Posted on

Performance Art as a Craft of Dissidence (2022)

This text was published in the recently launched “Performance Art in Practice – Pedagogical Approaches” (2022, Worthwise) Aapo Korkeaoja (edit.). The book offers 9 approaches for teaching performance art by different authors. My text is built on experiences teaching at the Kankaanpää Art School. The publication offers insights to performance-teaching by Tuomas Laitinen, Aapo Korkeaoja, Annette Arlander, Pilvi Porkola, Pia Lindy, Jussi Matilainen, Leena Kela & Tero Nauha. I’m flattered to be included in this bunch and I particularly enjoy Pilvi’s writing! The book is illustrated by Katriina Sjöblom. I like that it includes both practical exercises and the philosophy behind the teaching. My submission was originally written in 2019 but it some acuteness to it. The intuitive teaching manner I present as a dream in the text is now fully employed as a praxis.

I have always had issues with authority. This family tradition was passed on to me by my mother. I get offended when people tell me what to do and for this reason studying has been and still is challenging. Luckily Finland is a welfare state, and in the nineties primary school teachers were idealistic. They believed that everyone is good at something and their trust convinced me that my dissident attitudes would find acceptance in the field of art.

I try to pass on similar hopefulness when I get the opportunity to teach. In the past I’ve attempted to assert control over creative processes and I’m learning to get more comfortable with uncertainty. I fear that open processes end up strengthening existing ideas and do not enforce change, which I think is mandatory for combating the hostility of present societies.

To identify subtle changes which manifest in creative sessions, I have called for the meticulous documentation of events and ideas which emerge during a course. I now fear that the detailed study journals we write with students, take on an authoritarian role and steer the course on their own. To counteract this, I have begun to rely on intuition. Can intuition serve as a benign, anti-authoritarian force?

Continue reading “Performance Art as a Craft of Dissidence (2022)”

Posted on

20221117

Fun electronics projects for solarpunk: Build a Solar-Powered Music Synth (2022) Iffy Books which is inspired by Ralf Schreiber solarsoundmodule (1996). Schreiber’ step-by-step manual on the latter beautify, as is the guide for suneater which links to Mark Tilden’s and Eric Seale’s work on solar motor designs. I’m planning to build a water-pump and sensor element for a water-purification machine, which could react to changing water levels & quality and user interactions. It’s supposed to become a fountain of sorts. Desperately keeping it non-technical, so that the tech part (which currently motivates me more the then conceptual function of the machine) won’t take over how the machine is interpreted. Ad-hoc’ish buggy gadgets like the suneater seem to work in the favour of looser interpretations. They have agency.

Also acquired a kintsungi kit to restore earthenware ceramics which were prepared during the previous Experimental Clay Workshop 2. The metals used in the technique might facilitate electronics too. Perhaps a porcelain cup as a electra distortion unit? Unfortunately the bomb-shelter studio is too cold to for intricate work.

I’m working on too much text and my neck is sore. I have art-reviews to edit, accidentally made a short column for a political journal and I’m scheduled to start working on an article on sustainable art residency culture soon. Also working on a institutional critique campaign which will likely be announced later this month and preparing a horse course for TeaK. Had a short lecture in the Fine Art Academy too (and examined a thesis there too). The students were expecting a talk on ecological art, so I had them form a bus row from chairs and took them on an imaginary road trip on Suuri Rantatie, chatting casually about horses. This year I’ve taught or had lectures in Aalto university, Fine Art & Theatre Academies, the Kankaanpää Art School and co-organized two workshops.

The book “Performance Art in Practice – Pedagogical approaches” (Worthwise 2022) edit. Aapo Korkeaoja, to which I submitted an essay four years ago is being launched next week in Turku. The text I wrote for it is more relevant to me now then when I wrote it. Here is a n extract which starts my text

I have always had issues with authority. This family tradition was passed on to me by my mother. I get offended when people tell me what to do and for this reason studying has been and still is challenging. Luckily Finland is a welfare state, and in the nineties primary school teachers were idealistic. They believed that everyone is good at something and their trust convinced me that my dissident attitudes would find acceptance in the field of art.

I try to pass on similar hopefulness when I get the opportunity to teach. In the past I’ve attempted to assert control over creative processes and I’m learning to get more comfortable with uncertainty. I fear that open processes end up strengthening existing ideas and do not enforce change, which I think is mandatory for combating the hostility of present societies.

Prepared a new category in-memoriam to the Ore.e Ref. site structure (root folders also include praxis and media). Added a celebratory 15 years in operations speech for Jesse, scribed to the marginal of a Casio 3769 manual.

Posted on

Esitystaiteen perusteet -kurssikooste

Kooste sisältää tehtävänantoja, suorituksia, opiskelijoiden kirjoittamia muistiinpanoja ja keskustelun rippeitä. Aineistoa käytettiin Kankaanpään taidekoulun Esitystaiteen perusteet -kurssin opetuksessa, johon osallistui kaksi perättäistä vajaan 15 opiskelijan ryhmää ja etäopiskelijoita. Kolmiviikkoinen kurssi on pakollinen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Ohjelma pyrki kehittämään osallistujien kykyä purkaa ja lukea erilaisia yhteiskunnassa toistuvia esityksiä sekä kehittämään taiteilija-ammatin vaatimia esiintymistaitoja. Esiintymistaidoista on hyötyä kun tekee taiteellista työskentelyään ymmärrettäväksi kollegoille, perheenjäsenille ja muulle yleisöille. Esiintymistä käsiteltiin laaja-alaisesti puimalla historiallisia poliittisia puheenvuoroja, performanssitaideteoksia ja osallistujien kurssin aikana toistamia arkirutiineja.

Ohjelmaa rytmittivät liikunnalliset harjoitukset, joilla pyrittiin vahvistamaan osallistujien kehotietoisuutta. Aamut alkoivat joko yhteisillä tansseilla tai venyttelyillä ja ryhmät suorittivat päivittäin kontakti-improvisaatioharjoitteita. Koulussa toteutetun opetuksen lisäksi ryhmät toimivat Kankaanpään liikuntakeskuksessa ja työskentelivät muutamaan otteeseen kaupunkitilassa. Liikepohjaista työskentelyä ohjasi pyrkimys harjaantua tunnistamaan kuinka keho vaikuttuu ympäristöstä, säistä ja toisista ihmisistä. Tätä kautta yritettiin hahmottaa miten ympäristö vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Menettelyllä pyrittiin kehittämään valmiuksia ymmärtää kuinka taideteokset, kuten veistokset, maalaukset, valokuvat ja arkkitehtuuri ohjaavat havaintoja, ajattelua ja käytöstä. Ohjelmaan kuulunut luento tarkasteli performatiivisuuden käsitettä eri nykytaiteen suuntausten ja merkkiteosten kautta.

Koosteessa on mukana esitystaiteen perusteet etäkurssin kurssitehtävät, joita myös osa kontaktiopetukseen osallistuneista on tehnyt korvatakseen poissaoloja. Laatikkoihin kootut tekstit ovat viikottaisia tehtävänantoja, joita ryhmille jaettiin. Näiden alla on opiskelijoiden suorittamat tehtävät sekä linkkejä teoksiin, joihin viitattiin keskusteluissa. Harjoitteita ja niiden purkuja ei ole esitelty tässä asiakirjassa, koska tämä on tarkoitettu ensisijaisesti muistiinpanoksi ja arkistoksi. Koosteen avulla voi toivottavasti palauttaa mieleen opetuksessa viitattuja taideteoksia, kirjallisuutta ja harjoitusten kulkua. Kurssi päättyi molempien ryhmien osalta ryhmissä suunniteltuihin yhteisharjoituksiin, joiden kehittelyn rippeitä on tallennettu asiakirjaan. Osallistujat arvioivat omaa oppimistaan ja antoivat työskentelylleen kurssiarvosanat opetuksen päättäneissä henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa.

Osa performanssiharjoitteista on napattu suoraan Pilvi Porkolan toimittamasta Performance Artist’s Workbook (2017) kirjasta. Performatiivisuutta käsittelevä luento-osuus pohjasi teoriasisällöiltään Richard Schechnerin Performance studies an Introduction – Chapter 5: Performativity (2002-2013) oppikirjaan. Suomennettu nimellä Johdatus esitystutkimukseen (2016). Kurssi käytti opetusaineistona kahta suomalaista performanssitaidekokoelmaa; T.E.H.D.A.S ryn luomaa D-Ark arkistoa, jossa teoksia yli 30 vuoden ajalta sekä New Performance Turku -festivaalin videokanavaa. Arkistoista löytyviä taideteoksia sovellettiin myös opetuksessa toistamalla esityksissä käytettyjä koreografioita ja perehtymällä taideteoksiin liikkeen kautta. Edellisistä kursseista saa otteen blogin aikaisemmista. Kurssin vastuuopettajana oli Tuomas Laitinen, joka sijaisti Aapo Korkeaojaa.

Posted on

[Fi] Esiintyminen ja solidaarisuus -kurssipäiväkirjat

Esiintyminen ja solidaarisuus -kurssi toteutui Kankaanpään taidekoulussa. Ohjelman kesto oli 90 tuntia ja toimintaan osallistui viisi opiskelijaa. Kurssi kuului esitystaide- ja tila opintokokonaisuuteen, jonka vastuuopettaja toimii Aapo Korkeaoja. Ohjelma koostui erilaisista yhteistä päätöksentekoa tukevista performanssiharjoitteista, joiden avulla pohdittiin miten voidaan tuottaa toisia huomioivaa ja tukevaa taidetta. Luento-osuuksissa käytiin läpi performatiivisuuden teoriaa ja toiminta päättyi harjoite-kavalkaadiin, jossa jokainen osallistuja ohjasi oman harjoitteen koko ryhmälle.

Kollektiivisesti kirjoitettu kurssipäiväkirja on ladattavissa: 2019_esiintyminen-ja-solidaarisuus-kurssipaivakirjat_kankaanpaan-taidekoulu.pdf (9,4mb)

Toiminnalla oli kolme kulmakiveä

  1. Keholliset harjoitteet
    • Kahvakuula voimistelu Kankaanpään liikuntakeskuksessa. Tavoitteena oppia suorittamaan vieraalta tuntuvia koreografioita yhdessä, oppia muilta seuraamalla ja totuttautua tekemään jotain vieraalta tuntuvaa. (Vähän vahvistua kanssa!)
    • Grid-työskentely. Hitusen kontakti-improvisaatioon kallellaan olevaa yhdessä liikkumisen malli, joka tavoitteena on kehotietoisuus ja tietoisuus oman kehon suhteesta sekä vaikutuksesta muihin/tilaan. Erikoisuutena harjoittelu kännyköiden ja näyttöjen rajaamassa tilassa.
  2. Lukeminen ja kirjoittaminen (katselu & kuuntelu)
    • Luimme kurssin aikana yhden valikoiman artikkeleita Pontus Purokurun Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi (2018) kirjasta sekä Peggy Pierrotin keskustelupiiri ohjeistuksen (2017).
    • Kirjoitimme päivittäin kollektiivista kurssipäiväkirjaa (verkon yli Google docs).
    • Katsoimme videotaidetta ja tanssia, joka komppasi viikko ohjelmaa.
  3. Näkymätön käsi (lautasen rikkominen) ja äänestyskävely -harjoitteet (esitelty tarkemmin kurssipäiväkirjassa).