Hevoslinja: Hevonen on hyvä lehtori

Artikkeli on julkaistu taideyliopiston IssueX lehdessä 4/2015, s.34. Juttu on ladattavissa .pdf tiedostona.

image

Hevonen ja esiintyminen -kurssilla Taideyliopisto teatterikorkeakoulussa hevonen toimi esiintymisen opettajana. Eläimet voivat ottaa vastuun taiteellisen tiedon tuottamisesta, kun niille annetaan mahdollisuus. Taideyliopistolle aloite toislajisesta taidepedagogiikasta olisi uraauurtavaa brändityötä. Kurssin apuopettajien Pietari Kylmälän ja Eero Yli-Vakkurin mielestä uusien lajikumppanuuksien hakeminen on taiteen elinehto.

Taiteen akateemikko Outi Heiskanen nimesi suomenhevosruuna Toivotun Pojan dosentiksi toukokuussa 2014. Hevonen sai opetusoikeuden Bellinin akatemiaan, joka on 1970-luvulla aktiivisesti toiminut taiteellinen opintopiiri. Hevosen akateeminen ura alkoi. Seuraavana syksynä se laajensi pestinsä TEAKiin Hevonen ja esiintyminen -kurssin opettajaksi. Opetukseen osallistui kymmenkunta taiteilijaa. Hevonen on nerokas opettaja.

Taideyliopiston kannattaa headhuntata hevonen lehtoriksi! Joukkojenhallintatehtävissä kahdeksan ratsupoliisia vastaa sataa maasta toimivaa, ja taideyliopistojen kilpailutilanteessa yksi hevonen vastaa kymmentä lehtoria! Tuloksena voisi olla maailman mittakaavassa ainutlaatuisen toislajissensitiivisen pedagogiikan kehittyminen. Hevonen on kannattava kumppani taiteelliselle työlle, sillä se on koodattu kulttuurimme visuaalisiin järjestyksiin. Ratsastavat arvohenkilöt ovat tuttu teema veistoksissa ja sota-aiheisissa maalauksissa. Ei-inhimillisten kumppanuuksien luominen on ekokatastrofiin varautuvassa maailmassa taiteen tekemisen edellytys. Hevosen rinnalla oleminen luo ihmisen ja ympäristön keskinäisiä riippuvuuksia.

Kurssin toiminta lomittui Etelä-Espoon ratsastuskoulun talliarkeen. Sen aikana ei pyritty kouluttamaan lisää ratsastustaitoisia esiintyjiä taidespektaakkeleihin. Ryhmä joutui neuvottelemaan taiteellisista prosesseista hevosten sekä muiden tallilla olleiden henkilöiden kanssa. Vaihtokaupassa talli muuttui esitystilaksi. Paikan kriittinen luenta mm. paljasti hevostytöt aktiivisiksi liminaalihahmoiksi, jotka asettuvat luonnon ja kulttuuristen toimien väliin. Taiteelliselle toiminnalle vierasta ympäristöä tulkittiin hetkellisesti teoksena.

Hevoslehtori haastaa seiniensä suojiin käpertyvät taidelaitokset. Sen opetusta ei ole järkevää rajata harjoitus- tai luentosaleihin. Luokan on seurattava eläintä, jolloin ympäristön muutokset, sää ja muut eliölajit vaikuttavat oppimiskokemukseen. Tätä kautta oppii valpasta ympäristösuhdetta. Hevosta ei tunnu haittaavan toimiminen lähiön kupeessa tai tehtaiden piippujen varjossa. Hevosen muuttuva  suhde elinympäristöönsä perustuu verkostojen rakentamiseen muiden lajien kanssa. Se ei pyri omavaraisuuteen vaan tarvitsee lauman. Se on vertaisvarainen ja kutsuu yleisöä kumppanikseen.

Vaaratilanteiden välttämiseksi opettajan ja oppilaan välisen kunnioituksen on oltava molemminpuolista. Kunnioitus ei tarkoita samastumista, vaan lajien erityislaatuisuudet on tunnistettava ja niistä on muistutettava itseään jatkuvasti. Huomion lipsumisen tuntee nahoissaan, kun hevonen astuu varpaille. Kivun uhka voi johtaa pelkotiloihin, jotka purkautuvat helposti kontrollia tavoittelevana fyysisenä vallankäyttönä. Jotta hevoslehtoraatti saisi loivan lähdön, se kannattaa perustaa tanssitaiteen laitoksen yhteyteen, jotta oppilaat voivat väistää eläintä sulavasti.

Hevoslinja: Dosenttuuri

Featured Video Play Icon

Suomenhevosruunalle Toivottu Poika on myönnetty dosentuuri Bellinin akatemiaan ja arvon mukainen opetusoikeus vastaaviin oppilaitoksiin. Arvon myönsi 27.5 taiteen akateemikko Outi Heiskanen. Pienimuotoinen tilaisuus järjestettiin Etelä-Espoon ratsastuskouluilla ja sitä todistivat Jesse Sipola ja Pietari Kylmälä. Nimitystä juhlistettiin porkkanoilla.

Muodollista vastaanottoa ei järjestetä; onnittelijat voivat tulla tervehtimään tuoretta virka-aikojen puitteissa Espoossa. Toivottu Poika ei ole ensimmäinen akateemisen arvon omaava eläin – Mutta tiettävästi ensimmäinen hevonen. Lisätietoja aiheesta englanniksi (wikipedia).


The finnhorse The Awaited Son has been appointed as an adjunct professor to Bellini’s Academy and granted a teaching license to corresponding institutions. The title was appointed 27. May by Academician of Fine-Art Outi Heiskanen. A small ceremony in the Eerk-stables and was witnessed by Jesse Sipola and Pietari Kylmälä. The appointment was commemorated with carrots.

Instead of a formal celebration, guest are welcome to greet the new Adjunct Professor in Espoo during office hours by appointment. The Awaited Son is not the first animal to receive an academic diploma – But most likely the first horse! More on the subject in wikipedia.

Kuva isompana.

Kuva isompana.

[Fi | En] Esittelyssä Bellinin Akatemian tuore dosentti! | Presenting the New Adjunct Professor of Bellini’s Academy!

After a long discussion we’ve agreed that I’ll assume a position as an Adjunct Professor in Bellini’s Academy. We haven’t set a duration for the work and I’ve yet to accept any teaching. The title is anyway fancy and a nice gesture to acknowledge the quality of my work. As I except my first students and start researching in the Academias framework I’ll learn how the title really tastes like.

Keskustelun päätteeksi olemme sopineet, että vastaanotan dosentuurin Bellinin Akatemiasta. Dosentuurin kestosta ei erikseen vielä keskusteltu enkä ole vielä vastaanottanut opetustehtäviä. Titteli on kuitenkin hieno ja mukava osoitus työn laadusta. Katsotaan miltä se maistuu kunhan vastaanotan ensimmäisiä opetustehtäviä ja käyn tutkimustyöhön.

[En] Review: ⌀20cm Praxinoscope by Hemisferium

Featured Video Play Icon

I got the opportunity to play with early cinema technology targeted for the victorian age markets. The contraption is called a Praxinoscope. Our device was bought online. It’s made to look as it’s old in hopes of appealing to vintage-fans. But the frame is plastic. The device was build in Spain by a company called Hemisferium.

Outi Heiskanen has contracted me to assist in the construction of “primitive moving image technologies”. We bought this device as we couldn’t find any decent tutorials on how to build one ourselves. It’ll be pimped (or we’ll build a new device based on the model) if this technology will be used in her art exhibitions etc. A couple of years back we started working on “Tibetan Candle Turbine” technologies and since this I’ve experimented with a variety of low-tech image projection techniques. A highlight of which was the discovery of parabolic mirror projections (which Paula L. now owns).

For the praxinoscope tests we compressed the “Starswing” animation we made with Outi into 12 frames. The outer rim of the Hemisferium praxinoscope is ⌀20cm so the animation stripes which it uses need to be ~61cm long. This is nice as a 12 frame animation may be fitted on a A4 paper. A A4 print can compress 1sek of animation!! If the prints are made in 300dpi then it could be called a HD moving image screen. The bit rate is high. The printed strips need to be cut from the sheet and glued together.

The quality of the Hemisferium praxinoscope mirrors is shitty. They are made from plastic which add to bad luminosity. The “mirrors” are bend and distort the images too. They are tinted brown to add vintage appeal which is annoying. The device came pre-assembled and there are a lot of problems.. The axis is tilted.. The frame is wiggly. It’s a shitty piece of equipment but it works for testing. There are no labels on the device and it cannot be disassembled without braking the frame. So I made a simple 3d model of the device which can be used to check the measurements incase you want to build one your self. Here are some measurements:

Diameter of outer-rim 205mm. Inner-rim ~100mm.
12 x Mirrors ~28mmX70mm.
The animation sheet is 610mm long and 45mm high.
12 images have 50mm of distance from each other.
Now that we have tested the system we’ll make better prints of the animation (ink was low) and possibly build a more advanced praxinoscope with real mirros etc. Let’s make GIF animations tangible!