Hevoslinja: Horse-Fair Helsinki

15:49 Porukka harvenee. Vikellys esittely käynnissä. Jalat on puhki. Päivään mahtui pari hyvää keskustelua. Poliisit, Hippolis ja työhevosporukka olivat avuliaita.

14:59 Työhevosyhdistyksen Niilo esitteli länkien asettamisen ja kertoi seoksista joilla karsinaa voi hyvin pitää kuivana. Kyselin hevosten käytöstä mekaanisten laitteiden kuten puimurin energian lähteenä. Niilo ei suoraan osannut kertoa missä pääsisi näkemään hevosenergia-mekaanisia koneita. Ovat Suomessa harvinaisia. Lupasin olla Työhevosyhdistykseen yhteydessä mikäli testaamme hevosvoimin sähköistyviä laitteita. Niilo oli raviurallaan käyttänyt kärrynsä lamppua dynamon voimalla. Syksyisin järjestelmä luisti liikaa.

image

14:16 Pitkät keskustelut Ratsupoliisin kanssa. Kyselin laista ja järjestyissäännöistä kaupungissa ratsastaessa. Kaupungissa pitää ratsastaa autoteillä. Vain poliisi saa liikkua kevyenliikenteenväylillä mutta hevosta saa taluttaa oikeastaan missä vain.. Se rinnastuu koiraan. Haastateltava poliisi oli ollut Tampereen Kiakkovieras hulinoissa mukana. Ennakkotiedot tapahtuman laadusta olivat poikkeavat – Niin rajua agressiota ei odotettu. Hevospoliisit toimivat yhdessä vuorossa. 7h hevosen selässä. Vaihtovuoroja ei ole. Helsingissä on kahdeksan ratsupoliisia, Turussa kaksi. Päivä oli ollut raskas. Hevospoliisiksi kouluttautuminen kestää 6kk! Ja alkuun ei tartte osaa ratsastaa.

13:28 Vaellusratsastajien liitto esittelee toimintaansa. Utelen miten Turku ja Helsinki välillä kannattaisi mennä ja mihin varautua. Maanomistajat esitetään isoimpana ongelmana. Suunnitelmaan ei suhtauduta kannustavasti: “Ihmiset haluaa ratsastaa ja vaeltaa päästäkseen pois kaupungista”. Hevosten vaarallisuutta kaupunkialueella korostetaa moneen otteeseen.

image

12:51 Puhetta maastoratsastuksesta Hippoliksen kojulla, esittelijänä Juha Erola. Maanomistajien ärtymystä ratsastajiin ymmärretään. Monet tallinomistajat omistaa myös metsää ja ovat kohdanneet tuhoja ratsastustoiminnan johdosta. Viljelmät ja istutukset vaarassa holtittoman ratsastamisen takia. Ratsastajien liiton kojulta ei löydy opasta siihen miten maastoratsastajan tulee toimia luonnossa. Tarvitaanko ohjeistusta?

12:27 Pitkät keskustelut lannanpoltosta Hippoliksen kojulla. Energiatalouden ja ympäristön etu olisi että lannanpoltto sallittaisiin. Ruotsalaisilla uutuusvehkeillä lantaa ei tarvitse esikäsitellä: Uuniin vaan ja menoksi.

image

image

11:39 Keppihevoskilpailut! Haussa vuoden keppihevostaiteilija. Tuomarina räppärinä tunnettu mc Kana.

11:28 Kengitys-seppien työnäytöksessä uteliaita. Mukana kaasuahjo. Kenkiä lattaraudasta.

11:17 Mieletön määrä kameroita. Täällä on satoja bloggaajia.

10:57 Ratsupoliisit esittelee miten hevoset on koulutettu kestämään mellakka ärsytteitä. Niille vilkutellaan lippua jonka värit on Ukrainan lipusta!

10:46 Hevospoliisit esittelyssä. Marssimusiikkia ja vanhempi konstaapeli ravaa! Mellakka-asua esitellään. Mellakoissa hevosilla on tukevammat jalkasuojat ja naama-plexit.

image

10:45 Nyt alkaa “Nykypäivän työhevonen”. Pääsin juuri portista. Jumissa golf osastolla. Eksyin väärälle puolelle messukeskusta.

10:39 Ihmiset eivät lähde rynnimään ehtiäkseen Kati Riesenin “Hevoset terapiassa” esitelmää.

10:32 Pääportilla ruuhkaa. Horse-Fair bannereita isolla. Sisällä mieletön jono. Kaikki kassat tukossa. Jonossa ratsastus-saappaisiin soinnistautuneita tyttöjä.

10:22 Messukeskuksen idänpuoleinen kulkutie kelirikossa. Ei hevoskärryjä parkissa.

10:16 Koskelantien risteyksessä ruuhkaa. Matkaa messukeskukseen yksi kilometri. Ruuhka tasoittuu pian risteyksen jälkeen. Kahvit ABCltä 1,90€.

Hevoslinja: Ekaa kertaa raveissa

Featured Video Play Icon

Raviurheilussa on suht’ korkea oppimiskynnys. Tilastoissa on tiedot hevosten nimistä, aikaisemmista voitoista ja vedonlyönnin kertoimista mutta on upotettu lehdyköihin vaikeaselkoisesti. Hevosilla on myös hämärtäviä nimiä kuten Never Mind Me tai Hide and Seek.

Ennen juoksua eläimiä voi seurata lämmittelemässä radan varresta mutta on vaikea arvioida lämmittelystä miten hevonen tulee menestymään kilpailussa. Sama kun katsoisi mitä tahansa muita huippu-urheilijoita verryttelemässä – Se on vaan silmänruokaa. Tauoilla kentällä saattaa piipahtaa hevosia eri lähdöistä, joten on vaikea tajuta kuka seuraavaksi juoksee.

Kuulutukset kaikuivat kolkolla pihalla niin ettei juoksuista saanut otetta. Raveista saattoi yrittää tuntumaan sisällä ruutujen välityksellä. Kahvilassa ja ravintolassa oli 4:3 kuvasuhteisia telkkareita, joihin moderni 16:9 video kuva oli puristettu. Monitoreiden signaalissa oli häiriöitä, josta seuraten oli vaikea erottaa eläinten ääriviivoja toisistaan. Ruuduilla näytettiin vuoronperään uusintoja ja lähtöjä.

Hevosia ei siis päässyt juurikaan näkemään tai kokemaan. Radalla olisi voinut juosta vaikka naudat tai porot. Käytimme loppupeleissä kertoimia arvioidessamme ketä veikata ja onnistuimme näin voittamaan 2,70€ nettoa 15€ investoinnista. Tosin toto-lehti ja tarjoilut verottivat kuvetta enemminkin.

Kultakuume raportoi Hevoslinjalta [Osa 2]

Kultakuume raportoi Hevoslinjalta [Osa 2]

Hevoslinja: “Kirpusta koiraan ja luista ytimiin : eläinten käyttö nykytaiteessa”

Kirpusta koiraan ja luista ytimiin : eläinten käyttö nykytaiteessa on taiteilija Outimaija Hakalan Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistolle. Tutkielma on ladattavissa verkossa ja suosittelen sitä lukijoille, jotka haluavat saada hyvän yleisotteen siitä miten taide ja eläimet voivat liittyä toisiinsa. Alla muutama poiminta teemoista, jotka vaikuttavat Hevoslinja projektiimme ja hevosiin yleisesti. Suosittelen koko gradun lukemista. Myös sen kirjalista on mallikas.

Sivu 25: “Uusdadan ja performanssitaiteilijoiden kanssa samaa ajatusmaailmaa ja ajanhenkeä edusti Italiassa köyhä taide eli Arte Povera -liike. Nimi viittaa taiteen piirissä alhaisiin, vähemmän käytettyihin materiaaleihin ja yllättäviin materiaaliyhdistelmiin. Eläimiä käyttäneistä Arte Poveran taiteilijoista tunnetuin on Jannis Kounellis, jonka Horses [Untitled] installaatio oli esillä Roomassa 1969. Galleria l´Atticossa seisoi näyttelyn ajan kaksitoista hevosta liekaan sidottuina. Hevoset edustivat luontoa ja menneisyyttä, galleriatila ihmisten luomaa kulttuuria ja nykyisyyttä. (Dempsey 2008, 268)”

Sivu 36: "Jana Sterbak teki vuonna 1987 puettavan taiteen ja kuvanveiston rajamaille sijoittuvan lihapuvun, teoksen nimeltä Vanitas: Fresh Dress for an Albino Anorectic. Hihaton, pääntieltä avara mekko oli neulottu 30 kilosta pihviä. Näyttelyn aikana mallin ylle puettu suolattu lihapuku muutti ilman vaikutuksesta väriä ja lopulta kuivui ja kutistui. (Collins 2007, 309)“

Doug Aitken – migration 303 Walkthrough 2008 from Doug Aitken Workshop on Vimeo.

Sivu 44: ” On teoksia, joissa eläimen elinympäristöä tai olemista muokataan hetkellisesti, mutta jossa sitä ei altisteta esimerkiksi olemaan objekti taideyleisön silmien edessä. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi Doug Aitkenin motellissa kuvaama videoteos Migration, jossa kukin eläin viettää omassa huoneessaan kuvauksen ajan. Hevonen seisoo rauhallisesti paikoillaan, härkä repii irtaimistoa ja majava kylpee ammeessa.“

Sivu 55: "Yllättävän suuri joukko eläintaiteesta löytää temaattisen sukulaisuuden 1600-luvun vanitas- ja memento mori teemasta. Niin Jana Sterbakin lihapuku ”Vanitas: Fresh Dress for an Albino Anorectic” kuin Damien Hirstin formaldehydiin säilötyt eläimet voidaan taidehistoriallisessa kontekstissa rinnastaa barokin vanitas teemaan, mikä tuo tulkintaan mukaan omat esteettiset diskurssinsa. Myös Tarja Pitkänen-Walter teoksissa memento mori punoutuu yhteen taiteilijan maailmantapahtumien edessä kokemien järkytysten kanssa (Pitkänen-Walter 26). Vanitas- ja memento mori teema toteutuu nykytaiteessa viittauksilla, joiden symboliikan merkitys lainataan suoraan historiasta, mutta joiden muoto haetaan installaatioille ja nykyveistoksille tyypillisestä kolmiulotteisten objektien maailmasta.”

Sivu 73: "Purge-performanssissaan taiteilija pääsi tutkimaan aihetta käytännössä. Teoksessaan [Nastja Säde] Rönkkö pohti sosiaalisia normeja ja rajoja sekä niiden rikkomista tai venyttämistä. Performanssissaan hän hienovaraisesti puhdisti itsensä ja hevosensa ajatuksista, tapahtumista ja normeista riisumalla ja harjaamalla ratsukon. Performanssi sai uuden sävyn, kun Rönkkö toisti sen vietettyään kuukauden villihevosten pelastuskeskuksessa Yhdysvalloissa. Tutustuminen villihevosiin ja hevoskuiskaajien käyttämään hevosmiestaitoon teki taiteilijaan vaikutuksen ja syvensi hänen omaa ymmärrystään hevosista. Purgen jälkimmäistä versiota taiteilija kuvasi kokemuksena erilaiselta, koska pystyi kommunikoimaan hevosen kanssa paremmin sen omalla kielellä. (Rönkkö 2012)“

Sivu 97: "Eläintaiteen kohdalla suurin kysymys kuuluu, onko eläinten kaikenlainen käyttö taiteessa turhaa hyväksikäyttöä? Jos eläimen käytöstä ei luovuta taiteen parissa täysin, niin mikä voidaan laskea niiden tarpeelliseksi ja välttämättömäksi käytöksi? Äärimmilleen vietynä eläinten käytöstä luopuminen taiteessa ja sen käytössä tarkoittaa taiteilijoille ja taiteen vastaanottajille suuria muutoksia: aineistosta pois rajaamani eläinperäiset tuotteet muodostavat oman käytöstä jätettävän saarekkeensa. Sekä eläinperäisiä tuotteita että eläimiä käytetään eri muodoissa taiteen nimissä esimerkiksi elokuvaproduktion catering-tarjoiluissa, teatteripuvustuksissa ja performanssien maskeerauksissa. Lista on loputon.”