Hevoslinja: Kuvia Työhevosharrastajien kurssilta
Kultakuume raportoi Hevoslinjalta [Osa 2]
Kultakuume raportoi Hevoslinjalta [Osa 2]
Pietari seuraa Hevoslinjan kehittymistä radiotoimittajan ominaisuudessa. Toinen raportti on koostettu ratsastuskouluttaja Katariina Albrechtin ohjaamalla yksityistunnilta. Katariinan luotsaama Iberico järjestää koulutusta ympäri Suomen. Yrityksellä on sivut myös Facebookissa.
Pietari mallina Katariinan suunnittelemalle villa ratsastushameelle.
Ohjelma on kuultavissa Yle areenan verkkosivuilla 22.3.2014 saakka. Linkki: http://areena.yle.fi/radio/2122842?start=36m29s. Hevoslinja osuus alkaa kohdassa 36 min 29 s.
Alla myös video ekasta kerrasta ilman satulaa.
Kultakuume raportoi Hevoslinjalta [Osa 1]
Kultakuume raportoi Hevoslinjalta [Osa 1]
Pietari seuraa Hevoslinjan kehittymistä radiotoimittajan ominaisuudessa. Ensimmäinen raportti on koostettu Mintzun issikkatalleilla tehtyjen maastoretkien pohjalta.
Ohjelma on kuultavissa Yle areenan verkkosivuilla 22.2.2014 saakka. Linkki: http://areena.yle.fi/radio/2102278?start=23m35s. Hevoslinja osuus alkaa kohdassa 23 min 35 s.
Pietari osallistuu kanssani myös Kaarelan ratsastustallien alkeiskurssiin, joten raportointi tulee jatkumaan.
Kuvassa: Eero, Hanna ja Pietari sekä kolme etäiseksi jäänyttä Islanninhevosta.
Hevoslinja: Alkeiskurssit Malminkartanossa
Pietari läksi kanssani ratsastuksen alkeiskursseille Kaarelan ratsastustalle. Olemme ryhmämme vanhimmat ratsastajat. Oli täysikuu kun nousimme ratsatimme Malminkartanossa, Mätäjoen ja Jätemäen katveeseen kätketyillä ratsatustalleilla.
Tallit sijaitsevat joen mutkassa kaukana juna-asemalta. Leikin samoissa metsissä lapsena kun asuin radan varrella Parivaljakontiellä. Maltsu on tyypillinen lähiö, joka huomioidaan mediassa vain kun jotain ikävää tapahtuu. Ympäristö on vehmasta. Kuulemma vielä -70 luvulla Maltsuun junaillessa saattoi nähdä lehmiä ja traktoreita.
Harjoittelu oli vaikeaa sillä pakkasta oli reilusti yli -10 astetta. Sormet jäätyivät ja tuntuma hevosesta jäi heikoksi. Harjoittelimme pysähtymistä, kääntymistä ja hevosen taluttamista. Kääntymisiä ja pysähdyksiä säädeltiin (maneesin) aidatun ratsastuskentän laidoilla olevilla kirjain merkeillä.
Viimekerran vaellusratsastusten sijaan painopiste oli pienissä painopisteen muutoksissa ja ryhdissä. Hevosen äärellä pitää hengittää rauhallisesti. Satulassa täytyy oppia tunnistamaan oman kehonsa painopisteet. Olkapäiden, lantion ja nilkkojen on oltava samassa linjassa. Tuli mieleen, että ratsastaminen on Taijin kaltaista kehon ja mielen hallintaa edistävää harjoittelua. Samaa ryhdikästä seisontaa käytetään taiji lisäksi joidenkin kontakti-improvisaatio harjoitteiden alkuasuntona.
Kun kääntää hevosta pitää itse katsoa siihen suuntaa mihin haluaa mennä.. Katseen myötä ratsastajan keho jännittyy jolloin hevonen ymmärtää paremmin mitä siltä pyydetään.
Taiji ja ratsastus ovat kiinnostava vertailukohta. Hevosen kanssa työskentely tapahtuu näemmä pitkälti eläimen vasemmalta puolelta. Perinne on lähtöisin antiikin sota-ajoista. Pysyessä ratsun vasemmalla puolella tätä voi suojatan kilvellä, jota pidettiin vasemassa kädessä ja vyötäröllä oleva miekka nousee mukana paremmin noustessa ratsaille vasemmalta puolelta (Käytäntö on näemmä vakiintunut jo 400eaa. Aiheesta saattaa löytyä sisää tietoja Xenophonin Hevostaito opuksesta, johon olen tutustumassa). Yhtälailla; Taijin eri liikesarjat pohjaavat vanhaan taistelulaijiin – Käsien rauhalliset ojennukset ovat torjuntasarjoja.
Hevoslinja: Ensimmäinen ratsastusreissu
Ensimmäinen ratsastusreissu toteutui 29.12.2013 ja toinen kierros 5.1.2014. Molempina kertoina ratsastukseen osallistuivat myös Pietari ja Hanna. Hanna on veteraani-hevostyttö ja opastanut minua ratsastamisen aloittamisessa. Pietari on veroiseni noviisi ja on päättänyt seurata Hevoslinjan kehittymistä opetellen samassa itse ratsastamaan.
Kävimme tapaamassa Hannan vanhoja hevos-ystäviä Mitzun Issikkatalleilla ja saimme 2x2tuntia yksityisopetusta Lettu Kososelta. Ratsastimme Islanninhevosilla maisemoiduissa sorakuopissa. Kuljimme issikoille ominaista tölttiä, ravasimme ja pääsimme lopulta laukkaamaan.
Ekakerta hevosen selässä oli arkinen kokemus. Moottoripyörän selässä on paljon jännittävämpää. Hevosen harjaaminen kuumotti enemmän kuin ratsastaminen. Issikat ovat pieniä ja niiden käynti on kuulemma verrattain tasaista. Ensimmäiset metrit tölttiä olivat vaikeita, sillä hyppelehdin satulassa mutta lopulta laukkakin tuntui vaarattomalta.
Oli hankalaa saada hevonen tottelemaan.. Molemmat hevoset halusivat mielummin kävellä kuin juosta.
Hevoset suhtautuivat minuun ammattimaisella välinpitämättömyydellä.. Ne hoisivat työnsä ja välttelivät konflikteja. Lettu kertoi hevosten luonteesta yleisellä tasolla. Ydinajatuksena on, että ne haluavat syödä ja nukkua. Hevosten loputonta ruokahalua korostettiin moneen otteeseen.. Mutta en kiusallani halua uskoa että ruokahalu on eläimen määrittävin luonne. Se vaikuttaa vähättelyltä.
Jouduimme matkustamaan talleille autolla. Tulemme jatkamaan ratsastamista Pietarin kanssa Kaarelan ratsutalleilla Malminkartanossa jonne pääsee lähijunalla. Alkeiskurssia on kymmenen tuntia.
Jessen kanssa olemme suunnitelleet raveihin lähtemistä