TRANS-MARS: Matkapäiväkirja 52-49 päivät

Pikkutyttö tuli paaden luo iso-äitinsä kanssa. Lapsi kertoi olleensa Särkänniemen delfinaariossa jossa oli päässyt osalliseksi esitystä. Tyttö oli altaan edessä tehnyt piruetin jonka delfiini apinoi ja syöttänyt sitten eläimelle kalaa.

– Sitä sai silittää. Se tuntui aivan märältä kumisaappaalta ja siltä myös näytti.

Delfiini oli nimeltään Veera ja tämä oli tytön kaima.

Olen alkanut saada postia ympäri eurooppaa. Kortit on osoitettu: Kävelevä mies, Tuomiokirkonkävelykatu, Graniittipaasi, kello 10-15, Tampere EU-Finland. Ensimmäinen kortti tuli ystäviltä, jotka Tanskan lomallaan olivat keksineet koetella postilaitoksen kuuliaisuutta. Kortti saapui myös Kööpenhaminasta toisen ystävän kokeilumielisyyden seurauksesta ja lopulta sain kortin, joka oli raavittu runomittaan ja lähetetty Tamperelaiselta kesäterassilta. Todella ystävällistä, että posti jaksaa tuoda ne perille. On huomioitavaa, että posti on osoitettu tiettyyn aikaan, 10:00-15:00, kuin aika olisi tasa-arvoinen osa osoitetta.

En päässyt kävelemään 16-17.7 olin sairastunut ja uupunut projektin kestosta. Kävelyn jokapäiväisyys on vaativa rasite. En jaksaisi jatkaa, elleivät Tamperelaiset tukisi hanketta niin lämpimästi. Tänäänkin vastaanotin eräältä mummolta tämän levein hymyin saatteleman Marianne karamellin. Juuri tällaiset pienet iloiset asiat auttaa jaksamaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *