Seli-seli seppele: Akaan tunnelmointia
NO-CHAIR-DESIGN: Selected Posts 2012 +
Highlights of chair related texts and media made and consumed during the NO-CHAIR-DESIGN Campaign. The campaign hoped to convince designers that “designing new chair is a waste of time”. This post was made in preparation of our campaign newsletter #2 and edits where made early 2013 as active work on the campaign ended.
1. “A Selection of DE-CHAIRIFICATIONS” De-chairification the process of removing chairs from images in which chairs are crucial. Here is a selection of notable chair related images before-and-after de-chairification. Take a look..
2. Chair for Torture and Pleasure Why do horror movies show empty chairs? Why do strippers do duo-acts with chairs? An illustrated round up discovering ways chairs have been used for terror and sex.
3. 3D Printers Effect on Environmental Thinking There is a story circulating out there that in the near future design will be manufactured with 3d printers. Some argue that this will save the economy.. But how will manufacturing by printing affect our environmental thinking?
4.On the topic of Chairs in Paintings Helsinki based painter and artist Iidu Tikkanen talks of her favorite chair themed paintings and attempts to answer an unfair question: Why do painters paint chairs in the first place?
5. “Confusing a Shopping Center with Invisible Chair”. An invisible chair was build to promote the NCD-Campaign for city dwellers. Here is a short review on how it was used and received in a shopping center in Jyväskylä.
6. “It’s is NOT about the Money anymore.” Hannu Lammi a buss-driver from Tampere, Finland enrolled to to the “Digger-Competition" 2011. He ended up sitting in a small digger situated in a shopping-center for some 180 days in hopes of winning it!
7. Happy Birthday Stefan Lindfors An invisible chair performance as a birthday present for a designer who has designed it all?! Back in the day Stefan Lindfors had his go on sustainable design.. Wanna learn how that went?
8. Pictorial from the Swingers Club for Mature Chairs Kääntöpöytä (Turntable) the Urban Farming Center of Pasila invited NCD-Campaign to run a workshop for repairing chairs in Pasila and more. During a long and cold weekend a Pasila region specific style of carpentry was born.
9. As I attempted to reach Kosuth.. We attempted to reach artist Joseph Kosuth the man behind the notorious “One and Three Chairs” (1965) artwork.. But given the nature of the creative industry it’s near impossible to reach practitioners how produced iconic art… even though your intentions are good. Here is what happened…
10. Contemporary Artist are trained in “The Art of Deconstruction". What is that about and when will construction and restoration become mainstream? A chair themed example of the deconstruction work is the “Der 5. Stuhl” by Eva Chytilek. Let’s use that as an example…
11. Economic Chaos Illustrated With Chairs. Coverage of the “PLASTIK FANTASTIK” (2012) piece by REFUNC which was presented at Manifesta 9.
12. Why NOT call Art projects Art? A recording made two months after the campaign started. A lengthy monologue gives some insight to motivations behind the campaign.
This is a selection of post made during the NO-CHAIR-DESIGN Campaign run by Ore.e Refineries (January 2011-December 2012).
NO-CHAIR-DESING: DE-CHAIRIFICATIONS
[En] NCD-C: “A Selection of DE-CHAIRIFICATIONS”
This article has been originally published in the NO-CHAIR-DESIGN tumbrl blog but is has been collected here for safe keeping.
[Fi] Näin omistan taidetta. | 2# Pekka Ruuska – “Epäile kaikkea.” (2010)
Pekka Ruuskan työ “Epäile kaikkea” (2010) edustaa replikaatioihin, pastisseihin ja jäljennöksiin erikoistuneessa Ore.e Refineriesin Meta- kokoelmassa esimerkkiä digitaalisen kuvankäsittelyn ja tulostuslaitteiden käytöstä.
Ruuska on hyödyntänyt “Epäile kaikkea” teoksen valmistuksessa Hämeenkyröläisen tulostuspalveluihin erikoistuneen yrityksen ammattitaitoa. Työssä on käytetty mustesuihkutulostinta, mutta paperin sijaan kuva on tuostettu kullatulle tekstiilille. Taiteilija on ehostanut tulostetta öljyväreillä. Kuva esittää taiteilijan isää, joka on soinnustautunut pohjalaisuuteen klisheisesti liitettyyn jussipaitaan ja varustaunut haulikolla. Jämsäläisen isän pää on korvattu Ranskaisen filosofi Rene Decartesin kasvoila.
Decarteksen kuvan kuuluu Pariisin Louvren kokoelmiin ja sen on maalannut Hollantilainen Frans Hals vuosien 1649-1700 välillä. Decartes oli filosofiselta suuntaukseltaan rationalisti, joka pyrki epäilemään kaikkea mahdollista. Filosofin ympärille muodostui ns. Kartesiolaisen koulukunta, jonka johtoajatus voidaan yksinkertaistaa muotoon: Ihmisen ruumis ja sielu ovat erillään eikä näiden välillä ole rehellistä suhdetta. Tätä ajattelua kuvitetaan usein kamera obscurasta metaforalla, jonka mukaan ihminen nähdään oman päänsä vankina ns. “Haamuna koneessa”.
Työ on valmistettu vartavasten Tamperelaiseessa Villa Macin museo-galleriassa 2009 toteutettua näyttelyä varten. Villa Mac tunnettiin yksityisestä nykytaiteen kokoelmastaan, joita hallinnoivat Raija Weckman ja Antti Salovaara. Kokoelmat perustuivat mm. Salovaaran omistaman AS Holding Oy:n sekä Suomen Nauhatehdas Oy:n taidehankintoihin. Villa Mac perustettiin 2001 ja sen toiminta lakkautettiin 2012. Lakkautuksen alla kokoelmia realisoitiin. Paikka tunnettiin hienostuneena ja konservatiivisena, ylevän nykytaiteen näytämönä. Kokoelmat eivät sisältäneet kriittiseksi nykytaiteeksi miellettyjä teoksia.
Performanssitaiteellisen toiminnan lisäksi, Ruuska tunnetaan hyvin kulttuurialan yrittäjänä sekä taidetapahtumien tuottajana ja kuraattorina. Hänen osallistumistaan nykytaide-tapahtumiin määrittää “yritys ymmärtää kuinka asiat toimii”. Tämän valossa Ruuska on tutkinut mm. Uskonnollisten kulttijärjestöjen toimintaa, tehden rinnastuksia kulttien ja taidemarkkinoiden sekä taideyliopistojen toimintalogiikkojen välille. Käyttämällä “Epäile kaikkea” teoksen valmistuksessa yleviä materiaaleja ja hienostunutta kehystystä, Ruuska on pyrkinyt manipuloimaan teoksen arvoa taidemarkkinoilla. Myös teoksen esittämisympäristö palveli samaa motiivia.
HUOM: Teos saapui Ore.e Jalostamoiden Meta- kokoelmaan huonossa kunnossa. Tulosteen värjäys oli jo haalistumaan päin ja taiteilijan käyttämä kehystysratkaisu oli puutteellinen. Ennen siirtämistä kokoelmaan teokselle tehtiin kattava kunto tarkistus, jonka myötä kehyksen osat, ja kankaan kiinnitysosat vaihdettiin happovapasiin materiaaleihin. Työ suojattiin UV-valon kulkua ehkäisevällä, museo-alan standardit täyttävällä lasituksella.