Esitystaiteen perusteet -kurssikooste

Kooste sisältää tehtävänantoja, suorituksia, opiskelijoiden kirjoittamia muistiinpanoja ja keskustelun rippeitä. Aineistoa käytettiin Kankaanpään taidekoulun Esitystaiteen perusteet -kurssin opetuksessa, johon osallistui kaksi perättäistä vajaan 15 opiskelijan ryhmää ja etäopiskelijoita. Kolmiviikkoinen kurssi on pakollinen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Ohjelma pyrki kehittämään osallistujien kykyä purkaa ja lukea erilaisia yhteiskunnassa toistuvia esityksiä sekä kehittämään taiteilija-ammatin vaatimia esiintymistaitoja. Esiintymistaidoista on hyötyä kun tekee taiteellista työskentelyään ymmärrettäväksi kollegoille, perheenjäsenille ja muulle yleisöille. Esiintymistä käsiteltiin laaja-alaisesti puimalla historiallisia poliittisia puheenvuoroja, performanssitaideteoksia ja osallistujien kurssin aikana toistamia arkirutiineja.

Ohjelmaa rytmittivät liikunnalliset harjoitukset, joilla pyrittiin vahvistamaan osallistujien kehotietoisuutta. Aamut alkoivat joko yhteisillä tansseilla tai venyttelyillä ja ryhmät suorittivat päivittäin kontakti-improvisaatioharjoitteita. Koulussa toteutetun opetuksen lisäksi ryhmät toimivat Kankaanpään liikuntakeskuksessa ja työskentelivät muutamaan otteeseen kaupunkitilassa. Liikepohjaista työskentelyä ohjasi pyrkimys harjaantua tunnistamaan kuinka keho vaikuttuu ympäristöstä, säistä ja toisista ihmisistä. Tätä kautta yritettiin hahmottaa miten ympäristö vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Menettelyllä pyrittiin kehittämään valmiuksia ymmärtää kuinka taideteokset, kuten veistokset, maalaukset, valokuvat ja arkkitehtuuri ohjaavat havaintoja, ajattelua ja käytöstä. Ohjelmaan kuulunut luento tarkasteli performatiivisuuden käsitettä eri nykytaiteen suuntausten ja merkkiteosten kautta.

Koosteessa on mukana esitystaiteen perusteet etäkurssin kurssitehtävät, joita myös osa kontaktiopetukseen osallistuneista on tehnyt korvatakseen poissaoloja. Laatikkoihin kootut tekstit ovat viikottaisia tehtävänantoja, joita ryhmille jaettiin. Näiden alla on opiskelijoiden suorittamat tehtävät sekä linkkejä teoksiin, joihin viitattiin keskusteluissa. Harjoitteita ja niiden purkuja ei ole esitelty tässä asiakirjassa, koska tämä on tarkoitettu ensisijaisesti muistiinpanoksi ja arkistoksi. Koosteen avulla voi toivottavasti palauttaa mieleen opetuksessa viitattuja taideteoksia, kirjallisuutta ja harjoitusten kulkua. Kurssi päättyi molempien ryhmien osalta ryhmissä suunniteltuihin yhteisharjoituksiin, joiden kehittelyn rippeitä on tallennettu asiakirjaan. Osallistujat arvioivat omaa oppimistaan ja antoivat työskentelylleen kurssiarvosanat opetuksen päättäneissä henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa.

Osa performanssiharjoitteista on napattu suoraan Pilvi Porkolan toimittamasta Performance Artist’s Workbook (2017) kirjasta. Performatiivisuutta käsittelevä luento-osuus pohjasi teoriasisällöiltään Richard Schechnerin Performance studies an Introduction – Chapter 5: Performativity (2002-2013) oppikirjaan. Suomennettu nimellä Johdatus esitystutkimukseen (2016). Kurssi käytti opetusaineistona kahta suomalaista performanssitaidekokoelmaa; T.E.H.D.A.S ryn luomaa D-Ark arkistoa, jossa teoksia yli 30 vuoden ajalta sekä New Performance Turku -festivaalin videokanavaa. Arkistoista löytyviä taideteoksia sovellettiin myös opetuksessa toistamalla esityksissä käytettyjä koreografioita ja perehtymällä taideteoksiin liikkeen kautta. Edellisistä kursseista saa otteen blogin aikaisemmista. Kurssin vastuuopettajana oli Tuomas Laitinen, joka sijaisti Aapo Korkeaojaa.

20200826

Pasila district bicycle-routes are under development thanks to a spree of tweets by bicycle activists. In the aftermath of the station rebuild (a process which I don’t understand) a “penalty-lap” glitch in the bicycle route design came to light. It is a silly glitch, a monument to the top-down ethos of Helsinki planning. Cyclist who could previously speed along a straight and safe line following the train tracks were forced to take two hard turns on a hilltop below the station. A campaign started immediately after the route was reopened and heated complaints on the #penaltylap #sakkokierros were send directly to Helsinki City officials. Officials responded flamboyantly by announcing the development of a temporary cycling bridge which would restore the old straight lane.

This is the first time I’ve seen tweets develop infrastructure and it feels that the process was guided by the voter-market-logic. The bridge is a monument for social media influencer culture: The Influencer Bridge. As the penalty-lap situation is solved, the speed of the cyclists will now interface with the pace of pedestrians who are departing the Pasila station towards east, students of the Haaga-Helia school and visitors of the Helsinki fair center. The direct lane will benefit riders who are passing Pasila outside of rush hours.

Maybe a more sustainable option would have been to redesign the route leading to the Saparonpolku track underneath path (the tunnel facing the Haaga-Helia) so that cyclist approaching it from the north could reach it easily and pass the Pasila station underneath it (skipping the Ratapihantie hill altogether).

Build six AllFlesh Landscape clones using Neutrik jacks and 1mm fiberglass PCBs. Ultra durable and lovable! Using them to trigger samples from the Disting Mk4 and for touch control over filter parameters. Trying to workout the kinks of my Water Lab for NPTurku. I’ve wired up a side-chain style compressor to adjust the A-119 preamp output. The system has a weird volume drop issue which I’m struggling to solve. The performance planning is progressing steadily. I wish I had two more weeks to reorientate from a recent teaching gig and the workload from before. A speedy development phase is bad for building confidence on intuition as a creative resource.

20200713

Kukonmäen lähde (Rooster Hill Spring) an ancient site with a natural spring, cup-stones (Kuppikivi) in the proximity and the spring water is deemed undrinkable (which makes it all the more exiting). The spring has a concrete support (possibly build in the 30ties as it does not have a steel support) and willow in it’s proximity. The spring was renovated in 2009 by the self-organized Maarian Allas Association. In the renovation they removed a staircase which lead to the water and build a fence around the spring (to keep animals out of the water). Members of the association have organized Saint Lawrence day (10.8) harvest-celebration events at the site. Turku Museum Center has designated the spring as ancient and dated the site over 5000 year old. Planning a mineral water excursion with New Performance Turku.

A short history on sparking waters in Helsinki: Vadelmalimonaadia ja seltterivettä [Raspberry lemonade and Seltzer water] (2014) Kati Selänniemi. Pharmacists Edward Forsberg established the first sparkling water factory at Erottajankatu 4 in 1854. His venture expanded in 1865 as he was joined by seven pharmacists, who established the Apteekkarien Kivennäisvesitehdas Oy [Pharmasists Mineral Water Factory]. Around that time they started working with a some sort of carbonation technology which allowed them to produce artificial mineral waters. Here is a cute advert for their products and services. They also produced sparking wines, lemon sodas and offered sparkling water bathing treatments. According to this source (a collector of porcelain bottle caps) Apteekkarien Kivennäisvesitehdas was operation until 1959.

According to a 2020 article in Helsingin Sanomat (Pauli Jokinen), mineral waters were sold in kiosks as the water of the city wells was a health hazard. Most of the kiosks mentioned in the text are located around the city center boulevard and aimed for city bourgeoisie (I think this is why drinking bottled water is still considered fancy). If I understand it correctly, mineral waters were imported from abroad because they were safer to drink then local waters. When pharmacists learned how to manufacture them artificially they begun producing them from distilled water locally. Some of the waters in an old menu (provided by the Helsinki City Museum archives ) refer (or are from?) geological springs around Europe (Aachener, Emser, Pyrmonter, Selters, Vichy).

Apparently there was a sparking water boom. They were associated with bath-houses, bathing culture and sold as remedies for different heath concerns. Myths of fountains with healing properties were commercialized early on. Fredrik Berndtson’s 1845 book Helsingfors för Resande, i synnerhet Bad- och Brunnsgäster (available in a library in Sweden) offers guidelines and recipes on how to treat oneself with water.

Mineral waters in Tampere share a similar history.

20180613

Saw Adinkras perform at the Helsinki Day Kontula Mall festival. The band was called “The Kontula Electronic band” by accident. The gig offered a modular vaporwave vibe. The drunken crowds cheered the bass sounds. Passed the Oodi modular synthesizers to Viktor.

Partisipated in Bändi by Johannes Vartola and Mikko Niemistö (for Urb festival). Had a fun experience playing samples together with people I didn’t know from before. The tempo, soundscapes and composition of the gig were similar to my the Wavelings performance (for NPTurku).

20180227

Successfully traded my Novation Circuit to a Arturia Drumbrute. Working towards new sonic realms. Particularly interested to experiment with polyrhythms and randomness. The sounds are nice too and I hope I can get them to work with my other gear.

Documentation of the Techno music school for NPTurku is online.