Hevoslinja: Kylkiluita, nukarointia ja säätöä

Hevoslinjan matkaanlähtö siirtyi viikolla Toivotun Pojan jalkatulehduksen vuoksi. Tulehdus syntyi huolimattomasti puhdistetusta pinta-haavasta, joka oli syntynyt hevosen nujakoitua uuden tarhakaverinsa kanssa. Haveri sattui pariviikkoa ennen suuniteltua lähtöä.

Uuden järjestyksen mukaan New Performance Festivaali lähettää ryhmämme matkaan Turusta, josta ratsastamme suorinta tietä Helsinkiin. Lähtölaukaus on Turun Tuomiokirkolta 19.8 kello 12:00 jälkeen. Kannattaa kuitenkin varmistaa aikataulut tästä blogista (tai soittamalla) sillä taidetekojen tuottaminen eläinten kanssa on ilmeisen vaikeajärjesteistä.

Teimme siis aikeista poikkeavan suunnanvaihdon ja matkaamme kaupunkien välillä vain yhteen suuntaan. Alkuperäisenä suunnitelmana oli ratsastaa Turkuun ja yrittää palata Helsinkiin hevoskärryllä. Uuden suunnitelman mukaan hevoskärry testaukset tehdään myöhemmin. Ratsastusreissuun osallistuu koko Ore.e Jalostamoiden ratsastusseura mutta matka toteutetaan vaihtuvilla ryhmäkokoonpanoilla.

Pilottiluontoisella 35km ratsastusreissullamme Espoosta Kirkkonummelle tunsin, että hevosten kanssa yhdessä liikkuminen on syvällistä yhteispeliä välittämättä siitä toimiiko sen kanssa ratsain vai kävelemällä/pyöräilemällä vieressä. Matkan etenemisen kannalta ei lopulta ollut väliä kuinka paljon ratsasti. Tärkeämpiä kokemuksia olivat kun ryhmä (lajiin katsomatta) onnistui yhdessä ratkomaan erikoistilanteita ja liikkumaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena.

Ensimmäisen etapin hevoslinja-ratsastuskokemus oli ehkä lähempänä marssia kuin matkaratsastusta tai maastovaellusta. Matkanopeuden tai maisemien sijaan, huomio keskittyi samanrytmiseen liikkumiseen, kumppanien ja ohikulkijoiden huomioimiseen ja karttojen lukemiseen. Sillä autoja, karja-aitoja ja muuten huomioitavaa kaupunkitilaa oli kokomatkan ajan, liikkuminen ei ollut rentouttavaa kuten vaeltaminen. Hitaalta vaikuttanut matkanopeutemme aiheutti silti kritiikkivyöryn.

Pilottimatkan aikana kohdattiin myös eripuraa – Yksi halusi kulkea nopeammin, toinen halusi että kaikki liikkuvat yhtenäisesti (joko ratsain tai taluttaen.. Ainakin samanlaisissa asuissa) jne. Kaikkia konflikteja ei ole vielä loppuunasti puitu. Onnistuimme kirjaamaan yhdessä erilaisia sääntöjä, etikettejä ja työrooleja, jotka helpottavat matkantekoa jatkossa. Ensi tiistaina alkava ~280km reissu jalostaa ideat käytännöiksi, joita vastaavien reissujen aikana voidaan soveltaa.

Nyt tuntuu, että Hevoslinjan edellyttämä neuvottelu, suunnittelu ja järjestely työ on ikäänkuin ratsastamista. Ennakoiva työ on hieman samanlaista kuin kouluratsastus rataan henkisesti valmistautuminen. Hevoslinjaa ennakoidessa käydään läpi karttoja, suunnitellaan taukopaikkoja, soitellaan matkanvarrella oleville talleille, valmennetaan hevosta, keskustellaan ryhmän kanssa ja järjestetään omaa arkea.

Nämä ratsastus-suorituksessa näkymättömiksi jäävät työvaiheet ovat kuitenkin miltei tärkeämpiä kuin matkan toteuttaminen. Toteutus ei ole yhtä tärkeää kuin onnistunut valmentautuminen ja suunnittelu. Odotan silti matkaa innolla – Pääsehän liikkeelle! Kaikki riippuu huomisesta uudesta lähtö-eläinlääkärintarkastuksesta.

Ennakkosuunnitelmista poiketen matkaamme Turusta Helsinkiin yhdellä hevosella.. Lare on estynyt eikä pääse osallistumaan. Kokeilimme viimeviikolla tämän sijaan uutta tuttavuutta Nopsaa maastossa. Ensimmäinen kokeilu oli puoliksi hyvä. Sitten lensin selästä ja loukkasin kylkeni, Hanna sai napattua kuvan alle puolisekunttia ennen ilmalentoa! Kylkivaurion takia en ole pystynyt ravaamaan (tai nauramaan asialle).

Päätös mennä yhdellä hevosella on stressaava sillä pilottiratsastuksella kahden hevosen kimppatoiminta edisti matkaa. Ehkä matkalle tarttuu innokkaita kanssaratsastajia!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *