Toijalan yhteikoulun portaikon mallinnos 3 ja teosluonnos 1.
Olemme valmistaneet ensimmäisen teosluonnokset Toijalan yhteiskoulun ja Akaan lukion tiloihin suunnittelemastamme taideteoksesta! Mikäli et tiedä mistä on kyse, kannattaa tutustua projektin taustoihin. Luonnoksen yksityiskohdat tulevat muuttumaan ja uusia osuuksia valmistetaan.. Oheinen video antaa teoksesta kuitenkin verrattain tarkan kuvan. Se esiteltiin Tuovi Ronkaiselle ja Jukka Oksalle 8.2. Kyllä jännitti!
Videolla esitetty malli on toteutettu ilmaisella SketchUp ohjelmalla ja voi halutessaan ladata omalle kotikoneelle. Otamme mielellään vastaan palautetta! Kommentteja voi lähettää anonyymillä kyselykaavakkeella tai ottamalla meihin suoraa yhteyttä.
Työn seuraava vaihe käynistyy Maaliskuun alussa kun esittelemme luonnoksen koulun oppilaille ja osallistumme kolmen päivän ajan kuvaamataidon opetukseen. Kuviksen opettaja Reija Kykkänen-Riskumäen kanssa laaditun ohjelman tavoitteena on, että oppilat osallistuvat lopullisen taideteoksen valmistamiseen. Tilaisuus on ainutlaatuinen sillä saamme työstämme suoraa palautetta koulun oppilailta. Mutta tästä lisää myöhemmin..
Tämän hetken luonnoksen kantava ajatus on lakittamisen-ele eli se kun ylioppilaat painavat ansaitsemansa ylioppilaslakin päähänsä (Samankaltainen ele tehdään myös kruunajaisissa). Lakki todistaa kantajansa arvovallasta mutta toisaalta se velvoittaa tätä toimimaan oikeamielisesti. Kuka tahansa ei sellaista voi saada; moinen pitää ansaita ja sitä pitää osata kantaa ja käyttäytyä kuten asiaan kuuluu. Lakki siis yhtäaikaa oikeuttaa ja velvottaa kantajaansa.
Meidän luonnoksessamme portaikkoa hallitsee Snellmannin rintakuva (jota videolla markkeeraa valkoinen ristikuvio). Emme käytä alkuperäistä kipsirintakuvaa vaan valmistutamme siitä betoni kopion. Valun toteuttamisessa meitä auttaa betoniin erikoistunut taiteilija Topi Äikäs. Äikäs tunnetaan paikkasidonnaisesti työskentelevänä taiteilijana ja tullut monelle tutuksi “Joku” (2012) teoksensa myötä. Uudessa valussa Snellmannin päänlaelle luodaan lokerikko, johon istutetaan elävä raha-puu. Eli se tuttu huonekasvi, jota tupataan kasvattaa kodeissa raha-onnen toivossa.
Snellman oli yksi Suomen markan luojista ja on kiva ajatella, että tämän päälaella kasvava huonekasvi tuo jatkossa hyvää onnea Akaalle. Tuoville raha-puu toi mieleen laakeriseppeleen, mikä on myös oiva tulkinta. Aikanaan Kreikassa ja Roomassa painettiin laakeriseppele esimerkiksi olympia voittajien päähän ja Snellmannin kipsirintakuva tuokin mieleen antiikin urhot! Kuvassa ylioppilaslyyra ja kultainen voittajan päälaelle nostettava seppele (n.300 eaa Kypros).
Teoksen muut osat jakautuvat symmetrisesti kolmelle seinälle. Pienemmät kuvat on asetettu isompien päälle.. Pikku kuvat siis kruunaavat isommat muistuttaen heraldiikasta tuttuja arvokruunuja. Erilliset kuvat paljastavat toisistaan uusia puolia. Vähän niinkuin sarjakuvien ajatuskupla kertoo jotain hahmon sisäisestä maailmasta. Pyrimme tälläisten kuva-yhdistelmien avulla kertomaan tulkintamme Toijalan yhteiskoulun historiasta. Paikallishistoria vertaantuu koko suomalaisen koululaitoksen suureen tarinaan ja siihen miten teknologinen vallankumous on muuttanut ympäristöämme.
Selitän tässä yhteydessä yhden kuvaparin tarinaa ja toivon, että se innoittaa lukijoita kertomaan omia ajatuksiaan. Palautetta voi antaa kysely kaavakkeen avulla tai sähköpostilla (eero aat storijapan.net) sekä puhelimitse 00-358-50-5729743.
Portaikon edustavimmalta paikalta löytyy Ilta Henriikka Ylppö-Ojansuun muotokuva (s.6.1.1882), jota kruunaa koulun opettajien yhteiskuva vuodelta 1985 (Kuvaaja Foto Elmeri).
Koulun ensimmäinen johtaja ja opettaja Ylppö-Ojansuu mahdollisti ahkeruudellaan sen, että koulu saatiin aikanaan jaloilleen. Hänet nimettiin avoimen haun päätteeksi koulun “johtajattareksi” (Ensimmäinen koulupäivä Akaalla oli kuukausi nimeämisen jälkeen 1.9.1906). Kaikkiaan paikkaa haki 17 naista ja tehtävän vuosipalkka oli 2400mk (n.8400€/Vuosi). Vanhanaikainen nimitys “Johtajatar” seurasi siitä, ettei naisia voinut aikanaan nimetä rehtoreiksi vaikka he tekivät samoja työtehtäviä kuin miehet. Ylppö-Ojansuu vastasi opetuksesta, hallinnoinnista ja toimi myös luokanvalvojana.
Koulun perustaminen Akaalle oli ponnistus. Toimitilat vaihtuivat tiuhaan ja taloudessa oli kohentamisen varaa. Esimerkiksi Akaan Naisyhdistyksen tuki mahdollisti koulutoiminnan. Tyttöjä oli oppilaina vähemmän mutta sukupuoli ero saatiin tasaantumaan nopeasti. Johtajatar onnistui vakiinnuttamaan koulun toiminnan ja siten se saatiin valtionavun piiriin 1908. Samassa nimettiin koulun rehtoriksi filosofian kanditaatti Väinö “Pappa” Ilmari Suvanto (s. Punkalaidun 1881). Vuotta myöhemmin avattiin uusi vakituinen koulurakennus. Ponnisteltuaan koulun ensimmäisenä johtajana Ylppö-Ojansuun muutti 1911 Helsinkiin.
Paras todistus tämän työstä on että 79 vuotta koulun perustamisen jälkeen kasvanut opettajakunta on kokoontunut perinteiseen ryhmäkuvaan. Kuvan opettajat näyttävät hyvinvoivinta. Koulun menestys on osoitus siitä, ettei Ylppö-Ojansuun työ mennyt hukkaan (valokuvan opettajat lienevät Ylppö-Ojansuun ponnistelusta kaikkein kiitollisimpia). Tämä työ on sarallaan muuttanut vanhakantaista ajatusta, että rehtorin on aina oltava mies. Ylppö-Ojansuu oli uranuurtaja, vakiinnuttaen suomalaista koulujärjestelmää ennenkuin Suomea edes oli olemassa.
“Te […] tämän koulun etujoukko, voitte elämällänne ja työllänne meidän toivemme toteuttaa, te saatte tulevaisuudessa näyttää, että se kylvö jota täällä on tehty, on langennut hyvään maahan ja tuottaa myös hedelmän.” Hän lausui kolmevuotta koulun perustamisen jälkeen kun ensimmäiset päästätodistukset myönnettiin. On huomioitavaa, että puheessa käytetään maanviljelys metaforia. Huomattavan suuri määrä oppilaita oli talollisesta säädystä. Ilta Ylppö-Ojansuun muotokuvan on maalannut muotokuvamaalarina tunnettu taiteilija Åke Hellman vuonna 1960. Kuva on maalattu valokuvan perusteella eli “Ex foto”.
Edit: Osallistuimme kuvaamataidon tunnin ohjelmaan saadaksemme palautetta luonnoksesta. Eräs oppilas halusi tietää miksi luonnoksesta näkyy Tarja Halosenkuva. Halosen kuva on sijoitettu koulusta 1937 otetun ilmakuvan päälle, eli Halonen “kruunaa koulurakennuksen”. Koulu pääsi 1908 valtionavun piiriin.. Presidentin muotokuva muistuttaa tästä suhteesta. (Täytynee päivittää se Niinistön kuvaan). Presidentin läsnäolo muistuttaa siitä, että koulunkäynti Akaalla on käynnistyi itsenäistymistä vahvistavana prosessina.
Edit 2: Itsetutkiskelun perään Halosen muotokuva ja koulun ilmakuva pari päätettiin jättää pois kokonaisuudesta.
Linkkien kautta: Lähikuva opettajien ryhmäkuvasta ja lähikuva Ylppö-Ojansuun muotokuvasta. Kaikki viitteet ja faktat: “Kaikija lastumäeltä – Vuosisata oppikouluopetusta Toijalassa 1906-2006” Matti Panula-Ontto (Julkaisija Toijalan lukio/Akaan kaupunki. Painotalo Karisto 2006 [isbn-952-92-0754-9])
Muokkaus: Alkuperäinen videolinkki korvattu pidemmällä versiolla.