Raportti Tromsø takakehitys seminaarista.
“Agency for De-development in Tromsø” seminaarissa tunnusteltiin hevosten roolia tulevaisuuden yhdyskuntakehityksessä. Kutsun Vårscenefestivaalille järjestettyyn ohjelmaan esitti kuraattori Jussi Koitela, joka on vuosien saatossa vaikuttanut Hevoslinjaan liittyviin tapahtumiin ja koonnut toimintaa esitteleviä näyttelyitä. Koitelan kanssa tapahtumaa toteutti Poste Restante kokoonpano, jonka jäsenistö ja paikalta värväämät esiintyjät vastasivat ympäri kaupunkia sijoittuneiden keskustelutapahtumien ohjaamisesta.
Kaksipäiväinen ohjelma käynnistyi hevostalleille, jossa parikymmentä vierasta tutustui 18-vuotiaaseen norjanvuonohevoseen. Yleisö kokoontui maneesissa taiteilija Valentina Karga ohjeiden mukaan kootulle kalakujetuslattikko katsomolle ja seurasi hevosohjelmaa keskittyneenä. Esitelmän aikana kuvailtiin hevosten käytöstä ja esiteltiin eläimen ohjaamisessa sekä vuorovaikutuksessa käytettäviä tekniikoita. Puheenvuorossa nostettiin esiin mm. rauhallinen hengittäminen kommunikoinnin edellytyksenä, hevosen osaaminen ihmisten käsittelijöinä sekä oman liikkumisen ennakointi, jonka myötä hevosen on helpompi aavistaa ihmisten toimintaa. Johdannon jälkeen vieraat pääsivät kokeilemaan taluttamista ja lopulta yksi yleisöstä pääsi lyhyelle talutusratsastukselle.
Taluttelun jälkeen hevoselta riisuttiin riimu ja tämä sai käyskennellä maneesissa omalakisesti. Eläin tuli pian ihmisryhmän luokse, jolloin seminaariväki kerääntyi kokoon rupattelemaan ja rapsuttelemaan hevosta. Muutamat ottivat ahkerasti horselfietä. Tilaisuuden piti jatkua kahvittelulla ja hevonen kiinnostui pöydälle nostetuista teepusseista. Kun teet saatiin siirrettyä syrjään niin hevonen nappasikin maitotölkin ja puraisi sen halki niin että maidot purskahtivat. Hevonen jätkähti ja jäi naureskelemaan ihmisten kanssa. Seminaari-interventio loi hyvän vireen loppupäivän ohjelmalle.
Talutin hevosen pihattoon jolloin huomasin sen valmistelemat vuonomaisemat. Pihaton aidat oli jyrsitty siten, että ne paljastuivat vuoristoiksi. Kiittelin hevosta ja palasin ohjelman pariin. Svein Anders Noer Lienin puheenvuoro pohti kuinka kehitys ja kaipuu ovat yhteensitoutuneita. Tämän jälkeen käytiin palautekeskustelu, jonka aikana vieraat purkivat oppimaansa. Hevoslinjaa koskevassa palautteessa nousi esiin mm. hevosten ja luokan välinen suhde.
Ohjelma jatkui reippaalla kävelyllä keskustaan. Kävelyn aikana käydyissä keskusteluissa paljastui mm. että Tromsøssä järjestetään turistimatkoja, joihin sisältyy “revontulivakuutus”. Vakuutus takaa että turistin matka jatkuu niin pitkään että revontulet varmasti näkyvät. Tämä kirvoitti idean koota vakuudet revontuli-rahastoon ja käydä revontulivakuutus-futuuri kauppaa. Rahaston kautta revontuli-kokemusta voisi käyttää maksuvälineenä!
Kävely päättyi kaupungintalon aulaan. Kalakuljetuslaatikot koottiin Kargan ohjeita noudattaen, jonka jälkeen luettiin tutkija María Iñigo Clavon tilaisuutta varten luonnostelemia tekstejä ja pohdittiin “epistemodiversity” käsitettä (kirjomaailmankuvallisuus). Keskustelu tunnusteli alkuperäiskansojen tietämyksen, maailmankuvallisen osaamisen sekä akateemisen tutkimuksen suhdetta. Kirjomaailmankuvallisuutteen saa tuntuman Clavon Modernity vs. Epistemodiversity (2016) artikkelista. Osa Clavon tekstistä pohti pohjoinen-etelä / itä-länsi jaotteluiden muuttumista globaalin muuttoliikkeen vaikutuksessa.
Seminaaripäivän viimeisenä etappina oli vanha satamarakennus, jossa kuultiin tutkija Anniken Førden puheenvuoro turismista kulttuurillisena muutosvoimana. Førden esitteli paikallisen saamelaisperheen järjestämää turismiohjelmaa, joka hyödynsi turismin synnyttämää taloudellista ja sosiaalista liikettä jakaakseen edelleen saamelaiskulttuuriin kuuluvia perinteitä sekä ajaakseen saamelaisten oikeuksia. Puheenvuoro pohdiskeli ekoturismin mahdollisuuksia ympäristönsuojelun editämiseksi. Pohjois-Norjan kasvava turismiteollisuus on Førden mukaan sangen halukas kehittämään toimintaansa ekologisesti ja kulttuurisesti kestävämmäksi.
Seminaarin toinen päivä järjestettiin Tromsø Kunstforeningissä. Poste Restanten ohjaama tilaisuus tunnusteli mitä de-develloptement (takakehitys) käsiteenä tarkoittaa ja kuinka edellisenä päivänä kuullut syötteet siihen liittyivät. Pienryhmissä käydyissä keskusteluissa pohdittiin de-developmentin ja dekolonisaation suhdetta (jolloin de-development näyttäytyi anteeksipyytämisen teknologiana). Toisissa keskusteluissa mietittiin eläimiä luovan luokan edustajina. Mm. Valas-turismi perustuu eläinten esiintymisiin ja esitysten työllistävä vaikutus korvaa teollisuudelta katoavia työpaikkoja. Pohdinnassa oli myös ristiriita kulttuurisen monimuotoisuuden ja luokka käsitteiden välillä sekä geoismi (eli egoismin maantieteellisenä politiikkana). Jossainvaiheessa heitettiin ilmoille poikkitelainen näkökulma kehitykseen, jonka mukaan jokainen uusi kokemus on menetetty mahdollisuus.
Päivän kiinnostavinta antia oli kuulla Poste Restantessa esiintyvän Majula Drammerin kuvaus käytännöistä joilla Malmön kautta liikkuneita turvapaikanhakijoita oli majoitettu. Seminaarivieras Farshad Tamin kertoi vastavuoroisesti kokemuksistaan vastaanotto-neuvonnan järjestämisestä Oslossa ja kaupunkiin päätyneiden nuorten turvapaikanhakijoiden tilanteesta (White Galaxy Boys). Risteilevästä keskustelusta ollaan kokoamassa yhteenvetävää asiakirjaa joka julkaistaneen piakkoin.
Seuraavat julkiset Hevoslinja toimet nähdään Vuotalolla 12.5 (11:00-15:00), jolloin Hevoslinja tukenaan ohjaaja Susanna Airaksinen osallistuu taiteilija Otto Karvosen luotsaamaa Sea Change taidetoimintaan. Sea Change osallistuu Vuosaaren asemakaavaa koskevaan kehityskeskusteluun taidetoiminnan kautta. Hevoslinja-toimintaa esiteltiin myös Hollo instituutin “Abstrakteja utopioita ja muita käyttökelpoisia simulaatioita” seminaarissa kulttuuritalo Gloriassa (20.4). Lyhyen esitelmän aikana pohdittiin itseohjautuvan oppimisen muutoksia ja kerrattiin Dosentti Toivotun Pojan opetustyötä Teatterikorkeakoulun hevostaito kursseilla (Hollo instituutin puheenvuoron muistiinpanot verkossa).