{"id":7926,"date":"2019-02-20T12:52:29","date_gmt":"2019-02-20T10:52:29","guid":{"rendered":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/?p=7926"},"modified":"2020-10-07T13:20:54","modified_gmt":"2020-10-07T10:20:54","slug":"kun-kirjasto-lukee-meita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/kun-kirjasto-lukee-meita\/","title":{"rendered":"Kun kirjasto lukee meit\u00e4"},"content":{"rendered":"

Teksti julkaistu alunperin Mustekala verkkolehdess\u00e4<\/a> ja sen toimitti Matti Tuomela.<\/em><\/p>\n

Keskustakirjasto Oodissa avautui 11.1.2019 tilap\u00e4inen Kirjaston toiset \u00e4lyt (The Library\u2019s Other Intelligences) -taiden\u00e4yttely ja tapahtumasarja. Kokonaisuuden ovat kuratoineet New Yorkissa sijaitseva The New Schoolin mediatutkimuksen professori Shannon Mattern sek\u00e4 Jussi Parikka, joka toimii teknologisen kulttuurin ja estetiikan professorina University of Southampton\u2019s Winchester School of Artissa. Kirjastossa on esill\u00e4 teoksia Jenna Sutelalta, Tuomas A. Laitiselta sek\u00e4 Samir Bhowmikilta. Projekti on tuotettu Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin MOBIUS Fellowship-ohjelman sek\u00e4 Helsingin kaupunginkirjaston yhteisty\u00f6n\u00e4 ja tuotannon koordinoinnista on vastannut kuraattori Ilari Laamanen. Teoksiin voi k\u00e4yd\u00e4 tutustumassa viel\u00e4 10.3 saakka. (1)<\/p>\n

Matternin ja Parikan kuratooriaalista prosessia esitellyt alustuspuheenvuoro korosti julkisten kirjastojen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia sananvapautta ja tietoyhteiskunnan kehityst\u00e4 tukevina laitoksina. Tutkijoiden puheenvuorot saivat kirjastot n\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n teknologisena infrastruktuurina, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tukea kollektiivista mielikuvittelua. My\u00f6s kirjastojen erityinen asema kaupunkitilan harvoina ep\u00e4kaupallisina julkisina (sis\u00e4)tiloina sai osakseen suitsutusta. Parikan kirjastoja koskevaan ajatteluun voi perehty\u00e4 my\u00f6s viime kes\u00e4n Ylen Kulttuuriykk\u00f6sen radiol\u00e4hetyksess\u00e4. (2) Taiteilijoiden valmistamat teokset viittaavat ihmisen ulkopuolisiin \u00e4lyihin ja teosten valmistelussa oli hy\u00f6dynnetty muun muassa kone-oppimista.<\/p>\n

Jenna Sutela esitteli teoskokonaisuuden nimelt\u00e4 nimiia \u00efzinibimi (2019). Oodissa esill\u00e4 olevat tuotokset ovat osa laajempaa taiteellista ja tutkimuksellista prosessia, jonka my\u00f6t\u00e4 taiteilija on pohtinut muun muassa kielten kehittymist\u00e4 sek\u00e4 eri lajien (kuten ihmisten ja bakteerien) v\u00e4list\u00e4 viestint\u00e4\u00e4. Avajaistapahtumassa huomio keskittyi Sutelan laatimaan taiteilijakirjaan, jonka sis\u00e4lt\u00f6 on tuotettu osin kone\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Osa kirjan merkeist\u00e4 ja kuvituksista perustuvat kone\u00e4lyn tuottamiin muotoihin, joita se oli kehitt\u00e4nyt tulkitsemalla Bacilli subtilis bakteerien liikeratoja. Kirjasta tunnistettavat tekstit olivat per\u00e4isin 1900-luvun vaihteessa toimineelta meediolta H\u00e9l\u00e8ne Smithilt\u00e4, joka kertomansa mukaan kanavoi viestej\u00e4 Mars planeetalta. Meedio kirjasi viestit automaattisella kirjoituksella, jota h\u00e4n pystyi my\u00f6hemmin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ranskaksi.<\/p>\n

Sutelan kirjaan voi tutustua Oodin kolmannessa kerroksessa, jonne on k\u00e4tketty muutamia kopioita luettavaksi. Teos l\u00f6ytyy lystikk\u00e4\u00e4sti \u201cMuut kielet\u201d osastolta ja lehdist\u00f6tilaisuudessa mainittiin, ett\u00e4 teos tulee mahdollisesti my\u00f6s lainattavaksi. Ajatus taideteoksista, joita voi lainata kirjastosta, on nerokas aloite julkisen taiteen tuotannolle ja toivottavasti yleistyv\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. nimiia \u00efzinibimiin liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet ovat vetovoimaisia ja idea on herkullinen. Avajaistapahtumassa kirjastovierailijat saivat ensikosketuksen teokseen aulaan projisoidun videon kautta. Valitettavasti aulatilan lukuisten eri infotaulujen kirjo hankaloitti teokseen syventymist\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 siihen kuuluvat tunnelmalliset \u00e4\u00e4net kuuluneet. Teoksen tekstitykset ovat luettavissa vain englanniksi, mik\u00e4 tuntui poissulkevalta.<\/p>\n

Tuomas A. Laitisen Swarm Chorus -teos koostui lauluesityksest\u00e4 ja videosarjasta, joka esitettiin l\u00e4pin\u00e4kyviin tilanjakajiin heijastettuina. Avajaistapahtuman aikana pieni esiintyj\u00e4ryhm\u00e4 vaelsi aulatilassa valkoisiin mehil\u00e4istenhoitajienasuihin sonnustautuneina. Laulajat toistivat pitki\u00e4 vokaaleja langattomiin mikrofoneihin samalla kun Laitinen k\u00e4sitteli n\u00e4iden tuottamaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ty\u00f6pisteelt\u00e4\u00e4n. Esiintyj\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t my\u00f6s kohdentavia ultra\u00e4\u00e4nikaiuttimia \u00e4\u00e4nien toistamiseen. S\u00e4vellysty\u00f6 on teosselitteen mukaan muodostunut keskiaikaisten kaanoneiden pohjalta, jotka taiteilijan tulkinnassa liittyv\u00e4t algoritmeihin.<\/p>\n

Samir Bhowmikin Memory Machines (Muistikoneet) tuntui osuvan parhaiten Matternin ja Parikan viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n pohdintaan. Bhowmik j\u00e4rjesti sarjan kirjaston yleis\u00f6lt\u00e4 suljettuihin tiloihin suunnattuja laitoskierroksia. Kierrosten aikana oli mahdollista oppia, kuinka Oodi rakennuksena toimii ja tutustua teht\u00e4viin, joita sen uumenissa suoritetaan. Teos aktivoi tarkastelemaan ja kokemaan kirjaston tietokoneprosessorin kaltaisena teknologiana: samalla kun ihmiset k\u00e4sittelev\u00e4t saleissa lukemaansa, kirjastorakennus k\u00e4sittelee ihmisi\u00e4 ja kirjaa merkint\u00f6j\u00e4 osapuolten v\u00e4lisist\u00e4 suhteista esimerkiksi lainaus- ja tilavaraustietokantoihinsa. Teos valotti automatisoitujen prosessien vaikutusta tiedontuotantoon ja houkutteli arvioimaan kirjastolaitoksen ekologista kest\u00e4vyytt\u00e4. Kriittinen l\u00e4hestymistapa muistutti taiteilijan museolaitosta k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjasta \u201cDeep time of the Museum \u2013 The materiality of Media Infrastructures\u201d (2016), joka tarkastelee osittain museolaitoksissa k\u00e4ytett\u00e4vien teknologioiden kytk\u00f6ksi\u00e4 fossiilisiin polttoaineisiin ja riippuvuutta suljetuista (eli kaupallisten toimijoiden salaamista) j\u00e4rjestelmist\u00e4. (3)<\/p>\n

Kierros oli rytmitetty hienovireisesti. K\u00e4velyn aikana osallistujat tutustuivat muun muassa automatisoituun kirjojenlajittelukoneeseen, jonka per\u00e4\u00e4n seurattiin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka latoivat kirjoja koneen rytmitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Erityist\u00e4 huomiota keskitettiin rakennuksen sis\u00e4tilan ilmanhallintalaitteisiin, sek\u00e4 erilaisiin maanalaisiin huolto- ja lastaustiloihin. Reitti kulki kiinnostavien kohteiden, kuten elokuvateatterin projisointihuoneeseen kautta, mik\u00e4 mahdollisti kirjaston eri palveluiden rinnastamisen. Kehon eri aistien kautta kokeminen eli kuunteleminen, katsominen ja tilassa liikkuminen tuntuivat samanveroisilta tavoilta hahmottaa rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6. Ryhm\u00e4mme pys\u00e4htyi avainkohdissa, joissa taitelija esitteli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia laitteita ja kertoi yksityiskohtaisesti niiden roolista kirjaston toiminnassa.
\nJenna Sutela, nimiia c\u00e9ti\u00ef, 2018, still-kuva videosta<\/p>\n

Ryhm\u00e4n mukana liikkui immersiiviseen esitystaiteeseen erikoitunut 00100 Ensemble, joka esitti matkan aikana tansseja ja muita sanattomia eleit\u00e4, jotka alleviivasivat ja kommentoivat Bhowmikin puheenvuoroja. (4) Ryhm\u00e4n esiintyjien k\u00e4det oli maalattu sinisiksi, mik\u00e4 mahdollisesti viittasi laitoksen uumenissa ty\u00f6skenteleviin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin k\u00e4siin, eli kirjastoty\u00f6ntekij\u00f6ihin, joiden uurastus pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kirjastolaitoksen pystyss\u00e4. 00100 Ensamblen toiminta oli luettavissa kunnianosoituksena kirjastoty\u00f6ntekij\u00f6ille, joiden teht\u00e4v\u00e4t ovat muuttuneet likipit\u00e4en kyborgisiksi. Koneiden rytmitt\u00e4m\u00e4t prosessit ja erilaiset asiakkaiden tarpeita reaaliaikaisesti huomioivat palvelut ovat sirpaloittaneet kirjastoty\u00f6ntekij\u00f6iden toimenkuvan. Saimme Oodin uumenissa seurata, kuinka ihmisten ty\u00f6panos sovittautui koneiden ohjaamiin prosesseihin.<\/p>\n

Ryhm\u00e4ss\u00e4 toteutettavat k\u00e4velyesitykset korostavat yhteensattumia ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Ryhmien toiminta rytmittyy sanattomilla sopimuksilla ja matkan aikana vastaan tulevat tapahtumat sek\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t muuttuvat yhdess\u00e4 koettuina erityisen merkityksellisiksi. Kierroksen aikana meid\u00e4n ryhm\u00e4mme venyi pitk\u00e4ksi viilim\u00e4iseksi nauhaksi. Porukka nautiskeli rauhassa kirjaston kulisseista ja verkkaisuuden ansiosta pystyimme seuraamaan, kuinka laitos itsess\u00e4\u00e4n esiintyy. Kun ryhm\u00e4mme k\u00e4veli ymp\u00e4ri l\u00e4mm\u00f6ns\u00e4\u00e4telykeskusta, huomasin ett\u00e4 00100 Ensemblen j\u00e4sen luki kirjaa huoneen kulmalla. Tarkalleen samaan aikaan tilassa ty\u00f6skentelev\u00e4 rakennushenkil\u00f6 s\u00e4\u00e4ti l\u00e4mm\u00f6ns\u00e4\u00e4tely-yksikk\u00f6\u00e4 ja tulosti toimen p\u00e4\u00e4tteeksi lapun Dymo-tarraprintterilla. Tarralapulla n\u00e4kyi sarja sattumanvaraisen oloisia kirjaimia, numeroita ja viivoja. Tarran merkit viittasivat mahdollisesti laitteen huoltokirjaan ja ne oli suunniteltu luettavan skannerilla. Kirjan lukemisen ja toisen koneen lukemaksi tarkoitetun koodikielen kirjoittamisen eleet tuntuivat esityksen puitteissa pienelt\u00e4 ihmeelt\u00e4. Huoneen kulmassa lukemista esitt\u00e4v\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4; ty\u00f6ntekij\u00e4, joka kirjoitti koodia; kone, joka tulkitsi rakennuksen l\u00e4mp\u00f6tiloja (ohjatakseen niiden mukaisesti sis\u00e4ilman kulkua) muodostivat siin\u00e4 hetkess\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 tuntuvan merkityshimmelin, jonka aikana kulttuurintuotanto, tiedontuotanto ja l\u00e4mm\u00f6ntuotanto (sek\u00e4 kulutus) n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t yhten\u00e4isen\u00e4 ja samanveroisena kulttuurisena ilmaisuna.<\/p>\n

K\u00e4vely huipentui vierailuun rakennuksen v\u00e4li- sek\u00e4 ulkokatolle. Ryhm\u00e4mme seisoi hetken pyrytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 lumessa tihrustellen sis\u00e4\u00e4n rakennukseen kattoikkunoiden kautta. Kun palasimme sis\u00e4\u00e4n, kehojemme tuottama l\u00e4mp\u00f6tilamuutos tuli sensoreiden lukemaksi, jolloin automatisoitu laitteisto k\u00e4ynnistyi korjatakseen tuottamamme muutoksen. K\u00e4velyn aikana harjoitettu kehon, tiedon ja teknologian yhteenkietoutuma mahdollisti, ett\u00e4 pystyin hetken aikaa lukemaan omaa kehoani sen l\u00e4mp\u00f6tila-informaation kautta ja kuvittelemaan, kuinka kirjastolaitos luki minua tietona.<\/p>\n

Bhowmikin kerronta tunnusteli, mink\u00e4lainen yhteistoimijuus yleis\u00f6n ja kirjastorakennuksen v\u00e4lill\u00e4 muodostuu. K\u00e4velykierrokseen kuulunut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kylm\u00e4n kokemus oli oivaltava tapa alleviivata rakennuksen itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4lt\u00e4 vaikuttavaa mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4, eli ihmiskehojen l\u00e4mp\u00f6tilan yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. Teoksen viitekehyksess\u00e4 Keskustakirjasto Oodin katto vaikutti hetken aikaa kylmyys-observatoriolta, jonka nimenomainen teht\u00e4v\u00e4 oli muistuttaa pohjoisen ilmastoon aikanaan kuuluneesta kylmyyden kokemuksesta. Kylmyys on tulevaisuudessa luksusta.<\/p>\n

K\u00e4velykierros muutti meid\u00e4t osallistujina er\u00e4\u00e4nlaiseksi el\u00e4v\u00e4ksi kirjastoksi, joka muistaa ja tiet\u00e4\u00e4 kuinka kirjasto rakennuksena sek\u00e4 laitoksena toimii. Erottuani ryhm\u00e4st\u00e4 kierroksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyin rupattelemaan toisen kerroksen verstastilojen henkil\u00f6kunnan kanssa. Sain syv\u00e4llisen perehdytyksen kirjaston uusiin palveluihin ja verstastilojen laitteistoihin. Keskustelun aikana paljastui, ett\u00e4 henkil\u00f6kunta on sangen tietoista kirjaston arvokkaasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 informaatioyhteiskunnan edist\u00e4misess\u00e4. Kirjastot ovat olleet ensimm\u00e4isi\u00e4 paikkoja, joissa oli yleis\u00f6lle saavutettavia internetp\u00e4\u00e4tteit\u00e4, kopiokoneita ja printtereit\u00e4. Kirjastohenkil\u00f6kunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta innovaatio-hypetyst\u00e4 uhkuvat 3d printterit, pelihuoneet, mediatuotanto-studiot ja kolvaus-asemat ovat varsin luonnollinen vaihe kirjastojen kehityksess\u00e4. Taiteilijoilla on kiire pysy\u00e4 kehityksess\u00e4 mukana, sill\u00e4 kirjojen-j\u00e4lkeisiss\u00e4 kirjastoissa voinee muunnella geenej\u00e4\u00e4n, lainata robotteja ja k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4ittelyit\u00e4 koko-kansan-teko\u00e4lyn kanssa.<\/p>\n

Teksti: Eero Yli-Vakkuri
\nArtikkelikuva: Tuomas A. Laitinen: Swarm Chrorus<\/p>\n

Kuunneltavaa<\/p>\n

Dr. Jiat-Hwee Chang (National University of Singapore) pohtii Singaporen kolonialistisesta historiasta seuranneita rakennuskannan muutoksia ja uudis-rakennusten l\u00e4mm\u00f6ns\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmi\u00e4: The British Academy, 6.3.2017, Imagining infrastructures \u2013 Podcast (kohdasta 6 min) https:\/\/soundcloud.com\/britishacademy\/imagining-infrastructures<\/p>\n

Viitteet<\/p>\n

(1) Keskustakirjasto Oodi , 11.1.2019, Mobius \u2013 Kirjaston teko\u00e4lyt (tiedote) https:\/\/www.oodihelsinki.fi\/event\/helmet:177131\/mobius-the-librarys-other-intelligencies\/<\/p>\n

(2) Kulttuuriykk\u00f6nen (Toimittaja Pietari Kylm\u00e4l\u00e4), 8.6.2018, \u201dMik\u00e4 tekee Suomesta n\u00e4in ihmeellisen maan\u201d \u2013 maailmalla h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4\u00e4n suomalaisia kirjastoja (kohdasta 36 min) https:\/\/areena.yle.fi\/1-4418182<\/p>\n

(3) Bhowmik, Samir, 2016, Deep time of the Museum, https:\/\/shop.aalto.fi\/p\/571-deep-time-of-the-museum\/<\/p>\n

(4) 00100 ENSEMBLE kollektiivin verkkosivut http:\/\/00100ensemble.com\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti julkaistu alunperin Mustekala verkkolehdess\u00e4 ja sen toimitti Matti Tuomela. Keskustakirjasto Oodissa avautui 11.1.2019 tilap\u00e4inen Kirjaston toiset \u00e4lyt (The Library\u2019s Other Intelligences) -taiden\u00e4yttely ja tapahtumasarja. Kokonaisuuden ovat kuratoineet New Yorkissa sijaitseva The New Schoolin mediatutkimuksen professori Shannon Mattern sek\u00e4 Jussi Parikka, joka toimii teknologisen kulttuurin ja estetiikan professorina University of Southampton\u2019s Winchester School of Artissa. … <\/p>\n

Continue reading “Kun kirjasto lukee meit\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[712,645],"tags":[1525,1526,985,784,105,1843,528,240,1524,467],"class_list":["post-7926","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-julkaisut","category-taidekritiikki","tag-00100-ensemble","tag-helene-smith","tag-ilari-laamanen","tag-jenna-sutela","tag-jussi-parikka","tag-matti-tuomela","tag-oodi","tag-samir-bhowmik","tag-shannon-mattern","tag-tuomas-a-laitinen"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7926","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7926"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7926\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7926"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7926"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/eero.storijapan.net\/docfolio\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7926"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}