A performance collectively planned during Public and Performance -course at Kankaanpää Art School. The piece was presented at the Glow Up -performance club curated by Aeon Lux and Alan Bulfin for Kunsthalle Seinäjoki. The event featured performance by Vishnu Vardhani Rajan and Tiia Kasurinen. Before the event we were welcomed by Pii Anttila, Sanna Karimäki-Nuutinen and Kunsthalle Seinäjoki staff.
Artists in the group are Tonya Björkbom, Julia Elo, Viola Jalaskoski, Uljas Kaitala, Anni-Maaria Leppänen, Sade Marila, Pinja Minkkinen, Piia Muurinaho, Ignacio Pérez Pérez, Sanna Svartström, +1 and myself. Tiia From & Onni Oja, who participated in the planning of the work could not attend. The performance was prepared during a two week intensive performance art course.
During two weeks we wrote a collective study journal, which shares lecture notes, drafts for the performance choreography & scores and other notes, general glimpses to discussions and exercises. Our performance, perhaps titled as “Your Ancestor” was an effort to transform a rock with the collective will of our group, bodies and by facilitating audience interactions with it.
Photo: Katariina Vestergard
Photo: Katariina Vestergard
Photo: Katariina Vestergard
Photo: Katariina Vestergard
Performanssi suunniteltiin kollektiivisesti Kankaanpään taidekoulussa järjestetyn Yleisö ja esiintyminen -kurssin aikana ja esitettiin Glow Up -performanssi klubissa Seinäjoen taidehallilla. Kuraattoreina toimivat Aeon Lux sekä Alan Bulfin. Illan ohjelmaan kuuluivat esitykset myös Vishnu Vardhani Rajanilta sekä Tiia Kasuriselta. Ennen tilaisuutta saimme lämpimän vastaanototn Pii Anttilalta, Sanna Karimäki-Nuutiselta sekä Seinäjoen taidehallin henkilökunnalta.
Ryhmän taiteilijat olivat lisäkseni Tonya Björkbom, Julia Elo, Viola Jalaskoski, Uljas Kaitala, Anni-Maaria Leppänen, Sade Marila, Pinja Minkkinen, Piia Muurinaho, Ignacio Pérez Pérez, Sanna Svartström sekä +1. Tiia From & Onni Oja, jotka osallistuivat suunnitteluun eivät voineet osallistua. Esitys suunniteltiin kahdenviikon performanssitaide intensiivikurssin aikana.
Kahden viikon ohjelma tallennettiin yhteiseen opiskelupäiväkirjaan, joka sisältää otoksia luennoista, luonnoksia performanssi-eleille sekä, yleisiä huomioita, tilannekuvauksia sekä muuta keskustelua. Performanssimme nimeltään “Esivanhempasi” oli yritys muuttaa kiveä ryhmän kollektiivisen tahon, kehojen ja yleisön vuorovaikutuksella.
It was a hot summer day. I wore fancy headphones and listened to recent ambient releases which had been shared on a popular music forum. I rested on the freshly cut lawn next to central library Oodi, changing my spot following the sun. I hummed the ambient I listened to out loud, danced a little by wiggling my hands in the sun and smiled if someone took notice. The performance was utterly nondisruptive. Just noises of someone singing along to what they are listening to in a park. Humbient was performed as a part of the Pixelache 2021 BURN festival. Notes on performance preparation and execution written during the performance.
Oli kuuma kesäpäivä. Kuuntelin eräällä foorumilla jaettua ambient musiikkia hienoista kuulokkeista. Lepäilin keskustakirjasto Oodia ympäröivillä vastaleikatuilla nurmikoilla vaihdellen paikkaa aurinkoa seuraten. Hyräilin kuulemaani ääneen ja tanssin ajoittain mukana, heilutellen käsiäni kirkkaassa auringossa. Mikäli joku vilkaisi puoleeni, hymyilin nätisti. Esitys oli huomaamaton. Hiljaisia ääniä siitä kun kuuntelin musiikkia puistossa. Humbient toteutettiin osana Pikseliähkyn 2021 BURN festivaalia. Muistiinpanoja toteutuksesta (englanniksi).
In 2018 I was invited to join the Various Stages of Ruins initiative, led by the Alkovi organization. The project investigates knowledge –its formation and distribution tactics– and the notion of a ‘ruin’. Our group, led by Miina Hujala & Arttu Merimaa embarked on expeditions to Russia where we met with various artists and organizers and explored Finnish-Russian relations in the framework of contemporary art. We also visited villages in the Karelia, searching for natural springs in Куркиеки and Йо́ханнес / Советский. Informed by these excursions I prepared performances for ASI space in Fabrika, Moscow and Zarya, Vladivostok. The performances explored the effects waters from specific sites have on our sense of an environment and its past.
Various Stages of Ruins coincided with the Performing the Fringe initiative led by curators Inga Lāce and Jussi Koitela, who invited a group of artists for long treks in the suburbs of Stockholm, Pori and Vilnius. Participants prepared artworks based on discussions with local activists, researchers and encounters with the sites. In Stockholm I prepared a performance for a family which lived close to our host organization Konsthall C and manufactured them mineral water using stones their house was built from as an ingredient. Documentations of this encounter were presented in Konsthall C and later in Pori Art museum, where we also prepared a public artwork p3rm46r4ff171 with Jesse Sipola. In 2020 I was invited to New Performance Turku, where I organized an expedition to a remote natural spring in Kukonmäki.
I was introduced to performance artist Tea Andreoletti who also has an interest in spring waters and has trained as a water sommelier. Together with Tea we prepared a performance for the Anti Contemporary Art Festival 2020 in Kuopio. We discovered that the majority of natural springs in the city had been destroyed by urban planners but that there was a surviving spring far from the center near the Puijo natural reserve. We gained insight into the city’s water affairs from a local water activist Sirpa Vuori and organized hikes through the forest which lead to the Poukama spring. We collected water, discussed the geological processes that characterize its taste and the expeditions highlighted in a water tasting session where Tea introduced how to identify subtle taste differences in a selection of waters we provided. We also hosted a Water Bar in an evening event, which served a variety of waters from different sites around the city and artificial mineral waters such as Moon Mist, which was based on the mineral composition of the Moon.
In 2021 we made a video “Tasting is the process of comparing two or more ingredients to each other” for Protection Spells (MoCa / Shift Key) curated by Native Art Department International. The video guides viewers how to prepare buildings for drinking and to prepare bodies tasting. The video was accompanied by a booklet titled Tasting Book, with illustrations by Thomas Berra. Coinciding with this I began working with the Kurängen Spring in Sipoonkorpi and I also had the opportunity to perform at the Kiila by källa at the Kiila Sound Days festival. Eventually the Kurängen Spring initiative developed into community initiative for developing local environmental awareness produced for the Mad House Helsinki Nomad house program 2022.
In 2023 a portable water purification plant was exhibited at the Lappeenranta Art Museum’s The Surface Holds Depths -exhibition curated by Hujala & Merimaa. The plant included a kombucha-cellulose oil-filter prepared under the suprvision of artist Alexey Buldakov. For the summer Tea and I were commissioned by the Instytut Kultury Miejskiej in Gdańsk by curator Anna Mitus and prepared a custom mineral water “Wypij Morze!” (Drink Sea!). It’s ingredients mimicked the composition of the Baltic Sea and was drafted in collaboration with Institute of Oceanology PAN scientists. The drink was launched as a part of a “Bar (Słono)Wodny” (Sea Water Bar) installation. In the same autumn the project was exhibited as a part of Drifts -festival curated by Soko Hwang & Giovanna Esposito Yussif at old water purification plant of Helsinki. In 2024 we published texts on tasting in the “Aquatic Encounters – a glossary of hydrofeminisms” edited by Elina Suoyrjö & Anastasia A Khodyreva.
Kiilan äänipäivät 2021 kuva: Rosemarie Särkkä
Kiilan äänipäivät 2021 kuva: Rosemarie Särkkä
Anti Contemporary Art Festival 2020. Photo: Pekka Mäkinen
Anti Contemporary Art Festival 2020. Photo: Pekka Mäkinen
New Performance Turku 2020 Kuva: Julius Töyryla
Zarya
ASI space Fabrika
New Performance Turku 2020 Kuva: Julius Töyryla
Anti Contemporary Art Festival 2020. Photo: Pekka Mäkinen
Sipoonkorpi Nomad house program (2022)
Sipoonkorpi Nomad house (2022) spring restoration
Sipoonkorpi (2022)
The Surface Holds Depths (2023)
The Surface Holds Depths (2023)
Gdansk (2023)
Gdansk (2023)
Gdansk (2023)
Drifts (2023)
Sain 2018 kutsun osallistua Alkovi taidetilan johtamaan In Various Stages of Ruins aloitteeseen. Toiminta tarkasteli kuinka tieto muodostuu ja miten sitä jaetaan, rinnastaen toisiinsa tiedon ja rauniot. Ryhmän koolle kutsuneet kuraattorit Miina Hujala & Arttu Merimaa, johtivat vierailuja Venäjälle joiden kautta pohdimme maidemme suhteita nykytaiteen vinkkelistä. Vierailimme alkuun Karjalassa, etsien luonnonlähteitä Куркиеки ja Йо́ханнес / Советский kyliltä. Valmistelin retkien pohjalta esityksiä ASI space Fabrikaan (Moskova) sekä Zarya taidetetilaan (Vladivostok). Esitykset pohtivat kuinka luonnonlähteiden vedet vaikuttavat käsitykseemme paikasta.
In Various Stages of Ruins toteutui samaan aikaan Performing the Fringe projektin kanssa, jota johtivat kuraattorit Inga Lāce and Jussi Koitela. Pari kokosi taiteilijaryhmän joka tutustui Tukholman, Porin ja Vilnan lähiöihin pitkien kävelyiden ja paikallisten asiantuntijoiden puheenvuorojen kautta. Osallistujat valmistelivat paikkojen ja niiden innoittamien keskusteluiden pohjalta taideteoksia. Tukholmassa vastaanottajaorganisaationa toimi Konsthall C ja valmistelin tilassa toteutunutta näyttelyä ajatellen esityksen lähistöllä asuvalle perheelle. Esiinnyin perheen kotona, valmistaen heille kivennäisvettä heidän kotitalonsa rakenteissa käytetyistä kivistä. Työ jatkui Porin taidemuseossa, jossa toteutuneen näyttelyn yhteyteen teimme Jesse Sipolan kanssa julkisen taideteoksen p3rm46r4ff171. 2020 syksyllä osallistuin New Performance Turku festivaalliin järjestäen vaelluksen syrjäiselle luonnonlähteelle Kukonmäellä.
Tutustuin työskentelyn kautta performanssitaiteilija Tea Andreolettiin, joka on myös tehnyt lähdevesiin liittyvää taidetta ja kouluttautunut vedenmaistajaksi. Valmistelimme Tean kanssa teoksen 2020 Anti festivaalille Kuopioon. Työtä valmistellessa saimme selville että valtaosa kaupungin lähteistä oli tuhottu kaupungin toimesta. Onnistuimme kuitenkin löytämään Puijon luonnonsuojelualueen kupeesta luonnonlähteen. Saimme työhön tukea paikalliselta lähdevesiaktiivilta Sirpa Vuorelta. Järjestimme festivaalin puitteissa ympäröivän metsän läpi kulkevia vaelluksia. Vaellukset päättyivät Poukaman lähteelle. Keräsimme lähteen vettä, keskustelimme geologisista prosesseista jotka vaikuttivat sen makuun ja retket huipentuivat maistelutilaisuuteen jossa Tea opetti vieraille kuinka eri vesien eroja pystyy tunnistamaan. Järjestimme festivaalin iltaohjelmistossa Vesibaaria, jossa tarjoilimme eripuolilta Kuopiota kerättyjä vesiä ja keinotekoisia mineraalivesiä kuten Kuusumua, jonka aineosat perustuivat kuunpinnan mineraaleihin.
2021 kuvasimme Tean kanssa “Tasting is the process of comparing two or more ingredients to each other” videon joka esitettiin osana Protection Spells – näyttelyä (MoCa / Shift Key) jonka kuratoi Native Art Department International. Video opastaa kuinka rakennuksia voi juoda ja miten valmistaa kehoa maistamaan. Videon saatteena julkaistiin Tasting Book, jonka kuvitukset laati Thomas Berra. Samoihin aikoihin ryhdyin työskentelemään Kurängen lähteen parissa Sipoonkorvessa ja esiinnyin Kila by källan äärellä osana Kiilan äänipäivien ohjelmaa. Työskentely Sipoonkorvessa jalostui lopulta yhteisölliseksi ympäristötaidetietoisuus toiminnaksi osana Mad House Helsingin Nomad house ohjelmaa 2022.
Vuonna 2023 loin kannettavan vedenpuhdistuslaitoksen, joka esitettiin Hujala & Merimaan kuratoimassa Pinnalla on syvyyksiä -näyttelyssä Lappeenrannan taidemuseossa. Teokseen kuuluu kombucha-sellusta tehty öljysuodatin, joka valmistui taiteilija Alexey Buldakovin ohjeistamana. Keväällä saimme Tea kanssa kutsun kuraattori Anna Mituksen toimesta, valmistella Gdańskin Instytut Kultury Miejskiej insitituuttiin vesiteoksen. Loimme oman kivennäisvesireseptin “Wypij Morze!” (Juo meri!), jonka ainesosat matkivat itämeren koostumusta. Reseptin laatimista tuki ryhmä Puolan Institute of Oceanology PAN tutkijoita ja se julkistettiin Bar (Słono)Wodny (Merivesibaari) installaatiossa. Samana syksynä teoksen osia näytettiin Soko Hwang & Giovanna Esposito Yussifin kuratoimana Drifts -festivaalilla Helsingin vanhan vedenpuhdistuslaitoksen tiloissa. 2024 julkaisimme maistemisen taitoa opettavia tekstejä “Aquatic Encounters – a glossary of hydrofeminisms” kirjassa, jonka toimittivat Elina Suoyrjö & Anastasia A Khodyreva.
Trees hold information of the past and are expected to solve imminent challenges of the future. We built BIFI equipment (biological fidelity) with Johannes Vartola and presented it at an exhibition in Oksasenkatu11. The installation included a turntable, a selection of playheads and a collection of circular wood-plates. The sounds of wood and playheads it was in contact were amplified using monstera-leaf shaped contact microphones. The sound was played trough resonance speakers that were attached to plywood sheets. The installation provided an opportunity to listen to wood. The playheads we provided were natural objects and different wood cutting tools. Audience was instructed to change the plates as they saw fit and listen to familiar wood genres such as: blind wood, burning wood, cultivated wood, panel, park wood, wood waste, veneer, barks, surface processed wood and green wood. Notes on the exhibition process.
Puihin on tallennettu menneisyyttä koskevaa tietoa ja niiden odotetaan ratkovan tulevaisuuden ohjelmia. Kehitimme Johannes Vartolan kanssa Oksasenkatu11 näyttelyä varten BIFI laitteiston. Siihen kuuluu levysoitin, valikoima äänineuloja sekä pyöreitä puulevyjä. Puulevyjen ja soittopäiden tuottama ääni vahvistettiin peikonlehtien mallisilla kontaktimikrofoneilla. Vahvistettu ääni toistettiin vanerilevyihin kytkettyhen resonanssi kaiuttimien avulla. Teos tarjosi yleisölle mahdollisuuden kuunnella puuta. Äänineuloina toimivat luonnonelementit ja eri puutyökalut. Yleisö ohjeistettiin vaihtelemaan levyjä ja soittoneuloja omatoimisesti. Kuultavana oli muunmuassa sokkopuuta, paneelia, puistonpuuta (leikattu tuoreena), pahvia ja polttopuuta. Ohjasimme yleisöä BIFI laitteiston käyttöön.
I worked with artists Heini Aho and Leena Kela as the renovation period residency artists for the Kone foundation Lauttasaari manor. Our group is called Neighborizome and at Lauttasaari we explored the rhizomatic and multi-species features of contemporary living habitats. The residency lasted for a year and highlighted as artworks which we presented at the manors grand opening event. A backbone of the residency was a series of informal meetings with inhabitants of the district. Some of the meetings inspired us to organize talk-shops, in which local experts from various fields shared their expertise. During the Discussion on Decay -event we contemplated the relationship public art has with human memory. The Tranquillity as Mushrooms know it -event introduced audiences to how different fungus behave and what community mediation is (we also tasted kombucha prepared by various artist) and Dreams and other shared Spaces introduced participants to social dreaming.
At the end of the residency we prepared individual artworks, which were inspired by the residency. I organized Where to? city-walks. The walk started with a presentation detailing the historical development of Finnish housing hold companies, focusing on collectively owned production facilities and meeting spaces (such as laundry rooms). After the presentation we took a stroll around the district and guided our movements and actions by voting. The walk aimed to facilitate radical forms of cohabitation and to illustrate how build environments inform our behavior. Trough the work, I attempted to discover new usage for the collectively owned spaces in basements around Helsinki. At the end of the walk I handed out pamphlets which offer some background to the performance. The pamphlet is illustrated with drawings featuring constriction workers, who worked at the Lauttasaari manor site. The workers present their favorite stretching exercises. The Dark Infra (2018) -pamphlet is available for download and the illustrations have been shared using a license which allow people to use them freely.
Työskentelimme kuvataiteilija Heini Ahon ja performanssitaiteilija Leena Kelan kanssa Koneen säätiön Lauttasaaren kartanon remonttivaiheen residenssitaiteilijoina. Ryhmämme toimii nimellä Naapurihmasto, alleviivaten naapuruutta polveilevana ja itseohjautuvana monilajisena verkostona. Residenssivaihe kesti vuoden ja huipentui kartanon avaistapahtumassa esitettyhin teoksiin. Työskentelyn selkärankana oli sarja tapaamisia kartanoa ympäröivien talojen asukkaiden kanssa. Järjestimme tapaamisten pohjalta keskustelutilaisuuksia, joissa alueelta paljastuneet asiantuntijat jakoivat osaamistaan. Lahoaminen ja unohtaminen tilaisuudessa pohdittiin muunmuuassa muistin ja julkisen taiteen suhdetta, Sopua eloon sienten opeilla tilaisuus esitteli miten homeet käyttäytyvät ja perehdytti osallistujat naapuri sovittelun menetelmiin (maistelimme myös eri taiteilijoiden valmistamaa kombutsaa). Unet ja muut yhteiset tilat tapahtumassa harjoiteltiin sosiaalista unennäköä.
Kukin ryhmän jäsen viritti residenssikokemuksen pohjata omia teoksia, jotka esittelimme kartanon avajaistapahtumassa. Toteutin avajaisten yhteydessä Minne tästä? äänestykävelykierroksia. Kierrokset käynnistyivät esitelmällä, joka kertasi suomalaisten taloyhtiöiden historiaa, keskittyen rakennusten pohjakerroksien jaettuihin tuotanto- ja kokoontumistiloihin (mm. erilaisiin pesutiloihin). Esitelmän jälkeen liikuimme ryhmässä kaupungilla äänestäen mihin suuntaan kuljimme ja mitä seuraavaksi teimme. Kävely ja sen aikana toteutuneet tempaukset, hahmoittelivat miten rakennettu ympäristö ohjaa käytöstä. Teos pyrki luomaan edellytyksiä radikaaliin yhteiseloon ja luomaan uutta käyttöä jaetuille kellaritiloille. Ohjelman päätteeksi jaoin toimintaa kertaavia pamfletteja, jonka kuvituksena on piirroksia joilla Lauttasaaren kartanon remonttia tehneet työntekijät opastavat venyttelyohjeita. Pimeä infra (2018) -pamfletti on ladattavissa ja kuvitukset jaettu vapaan käytön mahdollistavilla lisensseillä.
Techno Music School was a workshop which culminated into a performance. The work was executed at Wäinö Aaltonen museum in Turku, as a part of the New Performance festival (Cur. Leena Kela & Christopher Hewitt). The workshop was for 6-12 year olds, who learned how synthesizers work, practiced on how to listen to each others and experimented how to perform together. The aim of the work was to create sounds which are commonly disallowed, in ways which are often prohibited and to create a performance from the experience. The workshop was aided by Ida Martikainen, who run a mask workshop and helped with arrangements. At the end of the workshop the 18 member group performed a 30 min gig for museum guests and their parents. We performed from behind a veil and audiences could witness our activities by observing shadows and a video feed. Extracts from the workshops and a recording of the gig called Wavelings is available online. The event run parallel to the Wambience festival.
Teknomuskari oli työpaja sekä esitys, joka toteutui Wäinö Aaltosen museossa Turussa, osana New Performance festivaalia (Kur. Leena Kela & Christopher Hewitt). Teknomuskariin osallistuneet 6-12 vuotiaat nuoret tutustuivat pienryhmissä syntetisaattoreiden toimintaan, harjaantuivat kuuntelemaan toisten tuottamia vieraalta tuntuvia ääniä ja kokeilivat yhdessä esiintymistä. Teknomuskarin tavoite oli keskittyä ääniin, joita ei yleensä pääse tuottamaan, toimia äänilaitten kanssa tavoilla jotka ovat useimmiten kiellettyjä ja tuottaa yhteisesitys kokemuksen kautta. Työpajatoimintaa ja esitystä avusti Ida Martikainen, joka myös vastasi toiminnan rinnalla toteutuneesta naamiopajasta. Työpajojen päätteeksi 18 henkinen ryhmä esitti 30 minuuttisen keikan museoyleisöille ja vanhemmille. Esitys toteutettiin hallaharson takaa. Harsontakaista toimintaa pystyi seuraamaan esiintyjien varjojen ja videon kautta. Äänitteitä työpajoilta ja keikkataltiointi Wavelings löytyy verkosta. Työpaja toteutui samanaikaisesti Wambience festivaalin kanssa.
In 2016 I worked for the Ihme – Contemporary Art Festival and the Helsinki City Youth Division offices. Artist Kateřina Šedá developed the Tram Buskers’ Tour for Ihme, which inspired me to produce a series of workshops focusing on urban soundscapes. I interviewed young adults and their mothers, to learn how they experience the city and how they imagine its development in the far future. We worked together with Jonna Kalliomäki and artist Hassan Maikal, who guided our work at the Puhos shopping-center and executed field recordings in Kontula and Itäkeskus. The workshops aimed to sensitise participants to urban soundscapes. The interviews were transcribed, to be shared with researchers and artists working on sound studies. As a culmination of the workshop series we produced a sound guide titled Hear and There+ (48min). On the tape young adults and their mothers share their experience of inhabiting east Helsinki, by detailing different soundscapes they observe daily. Stories heard on the tape are primarily by mothers who were born in Arab-Islamic nations and by young Finnish adults. Some stories compare soundscapes from different cities to each other. The sound guides were published as two cassette tapes, which were offered to the Itäkeskus Youth Centre Kipinä and the Kallahti Youth Centre (were the Finnmamut Association is based). If you want to hear the recordings you have to travel to these locations and ask to listen to them onsite. They are only available in Finnish.
Toimin 2016 Ihme – nykytaidefestivaalin ja Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen yhteisprojektin taiteilijana. Taitelija Kateřina Šedá toteutti Ihmeen puitteissa ratikkasoittajien kiertueen, minkä innoittamana suunnittelin nuorten Helsinkiläisten sekä heidän äitiensä äänimaisemakokemuksiin pohjautuvan työpaja-sarjan. Haastattelin nuoria ja äitejä yhdessä Jonna Kalliomäen kanssa. Äänityksiin osallistui myös taiteilija Hassan Maikal, joka toimi oppaana kauppakeskus Puhoksessa ja toteutti kenttä-äänityksiä Kontulassa sekä Itäkeskuksessa. Työpajoissa herkistyttiin äänimaisemille ja jaettiin niiden herättämiä tuntemuksia. Haastattelut on litteroitu ja jaettu tutkija sekä taiteilija käyttöön. Työn päätteeksi julkaisimme Mitä kuuluu+ ääniopasteen (48min), jolla joukko nuoria ja heidän äitejään tulkitsee kaupunkien äänimaisemaa. Äänessä on arabialais-islamilaisista kaupungeista lähtöisin olevia äitejä ja nuoria suomalaisia. Äänitteellä verrataan eri kaupunkien välisiä ääniä ja uumoillaan miltä Helsinki kuulostaa tulevaisuudessa. Opaste julkaistiin ainoastaan kahtena C-kasettinauhana, jotka luovutettiin Itäskeskuksen nuorisotalolle Kipinälle sekä Kallahden nuorisotalolle (missä toimintaan osallistunut Finnmamut ry yhdistys toimii). Mikäli haluaa kuulla äänitteet on matkustettava ja pyydettävä ne kuultavaksi paikan päällä. Toiminnan taustoista ja taiteellisista oppimisympäristöistä enemmän minun ja Hassanin esitelmänä Ihme-päivät tapahtumassa.
I was invited to an artist in residency program at the Helsinki Zoo organized by the temporary Grey Cube Gallery. I worked in collaboration with Päivi Raivio. Also artist Mia Mäkelä worked in the program. We participated in everyday maintenance activities at the Zoo and attended animal caretaker training events. Experiences were shared through the project blog (Finnish only). The half a year excursion led to the development of the immersive Zoovision virtual visor, which is now used by the Zoo in their environmental awareness campaigns. The residence program was organized by the Union for Rural Culture and Education.
Toimin Grey Cube Gallerian kutsumana residenssitaiteilijana Korkeasaaren eläintarhassa. Urakka koordinoitiin yhdessä Päivi Raivion kanssa ja myös taiteilija Mia Mäkelä työskenteli residenssissä. Osallistuimme saaren huoltotehtäviin ja tutustuimme eläinten hoitajien ammattiin yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Työskentelyn etenemisestä raportoitiin blogin kautta. Puolenvuoden urakka huipentui immersiivisen Zoovision virtuaalitodellisuus visiirin valmistamisen. Laite on jätetty eläintarhan ympäristökasvattajien käyttöön. Projektin järjestelyistä vastasi Maaseudun sivistysliitto.
“Fractal Economy NOW” piece included a crafts workshop aimed for children, a performance in the Tehdas theatre and a detailed live-blog text. The piece was made for the New Performance festival in Turku (Cur. Leena Kela & Christopher Hewitt). The text cover preparation to the performance, focusing on the artists economic relations. On the festival week a crafts workshop entitled “Mystery machine” was organised for children of the Manila Art Center. During the workshop kids learned the principles on mechanised labor and a little bit about performing arts. The kids manufactured stick horses and pieces for a mystery-machine. The week concluded in a performance at the Tehdas Theatre. During the performance the pieces kids had prepared where assembled into crossbows. The bows were used to shoot ammunition manufactured from the Turku main phonebook. The performance ended with a sharpshooting competition. The target was the apple logo of a MacBook computer manufactured by Apple Inc. Try not to hit the children
“Fraktaalitalous NYT” teokseen sisältyi lapsille suunnattu käsityöpaja, esiintyminen Tehdas teatterissa sekä laaja kirjallinen osuus (eng.). Työ tehtiin New Performance festivaalille Turkuun (Kur. Leena Kela & Christopher Hewitt). Kirjoitukset kertaavat performanssia edeltäneen viikon tapahtumia, valoittaen taiteilijan taloudellisia suhteita sekä performanssiin valmistautumista. Festivaaliviikolla Tehdas teatterin liepeillä järjestettiin “Mysteerikone” käsityöpaja lapsille. Viikon aikana lapset tutustuivat mekaanisen sarjatuotannon perusteisiin ja performanssitaiteisiin. Lapset valmistivat keppihevosia sekä osia mysteerikoneeseen. Viikko huipentui esiintymiseen, jonka aikana lasten tekemistä harjoitetöistä koottiin varsijousia. Jousien avulla kyetään ampumaan puhelinluettelosta valmistettuja ammuksia sekä kirjoja. Esitys päätyi tarkkuusammunta kilpailuun, jonka maalitauluna oli Applen valmistaman MacBook tietokoneen omena-symboli.
I was invited by Antti Manninen to develop a project for temporary Breathing POP-UP art space. P-Children Park was a daycare for children of cultural workers (P = Precariat). Parents could drop off their kids and work on grant applications or enjoy the Breathing events. Children were entertained with games and toys (Only one parent used the service, the kid was fully entertained!). While caring for the kid I simultaneously reported on the experience by writing on a public online writing pad. The text was later developed into an article about contemporary children’s culture and its relationship to performance art (Don’t be Childish, 2012, Esitys-mag.). After the day-care event I organized a Uuva-FUNding tournament. Participants were invited to bet 20€ on a game of monopoly and the winner of the game was granted the right to fund a project of their choosing (from projects pitched during the game). Short video of the Uuva-FUNding game and documentation of the winning proposal.
Antti Manninen kutsui minut kehittämään teoksen tilapäiseen Breathing POP-UP taide-tilaan. P-Lapsiparkki oli päivähoitokeskus, jonka palvelut oli suunnattu kulttuurityöntekijöiden lapsille (P = Prekariaatti). Vanhemmat saattoivat jättää lapset hoitoon ja työskennellä apuraha-anomusten parissa tai viettää vapaa-aikaa Breathing tapahtumassa. Viihdytin lapsia peleillä ja leiluilla (viihdytettävänä oli lopulta vain yksi lapsi, teimme tämän kanssa musiikkia). Samalla kun hoidin lasta, raportoin kokemuksesta kirjoittaen avoimeen verkkoalustaan. Kirjoitus jalostui myöhemmin artikkeliksi (Älä ole lapsellinen, 2012, Esitys-lehti). Päivähoidon jälkeen organisoin Uuva-Apuraha pelin. Osallistujat saivat laittaa 20€ yhteiseen pottiin ja monopoli kierroksen voittaja sai päättää mikä tuotanto pääomalla toteutettaisiin. Tuotantoja sai ehdottaa pelin aikana. Lyhyt video pelistä ja voittaneen ehdotuksen dokumentaatio.
