Ideoita miten viestintää koululaisten kanssa voisi edistää ja tuntiohjelma luonnos.
- Oppitunteihin liitettyä ohjelmaa, joissa kertoo projektista enemmän ja mahdollistaa osallistumisen sen valmistumiseen.
- Järjestetty videotaide näytös koulun telkkareissa. Jokaisella käytävällä on telkkari. Näissä voisi näyttää koulun “kriittinen media” (kuva) opetusta komppaavia videoita. Omia mutta ehkä myös muiden. (Esim. “Tuttu TV:stä” (2006)). Niissä voisi näyttää myös luonnoksia kuvakoosteena.
- Tuhertaa koulun vessaan graffiti, joka kertoo projektista tai "Kysy taiteilijalta" otsikoitu postilaatikko tms. palaute kanava jonne oppilaat voi tyrkätä mielipiteitään.
- Yhteistyö oppilaskunnan kanssa. Pitäiskö soittaa ja sopia tapaaminen? Niiltä vois myös pyytää jotain.. Vaikka taustatyötä. Noloa toimia näin organisaatio keskeisesti… Vessan seinän kautta povaa paremman saavutettavuuden mutta oppilaskunta on varmenpi yhteistyötaho.
- Onko koululla omaa lehteä. Voisiko siihen kirjoittaa jutun? Voisko joku muu kirjoittaa jutun? Voisiko joku tehdä kurssityönään vaikka esitelmän tästä teoksesta. Tai lukiodiplomin tms.?
- Pitäiskö pyytää joku nuorten rakastama julkki muusikko hoitamaan koko homma. Ehkä joku tilauksesta sävelletty poppilevy olisi koululaisille päräyttävämpi kokemus kuin polemisoiva taideteos. Räppilevylle tekisi jatkeeksi myös musavideon (osana mediaopetusta). Sellainen myös markkinoisi koulua hyvin. Pitäiskö pyytää Robin kuvaamaan seuraava musavideonsa Akaalla?
- Julkisia työnäytöksiä joiden myötä teoksen valmistumista koulutiloissa voi seurata. Ollaan oltu Jessen kanssa jo mittailemassa siellä seiniä ja olet itse kätkeytynyt Opon koppiin salakuuntelemaan oppilaita. Tämän myötä on vähän tutustunut oppilaisiin. Kun teosta aletaan oikeasti valmistaa.. Olisi kiva tehdä sitä koulun aulassa. Tulisi palautetta. Toisaalta Jessen kanssa voitaisiin vetää vaikka taonta näytöksiä – Sellaista olisi paljon jännempää katsoa kuin mun läppäritohellusta.
- Julkistaa koulua koskeva kilpailu otsikolla “Koulumuisto” tms. Palkinnoksi jotain merkittävämpää kuin suklaalevy.
- Etsiä teoksen oppilasedustaja/assistentti/paikalliskontakti/perjantai ;)
- Pitäisikö lähteä vanhempainiltoihin esittelemään työtä?
Entä yhteistyö vanhojen koululaisten kanssa? Akaan seutu-lehti on ollut hyvä kumppani Näkymä taidenäyttelyille. Ehkä niiltä heruisi palstatilaa myös tämän projektin edustamiseen. Lehden kautta voisi pyytää apua: “Kerro muistosi Rehtori Seppo Suvannosta” tms. Lehti haluaisi varmaan, että keskustelu tästä teoksesta käydään niiden sivulla. Onko koulun oppilailla, joku alumni-järjestö?
Kaikissa näistä suunnitelmissa kyllä painaa budjetti näkökulma takaraivossa. Toistaiseksi matkoihin on mennyt satanen. Päivärahat eivät edes tule kysymykseen. Iso ongelma on miten skaalata omat laatuvaatimuksensa projektin raameihin.. Budjettihan muuttuu ongelmaksi vain jos sitä ei huomioi tarkasti.
Tuntiohjelma luonnos opetusta ajatellen.
Hieno uutinen on, että pääsemme mahdollisesti osallistumaan kuvaamataidon tuntien opetukseen. Alla luonnos viisipäiväiseksi opintokokonaisuudeksi, jonka aikana kuvaamataidon oppilaat tutustuvat nykytaiteellisista lähtökohdista tehtävään työhön.
Päivä 1.
Tutustuminen, esittely tulevasta Toijalan yhteiskoulun portaikon taideteoksesta. Oppilaille esitellään näkökulma historian kerroksellisuuteen. Ajatus on tuttu geologiasta ja argeologiasta (paikan historia paljastuu maa-aine kerroksia tonkimalla). Ideaa havainnoillistetaan Snellmannin rintakuvalla esitettävillä vitseillä (Patsalle, joka edustaa fossiilia; laitetaan tekoviikset, hattu jne.). Tämän myötä tullaan tunnin aiheeseen ja mietitään mitä maalauksen tausta merkitsee. Miksi joidenkin muotokuvien taustalla näkyy esineitä ja toiset ovat taustaltaan harmaita? Tunnilla esitellään esimerkkejä taustan ja kohteen suhteesta. 1800-luvun kuninkaan muotokuvat (taustalla rojaalin rihkama) VS. Urho-Kaleva Kekkosen kuva (harmaa tausta). Aineistoa: Esimerkki historian kerroksellisuudesta.
Harjoite: Tee uusi tausta maalauksen henkilölle. Alkuperäisinä kuvina Toijalan yhteiskoulun Rehtorien vanhat maalaukset, maalauksille tehdään uusi tausta. Tarpeisto: Sanomalehdet, uutiset, mainokset ja tussi/kynä, A4 piirrustuspaperit. Yhtä monta väri tms. kalvo printtia (A4) reksin naamasta kuin oppilaita.
Päivä 2.
Tutustuminen karrikatyyri ja pilakuva piirroksiin. Tunnin aikana esitellään prosessilähtöinen taiteellinen työskentely. “Taiteilija on vähän kuin räätäli, hän sovittaa teosta sille ympäristölle joka teoksen kohtaa”. Sovitus on vapaamuotoista ja teoksen lopullinen asu haetaan mallaamalla. Kuvattava prosessi: Luonnos->suunnitelma->sovitus->valmistus->Uusi Luonnos…[…]. Oppilaille esitellään ajatus siitä, että karrikatyyri (pilakuva) kertoo muotokuvauksen kohteesta jotain oleellista. Karrikatyyri = Rautalanka luonnos on ensimmäinen askel prosessissa. Tämän päälle voidaan muovailla yksityiskohtia (vrt. anatomia, ehkä esitellään luuranko). Alustus lopetetaan piirrustus harjoituksiin mallista (Snellmann patsas/luuranko). Harjoitetta jatketaan “läpipiirtäen” alkuperäisten luonnosten läpi skissipaperille.. Ikäänkuin pukien luonnoksen kohde uudelleen. Tämän myötä siirrytään lopulliseen harjoitukseen:
Harjoite: “Meikkaa” kuvan maalauksen päähenkilö. Piirrä uusi kerros vanhan Toijalan Yhteiskoulun rehtorin maalauksen päälle. Tarpeisto: Tussi, skissipaperi. Yhtä monta väri tms. kalvo printtiä (A4) reksin naamasta kuin oppilaita. Aineistoa: Rehtorin kuva (Lisää kuvia), karrikatyyreistä Englanniksi, essee eräästä taiteilijasta. Tutustumista kollaaseihin: http://www.johnnyamore.de/
Päivä 3.
(Onko koululaisilla kameroita? – Ore.e Ref. in puolesta voidaan toimittaa ainakin 4 tarvittaessa, kännykkäkameratkin käy).
Ensin helpompaakinhelpompi tutustuttaminen valokuvaukseen: “Mitä vähemmän ISOja tai ASOja sitä laadukkaampi kuva”. Esimerkkejä: Mitä on “Rakeisuus valokuvassa” ja mitä on alivalotus, mitä on ylivalotus. Opetuksessa ei painotusta sommitteluun vaan siihen miten mitätahansa kuvia voidaan käyttää viestinnässä (Esimerkkejä rakeisista metrolehden lukija kuvista. Blogeissa, facebookissa jne.). Oppilaille esitellään mitä journalistinen kuvatoimittaminen on, valokuvan todistusvoima (Medialukutaito opetus: Rakeinen kuva voi olla todistusvoimaisempi kuin terävä kuva). Kertomus tekijänoikeuksista. Pari vinkkiä arkkitehtuurin kuvaamiseen. Esittely kuvauslupa käytönnöistä ja siitä, että arkkitehtuuri kuvia saa kuka tahansa käytttää miten vaan. Esittely järjestelmästä, joka yhdistää valokuvia tehdäkseen 3d malleja (Kertomus Google kartoista). Esittely järjestelmästä miten 4K videosta saadaan eroteltua valokuvia. Kuvien lataaminen Toijalan yhteiskoulusta kertovaan wikipedia artikkeliin todistuksena siitä, että maailman tietoa voi muokata.
Harjoite: Valokuvaustehtävä “Yhteiskoulu postikorttina” Karrikatyyrisiä valokuvia Akaan koulun maisemista. (Kuvissa saa näkyä myös ihmisiä mikäli heiltä on saatu kirjallinen lupa).
Päivä 4.
Kesken jääneiden harjoitteiden viimeistelyä. Jotka on tehneet päivän 1&2 harjoitteet valmiiksi työskentelevät tehden kollektiivisesti yhdistelmiä “meikatusta” rehtoreista ja fiktiivisistä taustoista. Kaikki tuotokset on luonnostilassa ja muutoksia kaikkeen saa vielä tehdä. Eri versioita kokonaisuuksista saa luoda. Eri versiot kuvataan välissä. 1&2&3 päivien harjoitteiden digitointia.
Päivä 5.
Palautepäivä, katsotaan läpi kaikkien harjoitusten tulokset ja luodut kuvaparit jne. yhdistelmät. Esitellään uudelleen portaikkoon valmistuva installaatio ja kysytään oppilailta palautetta teoksesta.