].<\/p>\n

Videon per\u00e4\u00e4n Laitinen jatkaa: “Hevosala koskee nuorisopalveluita, sosiaali ja terveyspalveluita … Hevosalan merkitt\u00e4vyytt\u00e4 ei voi mitata vai rahalla\u00a0\u2013 Sill\u00e4 on sosiaalisia vaikutuksia [Yhtym\u00e4kohta taiteeseen]. Se auttaa syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyss\u00e4. Hevoset sijoittuvat enemm\u00e4n sinne miss\u00e4 ihmiset ovat … Hevosalan on avauduttava muille ja muiden hevosalalle … Kuntien valmistelu prosessit ovat hevosihmisille vieraita ja tiedonkulkua kaivataan molempiin suuntiin”.<\/p>\n

Kannustava esimerkki l\u00f6ytyy Ahvenanmaalta. Ongelmana oli, ett\u00e4 60% kunnan tukemista harrastusmahdollisuuksista oli suunnattu pojille. Tilanteen tasaamiseksi nuorisotiloja yhdistettiin hevostalleihin, joissa on paljon tytt\u00f6j\u00e4.<\/strong> Hevosharrastus antaa naisille mahdollisuuden kokea erilaisia naiseuden malleja. “Tallilla saa haistaa paskalle eik\u00e4 tarvitse juosta muotivirtausten per\u00e4ss\u00e4”.<\/p>\n

Laitinen korostaa hevosen yhteiskuntarakenteen hierarkisuutta. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 hevosharrastajista tulee hyvi\u00e4 johtajia, koska yli 600kiloisten el\u00e4inten kanssa ei ole mahdollisuuksia “kompromisseihin”. [Olen kuullut t\u00e4m\u00e4n perusteen moneen kertaan mutta en ymm\u00e4rr\u00e4 sit\u00e4. Hyv\u00e4 johtajuus EI ole sit\u00e4, ettei anna tilaa kuuntelulle ja kompromisseille. Autorit\u00e4\u00e4rinen johtajuus ihanne ei p\u00e4de t\u00e4h\u00e4n aikaan.]<\/p>\n

10:03<\/strong>\u00a0"Tervetuloa" toivottaa Anne Laitinen (Projektip\u00e4\u00e4likk\u00f6 Hevoset ja yhdyskunta – hanke) avaa tapahtuman. Tilaisuuteen on 130 ilmoittautunutta. “Ilahduttava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuntasektoria paikalla”. P\u00e4iv\u00e4n puheenjohtaja Laitinen toivottaa kaikki tervetulleksi.<\/p>\n

Hannele Pokka<\/strong>, (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4likk\u00f6) avaa tapahtuman.<\/p>\n

“Oli viiden-kuuden ik\u00e4inen kun traktori syrj\u00e4ytti hevosen pihat\u00f6iss\u00e4 meid\u00e4n kotona”. Pokka on k\u00e4ynyt aikanaan “\u00c4itien hevosleirin” tytt\u00e4ren ratsastusharrastuksen my\u00f6t\u00e4 ja ollut mukana hevosenlannan hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6keskusteluissa.<\/strong><\/p>\n

Pokka luettelee tilastoja hevosalasta. Hevostalous ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 15000 ihmist\u00e4. Hevostalous kaikkein voimakkaimmin kasvavia maatalouden aloja<\/strong>. Se tuo maaseudulle t\u00f6it\u00e4. [Mites kaupungit? Ilmoilla on ristiriita ihmiset asuu kaupungissa ja fiiliksiss\u00e4 painotetaan maaseutumaisemia. Miksei my\u00f6nnet\u00e4 ett\u00e4 ne maisemat on menneit\u00e4 jo. Lakeusmaalauksien maisematkin on tehty traktorilla.]. Laukaan maneesi turma<\/a> puhuttaa. Turman my\u00f6t\u00e4 syntyneet investoinnit ovat tapetilla.<\/p>\n

Kuutisen vuotta sitten oli liikkeell\u00e4 “hevostallity\u00f6ryhm\u00e4”, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli katsoa ratsastustallitoiminnan kehitt\u00e4mismahdollisuuksia pienten yritt\u00e4jien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Silloin tehtyjen suositusten mukaan ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 luoda valtakunnallista ohjeistusta tallien kaavoittamiseen ja rakentamiseen (esim. koskien et\u00e4isyyksi\u00e4 muista asutuksista). Kaikki tallit on paras ajatella tapauskohtaisesti.<\/p>\n

“On mielek\u00e4st\u00e4 rakentaa l\u00e4helle kaupungin keskustaa, koska sielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja harrastajat tulee”. Asustus asettaa kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 rajoituksia sille miten hevosilla p\u00e4\u00e4see. My\u00f6s hyvi\u00e4 puolia l\u00f6ytyy. “Laidunnus edist\u00e4\u00e4 maaseutumaiseman s\u00e4ilymist\u00e4 … Se on ihan mahtavaa nuorisoty\u00f6t\u00e4 ja rentouttavaa ja kuntouttavaa”.<\/p>\n

Kaavoituksella voidaan vaikuttaa ja mahdollistaa hevosilla liikkuminen. Kunnan rakennuss\u00e4\u00e4d\u00f6kset voivat koskea aitauksien et\u00e4isyyksi\u00e4 ja pururatojen rakennetta. Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 on lantaloista ja pohjavesialueista sis\u00e4llytetty m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 (n\u00e4ill\u00e4 on varsinkin etel\u00e4-suomessa). Alan ihmiset ovat nostaneet esiin, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t ole aina paikallisella tasolla osuvia.<\/p>\n

“Kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja hevosalan toimijoiden kesken\u00e4ist\u00e4 vuoropuhelua kannattaisi parantaa. Jotta asioista voitaisiin keskustella etuk\u00e4teen”. Hevosaja ja virkamiehet voisivat keskustella enemm\u00e4n. Vaikka jokamiehen oikeus mahdollistaa hevosella liikkumisen olisi hyv\u00e4 jos maastossa liikkumisesta voitaisiin puhua. Olisi kiva, ett\u00e4 hevoslille l\u00f6ytyisi tila". Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6ss\u00e4 kuulemma puhutaan lannan hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4. Viel\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tietoja ja tutkimusta aiheesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alla seminaarimuistiipanot jotka on koottu Hevoslinja projektin kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 teemoista. Huomioita on erotettu [hakasulkeisiin] ja lihavointeja lis\u00e4tty Hevoslinjaan suoraan vaikuttaviin aiheisiin. Tilaisuus oli hy\u00f6dyllinen. Oli mukava huomata, ett\u00e4 Hevoslinjalla on roolinsa hevosalan vetovoimaisuuden lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Se lukeutuu Fred Sundwallin esiintuomiin “Ilmi\u00f6ihin”, joilla saavutetaan uusia “heimoja” (tapauksessamme nuoria kaupunkilaisia, joiden arjen piiriin hevoset ole vanhastaan … <\/p>\n

Continue reading “Hevoslinja: Hevonen maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4-, rakentamisessa- ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 -seminaari”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1439],"tags":[],"class_list":["post-5044","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hevoslinja"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5044","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5044"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5044\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5044"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5044"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}