Performance Art as a Craft of Dissidence (2022)

This text was published in the recently launched “Performance Art in Practice – Pedagogical Approaches” (2022, Worthwise) Aapo Korkeaoja (edit.). The book offers 9 approaches for teaching performance art by different authors. My text is built on experiences teaching at the Kankaanpää Art School. The publication offers insights to performance-teaching by Tuomas Laitinen, Aapo Korkeaoja, Annette Arlander, Pilvi Porkola, Pia Lindy, Jussi Matilainen, Leena Kela & Tero Nauha. I’m flattered to be included in this bunch and I particularly enjoy Pilvi’s writing! The book is illustrated by Katriina Sjöblom. I like that it includes both practical exercises and the philosophy behind the teaching. My submission was originally written in 2019 but it some acuteness to it. The intuitive teaching manner I present as a dream in the text is now fully employed as a praxis.

I have always had issues with authority. This family tradition was passed on to me by my mother. I get offended when people tell me what to do and for this reason studying has been and still is challenging. Luckily Finland is a welfare state, and in the nineties primary school teachers were idealistic. They believed that everyone is good at something and their trust convinced me that my dissident attitudes would find acceptance in the field of art.

I try to pass on similar hopefulness when I get the opportunity to teach. In the past I’ve attempted to assert control over creative processes and I’m learning to get more comfortable with uncertainty. I fear that open processes end up strengthening existing ideas and do not enforce change, which I think is mandatory for combating the hostility of present societies.

To identify subtle changes which manifest in creative sessions, I have called for the meticulous documentation of events and ideas which emerge during a course. I now fear that the detailed study journals we write with students, take on an authoritarian role and steer the course on their own. To counteract this, I have begun to rely on intuition. Can intuition serve as a benign, anti-authoritarian force?

Continue reading “Performance Art as a Craft of Dissidence (2022)”

Esitystaiteen perusteet -kurssikooste

Kooste sisältää tehtävänantoja, suorituksia, opiskelijoiden kirjoittamia muistiinpanoja ja keskustelun rippeitä. Aineistoa käytettiin Kankaanpään taidekoulun Esitystaiteen perusteet -kurssin opetuksessa, johon osallistui kaksi perättäistä vajaan 15 opiskelijan ryhmää ja etäopiskelijoita. Kolmiviikkoinen kurssi on pakollinen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Ohjelma pyrki kehittämään osallistujien kykyä purkaa ja lukea erilaisia yhteiskunnassa toistuvia esityksiä sekä kehittämään taiteilija-ammatin vaatimia esiintymistaitoja. Esiintymistaidoista on hyötyä kun tekee taiteellista työskentelyään ymmärrettäväksi kollegoille, perheenjäsenille ja muulle yleisöille. Esiintymistä käsiteltiin laaja-alaisesti puimalla historiallisia poliittisia puheenvuoroja, performanssitaideteoksia ja osallistujien kurssin aikana toistamia arkirutiineja.

Ohjelmaa rytmittivät liikunnalliset harjoitukset, joilla pyrittiin vahvistamaan osallistujien kehotietoisuutta. Aamut alkoivat joko yhteisillä tansseilla tai venyttelyillä ja ryhmät suorittivat päivittäin kontakti-improvisaatioharjoitteita. Koulussa toteutetun opetuksen lisäksi ryhmät toimivat Kankaanpään liikuntakeskuksessa ja työskentelivät muutamaan otteeseen kaupunkitilassa. Liikepohjaista työskentelyä ohjasi pyrkimys harjaantua tunnistamaan kuinka keho vaikuttuu ympäristöstä, säistä ja toisista ihmisistä. Tätä kautta yritettiin hahmottaa miten ympäristö vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Menettelyllä pyrittiin kehittämään valmiuksia ymmärtää kuinka taideteokset, kuten veistokset, maalaukset, valokuvat ja arkkitehtuuri ohjaavat havaintoja, ajattelua ja käytöstä. Ohjelmaan kuulunut luento tarkasteli performatiivisuuden käsitettä eri nykytaiteen suuntausten ja merkkiteosten kautta.

Koosteessa on mukana esitystaiteen perusteet etäkurssin kurssitehtävät, joita myös osa kontaktiopetukseen osallistuneista on tehnyt korvatakseen poissaoloja. Laatikkoihin kootut tekstit ovat viikottaisia tehtävänantoja, joita ryhmille jaettiin. Näiden alla on opiskelijoiden suorittamat tehtävät sekä linkkejä teoksiin, joihin viitattiin keskusteluissa. Harjoitteita ja niiden purkuja ei ole esitelty tässä asiakirjassa, koska tämä on tarkoitettu ensisijaisesti muistiinpanoksi ja arkistoksi. Koosteen avulla voi toivottavasti palauttaa mieleen opetuksessa viitattuja taideteoksia, kirjallisuutta ja harjoitusten kulkua. Kurssi päättyi molempien ryhmien osalta ryhmissä suunniteltuihin yhteisharjoituksiin, joiden kehittelyn rippeitä on tallennettu asiakirjaan. Osallistujat arvioivat omaa oppimistaan ja antoivat työskentelylleen kurssiarvosanat opetuksen päättäneissä henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa.

Osa performanssiharjoitteista on napattu suoraan Pilvi Porkolan toimittamasta Performance Artist’s Workbook (2017) kirjasta. Performatiivisuutta käsittelevä luento-osuus pohjasi teoriasisällöiltään Richard Schechnerin Performance studies an Introduction – Chapter 5: Performativity (2002-2013) oppikirjaan. Suomennettu nimellä Johdatus esitystutkimukseen (2016). Kurssi käytti opetusaineistona kahta suomalaista performanssitaidekokoelmaa; T.E.H.D.A.S ryn luomaa D-Ark arkistoa, jossa teoksia yli 30 vuoden ajalta sekä New Performance Turku -festivaalin videokanavaa. Arkistoista löytyviä taideteoksia sovellettiin myös opetuksessa toistamalla esityksissä käytettyjä koreografioita ja perehtymällä taideteoksiin liikkeen kautta. Edellisistä kursseista saa otteen blogin aikaisemmista. Kurssin vastuuopettajana oli Tuomas Laitinen, joka sijaisti Aapo Korkeaojaa.

20160929

Finished my article “New Material Intercource” regarding contemporary sex-toys and their impact on the environment and our sexual expression. It’s currently being edited by Tuomas Laitinen and it’ll likely come out before Christmas in the Esitys-magazines Masturbation-edition. I draw nifty pictures to accompany the text. The illustrations are available on Openclipart: New Material Intercourse – Clipart collection and they are licensed for unlimited commercial use! The text echoes the “handicraft-ethical / future archeological” thinking we’ve developed over the years through various Ore.e Refineries activities. One slogan we’ve deployed with Jesse was: “The future is decided with hands” and the “New Material Intercource” text takes this statement literally.

Watched and appreciated “November” (2004) by Hito Steyerl. The movie convinced me that narratives are a thing of the past. At time artist were trained to produce counter-narratives in an effort to voice out opinions of the oppressed. I’ve now come to understand that the problem is with narrativity itself. Every narrative ground events in to mythological continuum.

Every story, tells the story that there is a founding myth. #ॐ

Met with Päivi Raivio and I agreed to join her “Rescue Museum” events in November. I’ll possibly be working to salvage personal digital heritages of unknown Facebook users.

Met with Pilvi Porkola and went through my participation in her upcoming show for New Performance Turku. I’ll be using a kettlebell and making techno on stage with her.