– Kovan homman olet tehnyt! Työssäs täytyy olla mieli tasapainossa.
– ..tai oikealla tavalla epätasapainossa. Kuittasin jolloin mies jatkoi:
– Luulis, että kun sun mainos asrvosi on tästä kasvanut ettei tuottais töiden löytäminen ongelmia.
– ..jaa-a. Mihinköhän työhön tämä kokemus kelpaisi?
– Noo. Kilometri tehtaalle tiätty!
Viimeiset kilometrit on merkilliset. En ole ollenkaan haikea. Olen liian väsynyt.
Muistan kuinka eräs rouva muutama kuukausi sitten tuli kyselemään. Kerrottuani mitä teen ja mitkä matkat taitan tämä vaikutti huolestuneelta. Hätkähdin ja toppuuttelin tämän huolenpitoa, kerroin iloisista asioista joita olin ehtinyt kohdata, mukavista ihmisistä ja hauskoista reaktioista. Rouva pudisteli päätään. Hän seurasi tarpomistani kaatosateessa ja arvioi hymyäni sekä silmiäni ehkä tarkemmin kuin itse pystyin. Hän sanoi:
– Jos olisit mun poikiani. Niin sanoisin: Eiköhän ole aika jo tulla kotio. Työshän taitaa olla valmis. Tule jo levolle.