Paadelle loikkasi nuori poika. En voinut mitään ja nopeasti sen sisko syöksyi perään. He olivat vajaan reiden pituisia ja vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä. Kävelimme sievon ajan ja käännöspisteessä kävi aina niin, että kukin joutui ahtaaksi käyneellä paadella varttomaan vuoroaan ja luovuttamaan etuajo-oikeuden edellään kulkevalle. Sitten poika sai impulssin, hyppäsi alas, vilkutti ja juoksi rattaita työntävän äitinsä tykö, pienempi sisko vaati vielä hetkensä ja kirmasi sitten veljensä perään. He tulevat äitinsä kanssa usein ohi ja äidin ottaessa paaden päällä toilailustamme kuvaa, opin että pojan nimi on Muhammed. Äiti kun joutui houkuttelemaan lasta useaan otteeseen kääntymään kameraa kohden, pojan pyöriessä paikallaan.
Aloittaessani aamulla istuu usein viereisellä penkillä mies joka toimii yhtä säännöllisesti kuin minä. Hän on tullut istumaan samalla paikalla varmasti jo ennen aloittamaani matkaa. Luettuaan iltalehden tämä käy läpi lehdessä olevan “kymmenen kysymystä” kaltaisen palstan. Mies polttaa tupakkaa ja joskus on paikalla myös viikonloppuisin. Tällöin tämä on vaihtanut harmaan pukunsa shortseihin ja t-paitaan, tämä täyttää silti lehden kysymyspalstat. Silloin tällöin tämä ostaa jäätelön, en ole kiinnittänyt huomiota minkä makuista. Sillä näen hänet päivittäin tiedän myös mikä hänen kännykkänsä soittoääni on.