{"id":5754,"date":"2013-01-13T14:34:00","date_gmt":"2013-01-13T12:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/paikkasidonnaisuus-vastaan-aineistosidonnaisuus\/"},"modified":"2018-12-10T16:41:32","modified_gmt":"2018-12-10T14:41:32","slug":"paikkasidonnaisuus-vastaan-aineistosidonnaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/paikkasidonnaisuus-vastaan-aineistosidonnaisuus\/","title":{"rendered":"Seli-seli seppele: Paikkasidonnaisuus vai aineistol\u00e4ht\u00f6isyys?"},"content":{"rendered":"<div data-carousel-extra='{&quot;blog_id&quot;:1,&quot;permalink&quot;:&quot;https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/paikkasidonnaisuus-vastaan-aineistosidonnaisuus\/&quot;}' id='gallery-1' class='gallery galleryid-5754 gallery-columns-3 gallery-size-thumbnail'><figure class='gallery-item'>\n\t\t\t<div class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/paikkasidonnaisuus-vastaan-aineistosidonnaisuus\/attachment\/5755\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-content\/uploads\/2013\/01\/tumblr_mi5xtvDoyZ1rikkrbo1_1280-150x150.png\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-content\/uploads\/2013\/01\/tumblr_mi5xtvDoyZ1rikkrbo1_1280-150x150.png 150w, https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-content\/uploads\/2013\/01\/tumblr_mi5xtvDoyZ1rikkrbo1_1280-100x100.png 100w, https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-content\/uploads\/2013\/01\/tumblr_mi5xtvDoyZ1rikkrbo1_1280-50x50.png 50w\" sizes=\"auto, 100vw\" data-attachment-id=\"5755\" data-permalink=\"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/paikkasidonnaisuus-vastaan-aineistosidonnaisuus\/attachment\/5755\/\" data-orig-file=\"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-content\/uploads\/2013\/01\/tumblr_mi5xtvDoyZ1rikkrbo1_1280.png\" data-orig-size=\"1280,1707\" data-comments-opened=\"1\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"\" data-image-description=\"\" data-image-caption=\"\" data-large-file=\"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-content\/uploads\/2013\/01\/tumblr_mi5xtvDoyZ1rikkrbo1_1280-768x1024.png\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/div><\/figure>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Eero: Paikkasidonnaisuus vai aineistol\u00e4ht\u00f6isyys? Ja miten Snellman on p\u00e4\u00e4tynyt Akaalle?<\/strong><\/p>\n<p>Musiikissa ja nykytaiteessa kehittyy kokoajan uusia suuntauksia eli genrej\u00e4 ja n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4itell\u00e4\u00e4n ahkerasti. Pari tyyppi\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuorokauden v\u00e4itellen onko <strong><a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=_XIV5-axhFM\" target=\"_self\">Eero-Johanneksen<\/a><\/strong> musiikki <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Skweee\" target=\"_self\">skweeet\u00e4<\/a> vai <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Minimal_techno\" target=\"_self\">minimalistista teknoa<\/a>. My\u00f6s nykytaideteoksista ja tekij\u00f6ist\u00e4 v\u00e4ng\u00e4t\u00e4\u00e4n samalla tavalla. T\u00e4m\u00e4 on useimmiten hauskaa ja siin\u00e4 harjaantuu tunnistamaan tyyleist\u00e4 uusia s\u00e4vyj\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Nykytaiteilijat ovat eritt\u00e4in \u00e4rh\u00e4k\u00f6it\u00e4 pyrkimyksiss\u00e4\u00e4n vaikuttaa miten heid\u00e4n tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 taidetta tulisi tulkita. Kilpailevat taiteilija ryhm\u00e4t julkaisivat viimevuosisadan k\u00e4\u00e4nnekohdissa\u00a0ahkerasti\u00a0omia <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Manifesti#Taiteen_manifestit\" target=\"_self\">manifestejaan<\/a>. Historian tutkijoille n\u00e4m\u00e4 ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4, siell\u00e4 ne kiteytt\u00e4v\u00e4t ryhmittymien <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ideologia\" target=\"_self\">ideologiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t<\/a>\u00a0tarkasti. Ne siis paljastavat mink\u00e4laista maailmankuvaa jonkin ryhm\u00e4n taiteilijat kannattivat ja mihin he taiteellaan pyrkiv\u00e4t.<\/p>\n<p><em>Manifestien avulla pyrit\u00e4\u00e4n usein vastaamaan kysymykseen &ldquo;Mik\u00e4 on taidetta?&rdquo;<\/em><\/p>\n<p>Nykyisten taidetyylien viidakossa olen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt itseni <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Paikkasidonnainen_taide\" target=\"_self\">paikkasidonnaisesti<\/a>\u00a0ty\u00f6skentelev\u00e4ksi taiteilijaksi.\u00a0&#8216;Paikka&rsquo; on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4 k\u00e4site.. Sellainen voi sijaita konkreettisessa maantieteellisess\u00e4 pisteess\u00e4 (kuten Toijalan yhteiskoulun ja Akaan lukion p\u00e4\u00e4portaikko) tai olla tempoleilevassa liikkeess\u00e4 (kuten koululaisten tupakkapaikka, jota joudutaan kiinnij\u00e4\u00e4misen pelossa ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n). Neutraalit tilat muuttuvat\u00a0omaleimaisiksi paikoiksi sosiaalisten perustein. Kun\u00a0yhteis\u00f6t tarvitsevat omaa tilaa he &lsquo;lunastavat paikkansa&rsquo; ja nyky\u00e4\u00e4n &#8216;oman paikkansa&rsquo; saattaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaikka internet-yhteis\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 sen yhteen kokoavasta verkkofoorumista. Paikka ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse fyysist\u00e4 tilaa..\u00a0Jopa televisio media voidaan ajatella paikaksi.\u00a0<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"image\" src=\"http:\/\/us.123rf.com\/400wm\/400\/400\/auremar\/auremar1209\/auremar120901267\/15154507-man-singing-inside-television.jpg\" \/><\/p>\n<p>Sill\u00e4 paikkasidonnainen taide on minulle sosiaalista aloitan projektit usein utelemalla ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevilta yhteis\u00f6ilt\u00e4 mink\u00e4laisia jaettuja kokemuksia, muistoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 heill\u00e4 on. Toimeni pyrkiv\u00e4t\u00a0heijastamaan paikallisten mielenmaisemaa. T\u00e4m\u00e4 on paikkasidonnaisuuden sosiaalinen ulottuvuus.\u00a0<\/p>\n<p>Toisaalta paikkasidonnaisuuteen voi suhtautua arkkitehtuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Silloin tavoitteena voi olla ett\u00e4 teos istutetaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 millin tarkasti, eik\u00e4 sit\u00e4 voi sen vuoksi siirt\u00e4\u00e4. Luokkamme teki opintomatkan Pietarilaiseen kuvataide-akatemiaan osana Aalto Yliopiston kuvataiteen maisterin opintoja. Pietarissa taiteen opetus on hyvin erilaista.\u00a0<em>Koulun edustama veistostyyli olisivat varmasti monille suomalaisille nykytaiteen kriitikoille mieleen.\u00a0<\/em>Oppilaiden ty\u00f6nj\u00e4lki oli esitt\u00e4vyydess\u00e4\u00e4n moitteetonta.Kun kiersimme koulua\u00a0j\u00e4in tarkkailemaan opetustilannetta jossa harjoiteltiin taideteosten tekemist\u00e4 julkisiin tiloihin.\u00a0<\/p>\n<p>Teknist\u00e4 taituruutta kiinnostavampaa oli kuitenkin heid\u00e4n tapansa suhtautua teosten paikallisuuteen. Ennenkuin n\u00e4m\u00e4 aloittavat kuvanveist\u00e4misen, opiskelijat tekiv\u00e4t pienoismallin siit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 mihin teos lopulta sijoitettaisiin. Pienoismallien pohjana toimivat usein samassa koulussa opiskelevien arkkitehtien luonnokset. He eiv\u00e4t luo taidetta l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti johonkin mysteeriseen tyhj\u00e4\u00e4n tilaan tai galleriaan; Se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aina osana jotain ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tosi hieno perinne ja komppaa my\u00f6s omaa taidemakuani.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"image\" height=\"165\" src=\"http:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/thumb\/2\/26\/Rachel_whitereadwien_holocaust_mahnmal_wien_judenplatz.jpg\/220px-Rachel_whitereadwien_holocaust_mahnmal_wien_judenplatz.jpg\" width=\"220\" \/><\/p>\n<p><em>&ldquo;Holocaust Monument&rdquo; (2000)\u00a0Rachel Whiteread\u00a0<\/em><\/p>\n<p>Kun saimme tilauksen tuottaa taideteos Toijalan yhteiskoulun ja Akaan lukion rakennukseen ajattelin tarttia ty\u00f6h\u00f6n sosiaalisista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. En kuitenkaan ole onnistunut saamaan paikasta otetta sosiaalisessa mieless\u00e4. En p\u00e4\u00e4se k\u00e4ym\u00e4\u00e4n paikalla tarpeeksi ja olen oppilaisiin verrattuna niin vanha ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 v\u00e4lttelev\u00e4t seuraani. Tunnen oloni Akaalla ulkopuoliseksi. T\u00e4st\u00e4 johtuen kirjalliset l\u00e4hteiden ja\u00a0<a href=\"http:\/\/ohikulkija.tumblr.com\/post\/34411549449\/1-maalaus-rehtori-ilta-ylppo-ojansuu\" target=\"_self\">teos tarpeiston<\/a>\u00a0rooli on korostunut. Kirjojen ja <a href=\"http:\/\/www.akaanseutu.fi\/\" target=\"_self\">Akaan seutu-lehden<\/a> my\u00f6t\u00e4 minulle on muodostunut k\u00e4sitys, ett\u00e4 koululla on vallan eri merkitys koululaisille kuin Akaan kaupungille. Koulu on historiallinen laitos. Se on Akaalle v\u00e4h\u00e4n kuin majakka, jonka olemassaolo on yksityiskohtia t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Tuovi Ronkaisen<\/strong>\u00a0mainion ehdotuksen mukaisesti lopullisessa teoksessa tullaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n miltei yksinomaan koulun remontilta s\u00e4\u00e4stetty\u00e4 tarpeistoa. Kuten rehtoreiden muotokuvia ja Snellmanin kipsimuotokuvaa. Olemme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Jessen kanssa pitk\u00e4lti erimielt\u00e4 siit\u00e4 mill\u00e4 tavalla teoksen valmistumista tulisi edist\u00e4\u00e4. Jessen mielest\u00e4 toimeni vaikuttaa aika \u00e4lytt\u00f6milt\u00e4. Koulun historiikkien lukemisen lomassa, bloggaan ja olen perehtyt kuumeisesti tarpeistoon kuuluvan \u00a0<a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Laskutikku\" target=\"_self\">laskutikun toimintaan<\/a>\u00a0(Latasin arkeologian hengess\u00e4 laskutikkua simuloivan k\u00e4nnykk\u00e4sovelluksen.. Laskutikku emulaattoria voi kokeilla my\u00f6s <a href=\"http:\/\/www.antiquark.com\/sliderule\/sim\/n904t\/virtual-n904-t.html\" target=\"_self\">verkko selaimessa<\/a>.).<\/p>\n<p>Havahduin aineiston perkaus savotassa ajatukseen <strong>taideteoksen aineistol\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4<\/strong>.<em>Sen sijaan, ett\u00e4 olisin tehnyt ty\u00f6t\u00e4 teoksen eteen; Olen viimeaikoina hinkuttanut genrem\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4!<\/em><\/p>\n<p><strong>Aineistol\u00e4ht\u00f6inen taide<\/strong> voisi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 teos luodaan kuten peruskoulun ainekirjoitukset. Koulun ainekirjoituksissa pyrit\u00e4\u00e4n &ldquo;kielellisesti el\u00e4v\u00e4\u00e4n ja havainnolliseen ilmaisuun. N\u00e4kemykset tulee my\u00f6s perustella huolellisesti ja teksti otsikoida itse&rdquo;. Ensialkuun t\u00e4ll\u00e4inen suhtautuminen taiteen tekemiseen voi vaikuttaa kummalliselta. Eik\u00f6 luovan ty\u00f6n pit\u00e4nyt olla lennokasta ja villi\u00e4? Taiteen aineistol\u00e4ht\u00f6isyys on t\u00e4m\u00e4n projektin tiimoilta perusteltua sill\u00e4 kyse on tilausty\u00f6st\u00e4&hellip; \u00a0Aineistol\u00e4ht\u00f6isyys (tai sidonnaisuus) on tuttu my\u00f6s tieteesta ja kuuluu\u00a0<a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fenomenografia%20\" target=\"_self\">fenomenografisiin<\/a> tutkimusmenetelmiin.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Mutta ent\u00e4 se Snellman?<\/strong><\/p>\n<p>Haltuunottamani tutkijan n\u00e4k\u00f6kulman my\u00f6t\u00e4 olen selvitellyt Snellmanin kipsirintakuvan taustoja. T\u00e4st\u00e4 kartoituksesta voi my\u00f6hemmin olla hy\u00f6ty\u00e4 muillekin. Osa koulun arkistoista kuvaamistamme t\u00f6ist\u00e4 on jo\u00a0<a href=\"http:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/Category:Toijalan_yhteiskoulun_ja_Akaan_lukion_kokoelma\" target=\"_self\">koottu wikimediaan<\/a> (mahdollisimman avoimin lisenssein). Snellman selvityksess\u00e4 parhaimmaksi tietol\u00e4hteeksi on osoittautunut <a href=\"http:\/\/www.johannestakanenseura.fi\/\" target=\"_self\">Johannes Takanen Seura ry<\/a> puheenjohtaja <strong>Jaakko Likkonen<\/strong>. Likkonen vahvisti ett\u00e4 Snellmanin rintakuva on todella taiteilija <strong>Johannes Takasen<\/strong> tekem\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ennen tunnistus pohjasi Valtion Taidemuseon verkkoarkiston pikkukuvaan.<\/p>\n<p>Liukkosen tiedot pohjaavat <strong>Eliel Aspelin-Haapkyl\u00e4n<\/strong> kirjaan &ldquo;Johannes Takanen. El\u00e4m\u00e4 ja teokset (1888)&rdquo;. L\u00e4hteiden mukaan Takanen teki veistoksen luonnokset k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n Suomessa vuonna 1879 ja veisti Snellmanista lopulta kaksi samanlaista marmoriveistosta. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen on Pohjalaisen Osakunnan omistuksessa ja toinen Helsingin yliopistolla. \u00a0Liukkonen tiesi my\u00f6s kertoa, ett\u00e4 muuan Herra <strong>C. Lenngren<\/strong> lunasti aikanaan oikeuden teett\u00e4\u00e4 ja myyd\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kipsivalelmia. Kopioita myytiin oletettavasti kulttuurikoteihin \u00a0ja varmaan suoraan kouluille.<\/p>\n<p><em>&ldquo;Takanen hakkasi kaksi samanlaista marmorista veistosta sill\u00e4 ensimm\u00e4inen, Pohjalaisen Osakunnan tilaama pysti, juuttui Italian tulliin koska Takanen ei ollut maksanut veroja. Lopulta tulliin juuttunut veistoskin tuli Suomeen, mutta Takanen oli ehtinyt tehd\u00e4 tilaajalle jo toisen. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen Snellmanin osti Helsingin yliopisto.&rdquo;<\/em><\/p>\n<p><em><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"image\" height=\"221\" src=\"http:\/\/2.bp.blogspot.com\/-9zZ9PxfUwmg\/T0F7cEx4d5I\/AAAAAAAACqY\/uO2Tu4K6TAQ\/s1600\/4-Joh-Vilh-Snellman-patsas-kuopiossa-luminen.jpg\" width=\"330\" \/><\/em><\/p>\n<p><em>&ldquo;Vuonna 1884 Takanen teki Kuopion kaupungin tilauksesta Snellmanin rintakuvan yliluonnolliseen kokoon, joka valettiin pronssiin Roomassa 1885. Se pystytettiin ja paljastettiin Kuopion Kirkkopuistossa (nyk. Snellmanin puisto) 3.7.1886. [Teid\u00e4n kipsimallista l\u00f6ytyv\u00e4t] Vuosiluvut 1884\/1896 voisivat viitata siihen, ett\u00e4 kipsikopio olisi tuosta Kuopion Snellmanista (Takasen tekovuosi\/kopion tekovuosi). [\u2026] Se on yksi Takasen parhaimpia muotokuvia. Siihen olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 sek\u00e4 malli ett\u00e4 arvostelijat.&rdquo;<\/em><\/p>\n<p>Sain utelun my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s vahvistuksen ajatuksellemme, ett\u00e4 voimme valmistaa t\u00e4st\u00e4 kipsikopiosta omia valujamme mik\u00e4li mielimme. Tekij\u00e4n kuolemasta on niin pitk\u00e4-aika ettei sit\u00e4 suojaa tekij\u00e4noikeuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. T\u00e4m\u00e4n vahvisti my\u00f6s <strong>Susanna Saaskilahti<\/strong> Valtion taidemuseosta. Saaskilahti tosin painotti, ett\u00e4 vaikkei taiteilijalla tai t\u00e4m\u00e4n perikunnalla ole tekij\u00e4noikeuden suojaa ty\u00f6h\u00f6n, antaa tekij\u00e4noikeuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 kuitenkin aikaan sitomattoman <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tekij%C3%A4noikeus_Suomessa#Moraaliset_oikeudet\" target=\"_self\">moraalisen suojan<\/a>.\u00a0T\u00e4m\u00e4n mukaan teoksen loukkaava tai sopimaton k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty\u00e4. H\u00e4n ei kuitenkaan osannut osoitta kuka on moraalista suojaa varjeleva taho,<\/p>\n<p>Faktojen selvitt\u00e4minen tuntuu t\u00e4ss\u00e4vaiheessa eritt\u00e4in palkitsevalta. Ensikuussa pit\u00e4isi esitell\u00e4 ensimm\u00e4inen teos luonnos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eero: Paikkasidonnaisuus vai aineistol\u00e4ht\u00f6isyys? Ja miten Snellman on p\u00e4\u00e4tynyt Akaalle? Musiikissa ja nykytaiteessa kehittyy kokoajan uusia suuntauksia eli genrej\u00e4 ja n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4itell\u00e4\u00e4n ahkerasti. Pari tyyppi\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuorokauden v\u00e4itellen onko Eero-Johanneksen musiikki skweeet\u00e4 vai minimalistista teknoa. My\u00f6s nykytaideteoksista ja tekij\u00f6ist\u00e4 v\u00e4ng\u00e4t\u00e4\u00e4n samalla tavalla. T\u00e4m\u00e4 on useimmiten hauskaa ja siin\u00e4 harjaantuu tunnistamaan tyyleist\u00e4 uusia s\u00e4vyj\u00e4.\u00a0 Nykytaiteilijat &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/paikkasidonnaisuus-vastaan-aineistosidonnaisuus\/\" class=\"more-link\">Continue reading<span class=\"screen-reader-text\"> &#8220;Seli-seli seppele: Paikkasidonnaisuus vai aineistol\u00e4ht\u00f6isyys?&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"gallery","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[644],"tags":[],"class_list":["post-5754","post","type-post","status-publish","format-gallery","hentry","category-ore-e-jalostamot","post_format-post-format-gallery"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5754","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5754"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5754\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5754"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5754"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5754"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}