Hevoslinja: “Kirpusta koiraan ja luista ytimiin : eläinten käyttö nykytaiteessa”

Kirpusta koiraan ja luista ytimiin : eläinten käyttö nykytaiteessa on taiteilija Outimaija Hakalan Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistolle. Tutkielma on ladattavissa verkossa ja suosittelen sitä lukijoille, jotka haluavat saada hyvän yleisotteen siitä miten taide ja eläimet voivat liittyä toisiinsa. Alla muutama poiminta teemoista, jotka vaikuttavat Hevoslinja projektiimme ja hevosiin yleisesti. Suosittelen koko gradun lukemista. Myös sen kirjalista on mallikas.

Sivu 25: “Uusdadan ja performanssitaiteilijoiden kanssa samaa ajatusmaailmaa ja ajanhenkeä edusti Italiassa köyhä taide eli Arte Povera -liike. Nimi viittaa taiteen piirissä alhaisiin, vähemmän käytettyihin materiaaleihin ja yllättäviin materiaaliyhdistelmiin. Eläimiä käyttäneistä Arte Poveran taiteilijoista tunnetuin on Jannis Kounellis, jonka Horses [Untitled] installaatio oli esillä Roomassa 1969. Galleria l´Atticossa seisoi näyttelyn ajan kaksitoista hevosta liekaan sidottuina. Hevoset edustivat luontoa ja menneisyyttä, galleriatila ihmisten luomaa kulttuuria ja nykyisyyttä. (Dempsey 2008, 268)”

Sivu 36: "Jana Sterbak teki vuonna 1987 puettavan taiteen ja kuvanveiston rajamaille sijoittuvan lihapuvun, teoksen nimeltä Vanitas: Fresh Dress for an Albino Anorectic. Hihaton, pääntieltä avara mekko oli neulottu 30 kilosta pihviä. Näyttelyn aikana mallin ylle puettu suolattu lihapuku muutti ilman vaikutuksesta väriä ja lopulta kuivui ja kutistui. (Collins 2007, 309)“

Doug Aitken – migration 303 Walkthrough 2008 from Doug Aitken Workshop on Vimeo.

Sivu 44: ” On teoksia, joissa eläimen elinympäristöä tai olemista muokataan hetkellisesti, mutta jossa sitä ei altisteta esimerkiksi olemaan objekti taideyleisön silmien edessä. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi Doug Aitkenin motellissa kuvaama videoteos Migration, jossa kukin eläin viettää omassa huoneessaan kuvauksen ajan. Hevonen seisoo rauhallisesti paikoillaan, härkä repii irtaimistoa ja majava kylpee ammeessa.“

Sivu 55: "Yllättävän suuri joukko eläintaiteesta löytää temaattisen sukulaisuuden 1600-luvun vanitas- ja memento mori teemasta. Niin Jana Sterbakin lihapuku ”Vanitas: Fresh Dress for an Albino Anorectic” kuin Damien Hirstin formaldehydiin säilötyt eläimet voidaan taidehistoriallisessa kontekstissa rinnastaa barokin vanitas teemaan, mikä tuo tulkintaan mukaan omat esteettiset diskurssinsa. Myös Tarja Pitkänen-Walter teoksissa memento mori punoutuu yhteen taiteilijan maailmantapahtumien edessä kokemien järkytysten kanssa (Pitkänen-Walter 26). Vanitas- ja memento mori teema toteutuu nykytaiteessa viittauksilla, joiden symboliikan merkitys lainataan suoraan historiasta, mutta joiden muoto haetaan installaatioille ja nykyveistoksille tyypillisestä kolmiulotteisten objektien maailmasta.”

Sivu 73: "Purge-performanssissaan taiteilija pääsi tutkimaan aihetta käytännössä. Teoksessaan [Nastja Säde] Rönkkö pohti sosiaalisia normeja ja rajoja sekä niiden rikkomista tai venyttämistä. Performanssissaan hän hienovaraisesti puhdisti itsensä ja hevosensa ajatuksista, tapahtumista ja normeista riisumalla ja harjaamalla ratsukon. Performanssi sai uuden sävyn, kun Rönkkö toisti sen vietettyään kuukauden villihevosten pelastuskeskuksessa Yhdysvalloissa. Tutustuminen villihevosiin ja hevoskuiskaajien käyttämään hevosmiestaitoon teki taiteilijaan vaikutuksen ja syvensi hänen omaa ymmärrystään hevosista. Purgen jälkimmäistä versiota taiteilija kuvasi kokemuksena erilaiselta, koska pystyi kommunikoimaan hevosen kanssa paremmin sen omalla kielellä. (Rönkkö 2012)“

Sivu 97: "Eläintaiteen kohdalla suurin kysymys kuuluu, onko eläinten kaikenlainen käyttö taiteessa turhaa hyväksikäyttöä? Jos eläimen käytöstä ei luovuta taiteen parissa täysin, niin mikä voidaan laskea niiden tarpeelliseksi ja välttämättömäksi käytöksi? Äärimmilleen vietynä eläinten käytöstä luopuminen taiteessa ja sen käytössä tarkoittaa taiteilijoille ja taiteen vastaanottajille suuria muutoksia: aineistosta pois rajaamani eläinperäiset tuotteet muodostavat oman käytöstä jätettävän saarekkeensa. Sekä eläinperäisiä tuotteita että eläimiä käytetään eri muodoissa taiteen nimissä esimerkiksi elokuvaproduktion catering-tarjoiluissa, teatteripuvustuksissa ja performanssien maskeerauksissa. Lista on loputon.”