{"id":5048,"date":"2014-04-10T08:52:00","date_gmt":"2014-04-10T05:52:00","guid":{"rendered":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/kaivo-keskustelutapahtuma-elaimista-tieteesta\/"},"modified":"2018-12-08T23:02:57","modified_gmt":"2018-12-08T21:02:57","slug":"kaivo-keskustelutapahtuma-elaimista-tieteesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/kaivo-keskustelutapahtuma-elaimista-tieteesta\/","title":{"rendered":"Hevoslinja: Kaivossa el\u00e4imist\u00e4, tieteest\u00e4 ja taiteesta"},"content":{"rendered":"

Hevoslinja projektin mahdollistaa\u00a0Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n<\/a>\u00a0tuki. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 tukee t\u00e4n\u00e4vuonna monia el\u00e4inteemaisia teoksia ja tutkimuksia. K\u00e4ynniss\u00e4 on oikea el\u00e4intrendi. Sain mahdollisuuden osallistua KAIVO-iltamaan, apurahansaajien keskustelutilaisuuteen jossa puhuttiin el\u00e4insuhteista poikkitieteellis-taiteellisessa seurassa.<\/p>\n

\u201cKuinka maailmaa katsotaan el\u00e4imen n\u00e4k\u00f6kulmasta? Miten t\u00e4llaiset katsantotavat vaikuttavat etiikkaan ja ajatteluun? Millainen on el\u00e4imen ja ihmisen suhde?<\/em>\u201c KAIVOn esite kysyi.<\/p>\n

Johdannot iltamaan antoivat Cambridgess\u00e4 oikeustieteen v\u00e4it\u00f6skirjaa tekev\u00e4\u00a0Visa Kurki<\/a><\/strong>\u00a0ja t\u00e4ll\u00e4hetkell\u00e4 New Yorkissa residenssiss\u00e4 asuva taiteilija\u00a0Terike Haapoja<\/a><\/strong>.<\/p>\n

Visa on perehtynyt el\u00e4imien oikeuksiin ja tutkinut voiko el\u00e4in olla oikeussubjekti<\/a><\/em>. H\u00e4n avasi alkuun alan k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4. Karkeastiottaen\u00a0vain\u00a0henkil\u00f6t<\/em> voivat olla oikeussubjekteja ja heill\u00e4 on oikeuksia. Esineill\u00e4<\/em>\u00a0ei oikeuksia ole.\u00a0Henkil\u00f6iksi luokitellaan esimerkiksi j\u00e4rjest\u00f6t, ihmiset, valtio ja esineiksi lukeutuvat\u00a0esim. kasvit, orjat (vanhastaan), el\u00e4imet. Jaon mukaan esineet ovat kaupan kohteita mutta eiv\u00e4t itse k\u00e4y kauppaa. Jako ei ole pl\u00e4kkiselv\u00e4 sill\u00e4 esimerkiksi yritykset kuuluvat molempaan luokkaan.<\/p>\n

El\u00e4in ei t\u00e4m\u00e4n jaon mukaan voi olla oikeuksien haltija, joten sen oikeuksia ei voi loukata. Lain silm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4inten oikeudet huomioidaan ainoastaan sen omistajan tarpeista, joka sitoutuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4imest\u00e4\u00e4n huolta el\u00e4insuojelulain puitteissa. El\u00e4insuojelurikokset eiv\u00e4t kuitenkaan ole rikoksia el\u00e4int\u00e4 kohtaan vaan rikoksia el\u00e4insuojelulait s\u00e4\u00e4t\u00e4nytt\u00e4 valtiota kohtaan.<\/p>\n

El\u00e4imi\u00e4 \u201cei saa\u201d k\u00e4sitell\u00e4 niin, ett\u00e4 niille aiheutuisi turhaa k\u00e4rsimyst\u00e4 mutta \u201cniill\u00e4 ei ole oikeutta\u201d tulla kohdelluksi hyvin. Ero vaikuttaa pienelt\u00e4 mutta sill\u00e4 on iso merkitys kun lakia tulkitaan.<\/p>\n

Terike jatkoi keskustelua verkkovideon yli, tuoden esiin yhdess\u00e4 Laura Gustafssonin<\/strong><\/a> kanssa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Naudan historian Museo<\/a>\u00a0n\u00e4yttelyn sek\u00e4 Toisten historia<\/a> projektin. Molemmat projektit olivat entuudestaan hyvin tuttuja. Terike puhui hyvin. Taiteilijoilla on valmistumassa esitys Baltic Circle<\/a> festivaalille, jota innoittavat keski-aikaiset oikeusjutut<\/a> el\u00e4imi\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Toisten historian esittely k\u00e4ynnisteli keskustelua.\u00a0Terike totesi, ett\u00e4 Naudan historian Museon tekeminen oli ongelmallista sill\u00e4 menneisyyden naudat eiv\u00e4t ole tuottaneet artifakteja tai j\u00e4tt\u00e4neet viestinn\u00e4llisi\u00e4 merkkej\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. N\u00e4inollen niiden kulttuuri ei ole s\u00e4ilynyt sukupolvi katkosten yli. Museo oli keskittynyt viimeiseen 150 vuoteen, eli aikaan kun el\u00e4imet ovat olleet modernin tuotantotalouden historiattomassa ikeess\u00e4.<\/p>\n

Bruno Latour<\/a>\u00a0<\/strong>nousi puheenaiheeksi ja t\u00e4t\u00e4 my\u00f6t\u00e4 el\u00e4inten sek\u00e4 ihmisten yhteen nivoutunut kulttuuri.\u00a0Keskusteluissa palloteltiin ajatusta, ett\u00e4 el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t tekniikat ymp\u00e4rist\u00f6n muokkaamiseen voitaisiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 artifaktien veroisina merkkej\u00e4. K\u00e4dellisyys esitt\u00e4ytyi turhan inhimillisen\u00e4 rajauksena. Esimerkiksi hevoset muokkaavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n hampaillaan, tuhoten puustoa, yrityksess\u00e4\u00e4n luoda mets\u00e4\u00e4n laakeita tasantoja, joilla liikkuvia saalistajia on helppo pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4. Kulumat hampaissa kertovat t\u00e4m\u00e4n tekniikan historiasta.<\/p>\n

Terraformin \u2013 Horseformin<\/em><\/strong><\/p>\n

Her\u00e4si kysymys voiko el\u00e4in tuottaa objekteja<\/strong>\u00a0(ainakin se tuottaa energiaa ja energiaobjekteja<\/strong> kuten lantaa). Saimme kuulla, ett\u00e4 hiljattain on k\u00e4ynnistynyt esimerkiksi apinoiden k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 ty\u00f6kaluja koskevia arkeogisia kaivantoja. Tutkimukset kuuluvat zooarkeologian<\/strong><\/a> kent\u00e4lle. Hevosten ja muiden laidunel\u00e4inten rooli biodiversiteetin varjelemisessa tunnustettiin. El\u00e4imet luovat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 oman kulttuurinsa mukaisesti.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4dyimme puhumaan sioista ja tutkija, tietokirjailija\u00a0Helena Telk\u00e4nranta<\/strong> kertoi projekteista, joiden my\u00f6t\u00e4 el\u00e4intieteilij\u00e4t olivat p\u00e4\u00e4sseet vaikuttamaan sikakarjan hyvinvointiin. Sikaloita oli saatu muokattua mahdollistamaan el\u00e4inten laijityypillist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. El\u00e4imille suotiin mm. puremisen ja pes\u00e4nrakentamisen tarvetta helpottavia tarpeita. Hyvinvointia edist\u00e4viss\u00e4 investoinneissa oli onnistunut luomalla keskusteluyhteys yritysten omistajiin ja kertomalla heille sikojen laijityypillisesta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4. Keskustelussa oli v\u00e4ltetty syyllist\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Tunnustelimme hetken aktivismin ja tieteen rajapintaa.\u00a0Keskustelut jatkuivat rennoissa merkeiss\u00e4. Tarjolla oli falafel-py\u00f6ryk\u00f6it\u00e4, humusta ja viini\u00e4. Vieraat kertoivat vuoronper\u00e4\u00e4n projekteistaan, joista pari hevoslinjan kannalta kiinnostavaa poimintaa alla.<\/p>\n

Tutkija FT\u00a0Roni Gr\u00e9n<\/strong> on tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimusta \u201cel\u00e4imen kuvan asema modernissa taideteoriassa\u201d ja \u201cpyrkii kartoittamaan el\u00e4imen paikkaa modernin taideteorian diskursseissa aina 1700-luvun lopulta 1970-luvun alkuun\u201d. T\u00e4m\u00e4 tuntui t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 tuottamiemme \u201clajisensitiivisten kuvastojen my\u00f6t\u00e4<\/a>\u201d.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 FM Ella Vihelmaa<\/strong> k\u00e4ynnistelee tutkimusta siit\u00e4 miten \u201cel\u00e4inten \u00e4\u00e4net v\u00e4littyv\u00e4t ihmiskieleen ja millaisena ihmisen sek\u00e4 toislajisen el\u00e4inten vuorovaikutus n\u00e4ytt\u00e4ytyy k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta\u201d. Olisin mielell\u00e4ni kuullut lis\u00e4\u00e4 Ellan tutkimuksesta. Ratsastamisen opiskelua on verrattu uuden kielen oppimiseen, joten l\u00f6ysin heti yhtym\u00e4kohtia. Juolahti my\u00f6s mieleen, ett\u00e4 mit\u00e4 kielt\u00e4 Joseph Beuys<\/strong><\/a>\u00a0puhui kuolleelle j\u00e4nikselle<\/a>? Saksaa vai englantia? Pupu kielt\u00e4? Kuka toimi tulkkina?<\/p>\n

TaM Kaisa Illukka<\/strong> oli valmistelemassa toimintaa mehil\u00e4isten kanssa. Kiinnostavaa oli teoksen motiivi palvella ei-inhimillist\u00e4 luontoa taiteen ja aktivismin avulla. Painotuksena oli tunteet ja Kaisa painotti muutamaan otteeseen parvi\u00e4ly\u00e4<\/a>. T\u00e4t\u00e4 on tullut mietitty\u00e4 my\u00f6s suhteessa hevoslaumojen viestint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ph.D., Professori Pauliina Raento<\/strong><\/a>\u00a0kertoi hankkeestaan \u201cHevonen Suomessa: yhteiskunta, kieli ja kulttuuri\u201d. T\u00e4m\u00e4 pyrkii tutkimuksensa avulla luomaan ymm\u00e4rryst\u00e4 hevosalan j\u00e4rjest\u00f6jen, harrastajien, akateemisen tutkimuksen sek\u00e4 hevosammattilaisten v\u00e4lille. Pauliina on opiskelemassa hevoshoitajan koulutusta Yp\u00e4j\u00e4n hevosopistolla<\/a>\u00a0ja p\u00e4\u00e4see siten n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hevoskentt\u00e4\u00e4 eri vinkkeleist\u00e4. Raento on jo tukenut Hevoslinjan kehityst\u00e4 yhytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 meit\u00e4 hevosalan toimijoihin. Palaan Pauliinan tutkimukseen my\u00f6hemmin syv\u00e4llisemmin.<\/p>\n

Mukana oli my\u00f6s muita kiinnostavia puhujia mutta en k\u00e4y kaikkia t\u00e4ss\u00e4\u00a0l\u00e4pi. Huomasin itse keskittyv\u00e4ni eniten kieleen, merkkeihin ja m\u00e4\u00e4rittelyn menetelmiin. El\u00e4imen m\u00e4\u00e4rittely (kieless\u00e4) toteutetaan erottelemalla systeemeist\u00e4 itsen\u00e4isi\u00e4 toimijoita (kuten yksi nauta) mutta rajaukset ovat turmiollisia luonnon toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta. T\u00e4t\u00e4 ongelmaa on alleviivattu ekofeministisen ajattelun piiriss\u00e4. Aiheesta on j\u00e4rjestetty tapahtumia<\/a> mm. Pixelversityn<\/a> toimesta.<\/p>\n

Muistaakseni FT Petri Tervo<\/strong> nosti esiin, ett\u00e4 miten ihmeess\u00e4 pystyisimme erottelemaan \u201ctietyn el\u00e4imen t\u00e4m\u00e4n vatsalaukussaan kantamistaan mikrobeista\u201d. Elolliset ovat riippuvaisia toisistaan ja lajiluokittelut n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t ep\u00e4kelpona tapana j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Toisaalta mit\u00e4 el\u00e4imet ovat t\u00e4st\u00e4 mielt\u00e4? Ehk\u00e4 ne arvostavat sit\u00e4, ett\u00e4 tulevat kohdatuiksi yksil\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

Loukkaantuuko Mansikki jos puhuttelemme sen p\u00f6tsin mikrobeja kysym\u00e4tt\u00e4 silt\u00e4? Ovatko ne sen omia mikrobeja vai mit\u00e4?<\/em><\/p>\n

Keskusteluissa kiiteltiin sit\u00e4, ett\u00e4 samassa p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 istui tutkijoita, taiteilijoita ja filosofeja. Porukka oli monitieteellistaiteellista ja yhtym\u00e4kohtia oli sit\u00e4 kautta paljon. Keskusteluissa oli j\u00e4nn\u00e4 k\u00e4\u00e4nne kun edustamamme tiedollinen ja taidollinen moneus n\u00e4ytt\u00e4ytyi samanlaatuisena kirjavuutena kuin ekosysteemi. Yhteisten tavoitteiden ja jaettujen menetelmien my\u00f6t\u00e4 tuntui vaikealta erottaa oma yksityinen taiteilijaidentiteetti poikkitiet\u00e4v\u00e4st\u00e4 ammattiporukasta \u2013 Samaan tapaan kuten oli vaikea erottaa yksi el\u00e4in laumastaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei ole ongelmatonta.. Monialaisuuden johdosta porukka oli hitusen vieraskoreaa. Kenenk\u00e4\u00e4n erikoistuminen ei astunut toisen varpaille. Toisaalta koko p\u00f6yt\u00e4seurue varmaan kohtaa aikamoisia haasteita poikkitiedollisten tutkimustapojensa ja menetelmiens\u00e4 takia, joten positiivisia kannustimia tarvitaan.<\/p>\n

Pintaan j\u00e4i vaikeita kysymyksi\u00e4. Itselleni l\u00e4hinn\u00e4\u00a0mink\u00e4laista subjektiutta el\u00e4imet tuottaa meiss\u00e4?<\/em><\/strong> Olen kuullut ett\u00e4 hevosia helpottaa, kun niille osoitetaan selke\u00e4 \u201cpaikka\u201d laumassa (Oli t\u00e4m\u00e4 hierarkiassa ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai alhaalla). \u201cPaikan n\u00e4ytt\u00e4minen\u201d vaikuttaa helpottavan hevosen oloa.. Kuinka saisimme selville, miten t\u00e4m\u00e4 hevoskulttuurin piirre on kehittynyt? Mit\u00e4 jos hevoseni onkin kiihkomielinen rasisti? Mik\u00e4laisia talousmalleja hevosilla on ja osallistuvatko n\u00e4m\u00e4 mekanismit oman yksil\u00f6llisyyteni rakentumiseen? Tekev\u00e4tk\u00f6 hevoset minusta sen kuka olen?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hevoslinja projektin mahdollistaa\u00a0Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n\u00a0tuki. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 tukee t\u00e4n\u00e4vuonna monia el\u00e4inteemaisia teoksia ja tutkimuksia. K\u00e4ynniss\u00e4 on oikea el\u00e4intrendi. Sain mahdollisuuden osallistua KAIVO-iltamaan, apurahansaajien keskustelutilaisuuteen jossa puhuttiin el\u00e4insuhteista poikkitieteellis-taiteellisessa seurassa. \u201cKuinka maailmaa katsotaan el\u00e4imen n\u00e4k\u00f6kulmasta? Miten t\u00e4llaiset katsantotavat vaikuttavat etiikkaan ja ajatteluun? Millainen on el\u00e4imen ja ihmisen suhde?\u201c KAIVOn esite kysyi. Johdannot iltamaan antoivat Cambridgess\u00e4 oikeustieteen v\u00e4it\u00f6skirjaa tekev\u00e4\u00a0Visa … <\/p>\n

Continue reading “Hevoslinja: Kaivossa el\u00e4imist\u00e4, tieteest\u00e4 ja taiteesta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1439],"tags":[],"class_list":["post-5048","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hevoslinja"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5048","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5048"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5048\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5048"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5048"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5048"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}