Hevoslinja: Horse-Fair Helsinki

15:49 Porukka harvenee. Vikellys esittely käynnissä. Jalat on puhki. Päivään mahtui pari hyvää keskustelua. Poliisit, Hippolis ja työhevosporukka olivat avuliaita.

14:59 Työhevosyhdistyksen Niilo esitteli länkien asettamisen ja kertoi seoksista joilla karsinaa voi hyvin pitää kuivana. Kyselin hevosten käytöstä mekaanisten laitteiden kuten puimurin energian lähteenä. Niilo ei suoraan osannut kertoa missä pääsisi näkemään hevosenergia-mekaanisia koneita. Ovat Suomessa harvinaisia. Lupasin olla Työhevosyhdistykseen yhteydessä mikäli testaamme hevosvoimin sähköistyviä laitteita. Niilo oli raviurallaan käyttänyt kärrynsä lamppua dynamon voimalla. Syksyisin järjestelmä luisti liikaa.

image

14:16 Pitkät keskustelut Ratsupoliisin kanssa. Kyselin laista ja järjestyissäännöistä kaupungissa ratsastaessa. Kaupungissa pitää ratsastaa autoteillä. Vain poliisi saa liikkua kevyenliikenteenväylillä mutta hevosta saa taluttaa oikeastaan missä vain.. Se rinnastuu koiraan. Haastateltava poliisi oli ollut Tampereen Kiakkovieras hulinoissa mukana. Ennakkotiedot tapahtuman laadusta olivat poikkeavat – Niin rajua agressiota ei odotettu. Hevospoliisit toimivat yhdessä vuorossa. 7h hevosen selässä. Vaihtovuoroja ei ole. Helsingissä on kahdeksan ratsupoliisia, Turussa kaksi. Päivä oli ollut raskas. Hevospoliisiksi kouluttautuminen kestää 6kk! Ja alkuun ei tartte osaa ratsastaa.

13:28 Vaellusratsastajien liitto esittelee toimintaansa. Utelen miten Turku ja Helsinki välillä kannattaisi mennä ja mihin varautua. Maanomistajat esitetään isoimpana ongelmana. Suunnitelmaan ei suhtauduta kannustavasti: “Ihmiset haluaa ratsastaa ja vaeltaa päästäkseen pois kaupungista”. Hevosten vaarallisuutta kaupunkialueella korostetaa moneen otteeseen.

image

12:51 Puhetta maastoratsastuksesta Hippoliksen kojulla, esittelijänä Juha Erola. Maanomistajien ärtymystä ratsastajiin ymmärretään. Monet tallinomistajat omistaa myös metsää ja ovat kohdanneet tuhoja ratsastustoiminnan johdosta. Viljelmät ja istutukset vaarassa holtittoman ratsastamisen takia. Ratsastajien liiton kojulta ei löydy opasta siihen miten maastoratsastajan tulee toimia luonnossa. Tarvitaanko ohjeistusta?

12:27 Pitkät keskustelut lannanpoltosta Hippoliksen kojulla. Energiatalouden ja ympäristön etu olisi että lannanpoltto sallittaisiin. Ruotsalaisilla uutuusvehkeillä lantaa ei tarvitse esikäsitellä: Uuniin vaan ja menoksi.

image

image

11:39 Keppihevoskilpailut! Haussa vuoden keppihevostaiteilija. Tuomarina räppärinä tunnettu mc Kana.

11:28 Kengitys-seppien työnäytöksessä uteliaita. Mukana kaasuahjo. Kenkiä lattaraudasta.

11:17 Mieletön määrä kameroita. Täällä on satoja bloggaajia.

10:57 Ratsupoliisit esittelee miten hevoset on koulutettu kestämään mellakka ärsytteitä. Niille vilkutellaan lippua jonka värit on Ukrainan lipusta!

10:46 Hevospoliisit esittelyssä. Marssimusiikkia ja vanhempi konstaapeli ravaa! Mellakka-asua esitellään. Mellakoissa hevosilla on tukevammat jalkasuojat ja naama-plexit.

image

10:45 Nyt alkaa “Nykypäivän työhevonen”. Pääsin juuri portista. Jumissa golf osastolla. Eksyin väärälle puolelle messukeskusta.

10:39 Ihmiset eivät lähde rynnimään ehtiäkseen Kati Riesenin “Hevoset terapiassa” esitelmää.

10:32 Pääportilla ruuhkaa. Horse-Fair bannereita isolla. Sisällä mieletön jono. Kaikki kassat tukossa. Jonossa ratsastus-saappaisiin soinnistautuneita tyttöjä.

10:22 Messukeskuksen idänpuoleinen kulkutie kelirikossa. Ei hevoskärryjä parkissa.

10:16 Koskelantien risteyksessä ruuhkaa. Matkaa messukeskukseen yksi kilometri. Ruuhka tasoittuu pian risteyksen jälkeen. Kahvit ABCltä 1,90€.

Hevoslinja: Ekaa kertaa raveissa

Featured Video Play Icon

Raviurheilussa on suht’ korkea oppimiskynnys. Tilastoissa on tiedot hevosten nimistä, aikaisemmista voitoista ja vedonlyönnin kertoimista mutta on upotettu lehdyköihin vaikeaselkoisesti. Hevosilla on myös hämärtäviä nimiä kuten Never Mind Me tai Hide and Seek.

Ennen juoksua eläimiä voi seurata lämmittelemässä radan varresta mutta on vaikea arvioida lämmittelystä miten hevonen tulee menestymään kilpailussa. Sama kun katsoisi mitä tahansa muita huippu-urheilijoita verryttelemässä – Se on vaan silmänruokaa. Tauoilla kentällä saattaa piipahtaa hevosia eri lähdöistä, joten on vaikea tajuta kuka seuraavaksi juoksee.

Kuulutukset kaikuivat kolkolla pihalla niin ettei juoksuista saanut otetta. Raveista saattoi yrittää tuntumaan sisällä ruutujen välityksellä. Kahvilassa ja ravintolassa oli 4:3 kuvasuhteisia telkkareita, joihin moderni 16:9 video kuva oli puristettu. Monitoreiden signaalissa oli häiriöitä, josta seuraten oli vaikea erottaa eläinten ääriviivoja toisistaan. Ruuduilla näytettiin vuoronperään uusintoja ja lähtöjä.

Hevosia ei siis päässyt juurikaan näkemään tai kokemaan. Radalla olisi voinut juosta vaikka naudat tai porot. Käytimme loppupeleissä kertoimia arvioidessamme ketä veikata ja onnistuimme näin voittamaan 2,70€ nettoa 15€ investoinnista. Tosin toto-lehti ja tarjoilut verottivat kuvetta enemminkin.

[Fi] Tiedote: “Mark Pezinger toimii molempiin suuntiin – Esityksestä julkaisuksi”

Parinviikon päästä avautuu Centre de Documentationissa, Marseillessa taiteilijakirjakustantamo Mark Pezinger Verlagin kokoama näyttely: Mark Pezinger toimii molempiin suuntiin – Esityksestä julkaisuksi. Suomesta näyttelyssä on mukana myös Mikko Kuorinki. Kaikkiaan mukana on kuutisentoista taiteilijaa. Lehdistölle tarkoitetussa tiedotepaketissa on 16 sivua (ja se on saatavilla kahdella kielellä). Hulppeaa! Yksi näyttelyn hauskimmista kirjoista on David Sherryn 700 gramman kivikirja Performance (2013). Pitää ehdottaa että teos käännettäisiin myös suomeksi. Helsingin kirjastolta löytyy jo sievä kokoelma taiteilijakirjoja.

Kirjat, artikkeli, uutiset ja muut tekstit voidaan ymmärtää käsikirjoituksiksi jotka vaikuttavat siihen miten toimimme sosiaalisesti. Esimerkiksi koulukirjoista omaksumamme tiedon vaikutuksesta harjaannumme ajattelemaan kuten sen kirjoittajat ja lopulta saatamme alkaa käyttäytyä näiden ehdottamien mallien mukaan. Tälläistä saattaa kutsua performatiivisuudeksi. Ajatuksen on tehnyt tunnetuksi filosofi ja feminismin teoreetikko Judith Butler. Näyttely korostaa (tekstin) julkaisemisen sekä (sosiaalisen) esiintymisen vuorosuhdetta. Kun alamme toimia kielellisten sopimusten mukaan luomme maailmaa käsitystemme mukaan.

Näyttelyn teeman voi lukea monin tavoin. Sherryn kivikirjaa voi käyttää vaikka lyömäaseena.

Oma ponnistukseni näyttelyssä on väännelmä FRAMERiin kirjoittamastani jutusta Paying the Bill without Money (2011). Kokosin vanhan tekstin A6 kokoiseksi taiteilijakirjaksi, jonka kuvituksena käytin Marimekon Hetkiä-kuosin tyyliin käsiteltyjä valokuvia. Juttu kertoo kuinka vein ystäväni syömään Helsinkiläiseen ravintolaan ja yritin korvata ateriointimme lahjoittamalla ravintolalle taideteoksen. Kirjan nimi on GASTROECONOMY – Creative Recipes from Finland (Siihen sisältyy myös pari reseptiä). Opus on ladattavissa ilmaiseksi verkosta: http://www.markpezinger.de/vakkuri.html#1

Kokoamiseen tarvitaan printteri, nitoja ja paperiveitsi. Asiakirja on tulostettava kaksipuolisena, taiteltava ohjeiden mukaan ja nidottava keskeltä. Tämän jälkeen arkit voi irrottaa toisistaan leikkaamalla. Kuvalliset ohjeet ovat mukana tiedostossa. Asiakirjan saa ladattua:

20140224_gastroeconomy_eero-yli-vakkuri_c_a4-print-ready-for-a6_148x105mm_e-1-a_framer-magazine-to-booklet_doc.pdf

Lisätietoja Mark Pezinger Verlag taidekirjakustantamosta Facebookissa. Jäsenistöön kuuluu Thomas Geiger johon tutustuin Tallinnan taideakatemiassa. Geiger keksi pari vuotta sitten hauskan vertaisrahoitus parodian. Tämä alkoi myydä eurolla sarjanumeroituja paperilappusia, jotka oli otsikoitu tekstillä “Haluan miljonääriksi”. Taiteilijan tavoite oli kerätä näiden myynnillä miljoona euroa. Kesällä 2013 tämä hakkeroi omaa järjestelmäänsä pyytämällä taiteilija ystäviään nostamaan lappujen hintaa, liittämällä niihin omaa taidettaan. Näin syntyi “Happy birthday millionaire” juhlajulkaisu sarja, jonka innoittamana myös Gastroeconomy kehittyi.

FRAMER-lehteä julkaistiin aikanaan kaksi numeroa. Kirjoitin molempiin “Eeros Error” kolumnit. Lehden paikan on lunastanut sittemmin FAT eli Finnish Art Today. Molempien julkaisujen takaa löytyy Kasino Creative Studio. FATtia saa tilattua ja FRAMERit löytyy vielä verkosta: Framer vol. 1 ja vol. 2.

Kultakuume raportoi Hevoslinjalta [Osa 2]

Kultakuume raportoi Hevoslinjalta [Osa 2]

[Fi] Meillä oli sillai tapana..

Nythän semmoinen tuntuisi ihan vanhanaikaselta… Vilauttaa lehmän aivoja ja luita hääparille niinkuin joku juntti. Mutta aikanaan se oli tosissaan tapana. Kun jotkut meni naimisiin tai oli muuten merkittävät juhlat niin paikalle kutsuttiin erikseen sellainen kaveri jonka tehtävä oli vilauttaa lehmän aivoja merkkivieraille.

Kaveri kulki vieraiden joukossa ja kanto sitä purkkia minne ne aivot oli aseteltu. Se saatto raottaa sitä itekseen tai pyytää porukkaa katsomaan purkkiinsa.. Ainahan ihmisiä sellanen hymyilytti. Se oli hirveen suosittua. Sitä saattoi tehdä ammatikseen.

Oli siinä muutakin. Ne keitti purkkiin sopat missä oli kaikesta teurasjätteestä litkuja. Likasta hommaa.

Vielähän ne kekkas, että vilautellaankin ihmisille pölyä ja ai että.. Johan kaikki riemastu! Ne sopi sellasen järjestelyn, että lapset tonki sitä pölyä maakuopissa ja aikuiset siivelöi siitä hienoimmat. Ne ripoteltiin lasilevylle ja laitettiin samaan purkkiin.

Sellaset oli aivan helvetin kalliita. Ihmiset kanto pölyjä taskuissa ja ripusti niitä talojen nurkkiin. Hassultahan sellanen nyt tuntuu. Ihmiset oli sillon ihan vakavissaan. Se oli elämän ja kuoleman kysymys.

Teksti on osa Ore.e Refinerisin tulevaisuus selontekoa.