Graafikkona tunnettu Outi Heiskanen on syntynyt 1937 ja Berliinissä toimiva taiteilija Aram Bartholl 35 vuotta Heiskasen jälkeen. Barholl tunnetaan parhaiten teoksista, jotka soveltavat tietokonemaailmassa syntyneitä ilmiöitä ja käytäntöjä oikeaan maailmaan. Esimerkki tälläisestä teoksesta on Dead Drops joka mahdollistaa digitaalisen tiedostonjaon ilman internettiä. Projekti esitellään usein sovellutuksena, joka tulee mahdollistamaan tiedostojen jakamisen mikäli hallinto kiristää sensuuriaan tai internet tuhoutuu. Työ on cyberpunk vaikutteinen; Tiilien rakoihin laastatut usb-tikku tietoportit saavat kaupungin näyttämään aina enemmän bladerunnerilta.
Heiskasen kynttiläturbiilini
Heiskanen on sarallaan pyrkinyt luomaan teknokraattisesta infastruktuurista riippumattomia elinjärjestelyitä sekä taidetta. Tämä on mm. rakentanut vakituisia asustuksia risuista ja hakeutuu mielellään puitteisiin joissa ei tarvitsisi sähköä. Tavoitteena on riippumattomuus kaikenlaisista verkosta.. Hän ihailee nomadeja heimoja ja ajatusta siitä, että ihminen voi luoda yhdyskunnan omavaraisesti. Teema näkyy monasti myös Heiskasen grafiikan kuva-aiheissa. Monia teoksista voidaan tulkita dystooppisen tulevaisuuden kuvaelmina. Aiheistoon on vaikuttanut Heiskasen kokemukset pula-ajan Suomessa. Hän tavoittelee omavaraisuutta osittain varautuessaan modernin yhteiskunnan romahdukseen.
Bertholin tuikkuvoimainen lyhty sekvensseri
Molemmat taiteilijat ovat valjastaneet luonnonvoimia luodakseen liikkuvaa kuvaa. Bertholin teos 3×3 (2012) on valourku, joka pyörii tuikkukynttilöiden voimin.. Pyörivän rummun avulla sekvensoitu valo paistaa värikalvojen läpi. Valo myös pehmennetään leivinpaperin kaltaisella diffuusio kalvolla. Tuloksena on sähköverkosta riippumaton, kynttilän energialla toimiva 3×3 pikseli näyttö. Heiskasen Fiskarsin kesänäyttelyssä 2010 esitelty “Salaisuus” teos on lähtökohtaisesti suunniteltu pyörimään kynttiläturbiinin voimin. Sen malli pohjautuu Tiibetiläisiin paperista valmistettuihin “kynttilämyllyihin”, joita taiteilija on tuonut matkoiltaan. Samalla periaatteella toimiva laitteisto esiteltiin myös Didrichsenillä 2012. Ikäväkyllä molempina kertoina koneisto toimi halogeenilamppujen voimin. Museohenkilökunta varmasti kiittää tästä..
Heiskasen kupumallinen turbiini ohjaa lämmön ulos pyörittäen laitetta. Lämpötila eroa turbiinin sisällä ja ulkopuolella ei erota ihmisaistein. Se on erittäin energiatehokas. Olen todistanut Heiskasen kynttilä-turbiinin pyörittäneen 700 gramman painoa yhden tuikun voimalla! Epäilisin, että turbiinimalli, jossa lämpöenergiaa varautuu laittee kupuun on Betholin vastaavaa tehokkaampi. Pitänee järjestää kynttiläturbiini skabat. Molempien taiteilijoiden teoksiin on lisätty kiinnostavuutta sekvenssoimalla valoa. Heiskasen systeemi tosin toimii DMX signaalilla.