Alla näkyvä teksti on toimitettu osana Avekille suunnattua apurahahakemusta, jolla haettiin 2600€ työryhmän käyttöön. Jaan sen julkiseen tarkasteluun, jotta apurahakäytännöt tulisivat avoimemmiksi. Toimin samoin Hevoslinja HKI-TKU-HKI apurahahakemuksen kanssa. [Edit (28.1.14): Valitettavasti hakemus ei saanut rahoitusta]
Maailma on pirstaleinen… Jos siitä joskus sai eheän kuvan, meni se rikki tippuessaan tehtaan hyllyltä. Elokuvissa tätä pirstaleisuutta kuvitetetaan räpsyttämällä televisiokanavia ja latomalla verkkoselainikkunoita päällekkäin. Radion kohina, eli samassa kanavassa yht’aikaisesti kuuluvat signaalit, kuvaavat pirstaleisuutta äänenä. Moniäänisyyden kanssa eläminen näyttäytyy usein ahdistavassa valossa – Sille altistuneet nuoret ovat hikisiä ja neuroottisia.
Radio Polku on 80minuuttinen meta-radiokuunnelma. Se koostuu yksittäisistä 20 sek – 1 min pitkistä väli-inserteistä eli lyhyistä puheenvuoroista, joita käytetään radiossa juonnettaessa (eli luodessa juonta) kahden musiikkikappaleen tai erillisen ohjelman välille. Insertissä ei välttämättä ole keskittynyttä viestiä – Sen tärkein tehtävä on luoda tunnelma, jonka myötä kaksi eri ajatusta muodostavat johdonmukaisen parin.
Väli-insertit tekevät perinjuurin pirstaleisesta ja globaalista mediakokemuksesta eli radion kuuntelemisesta, eheän mediatilan. Inserttien johdattelemana saatetaan soitattaa vuoroin orkesteri- ja punk-musiikkia. Insertit luovat konsensuksen. Ne ovat keskeinen osa median käyttämää valtaa, toimien yhtä salakavalasti kuin Muzak-äänitteet eli ns. Hissimusiikki.
Kun tavaratalossa vaihtaa kerrosta lihatiskiltä talviturkkien luokse, kuluttajaa harhautetaan klassikko melodioilla. Hissimusiikkia kuunnellessa liha-, turkis- ja muotiteollisuuden verisyys tylpistyy traagiseksi panhuilu-aariaksi.
Radio Polun studio koostuu 4-6 kulttuurityöntekijästä. Ryhmään kuuluu media-alan moniosaajia, radiotoimittajia, näyttelijöitä ja ääneen erikoistuneita taiteilijoita. Porukan ytimenä toimii Circus Maximuksen – 10huonetta ryhmä. Esiintyjät tuottavat yhden viikonlopun kestävän session aikana “sitoutumattomia” väli-insertti äänitteitä. Sessiossa tehdyt äänitteet julkaistaan verkossa vapaan käytön mahdollistavilla lisensseillä ja niiden kuvituksena käytetään staattista studio-videokuvaa.
Äänitys toteutetaan intensiivisessä 4-6 tunnin istunnossa. Studio-väki käy pöydän ääreen ja muun sosiaalisen ohjelman lomassa – Käyn kertomaan jonkun tarinan (näytän kuvan tai videon), jonka perään osoitan mikrofonilla ja penään vieraalta kommenttia.
Tyyliin: “…mutta mitä tähän sanoo, median kanssa ammatikseen työskentelevä Helsinkiläisnuori?”. Johon vastaaja pääsee improvisoimaan 20sek – 1min kestävän juonnon. Juonto voi kääntyä keskusteluksi muiden studiovieraiden kanssa. Keskusteluiden ehto on etteivät ne paljasta alkuperäistä virikettä.
Kun puheenvuoro päättyy, juonnetaan “seuraava media” sisään.
“No se oli todella mukavasti sanottu… Ja vähän samanlaisia tunnelmia on myös seuraavassa pätkässä. Tutustutaampa siihen..”. Istunnossa koitetaan luoda tunnelma, että pienet insertit liittyvät johonkin suurempaan tarinaan.
Session tavoitteena on välitön tunnelma, jonka siivittämänä inserttejä voi syntyä lennossa kenen tahansa toimesta. Studio isännän/emännän rooli siis vaihtuu session aikana. Yksittäiset insertit ovat jäävät irrallisiksi ja ne toimitetaan siten, ettei niiden myötä paljastu mitään asiayhteyttä. Ne ovat pirstaleita. Tavoitteena ei kuitenkaan ole luoda kyynistä tai absurdia kokemusta vaan valottaa inserttejä median vallankäytön välineenä ja tunnustella; minkälaisen narratiivisen kokonaisuuden irralliset juonnot kykenevät luomaan, kun ne tulevat kuulluksi osana muita mediasyötteita.
Radio Polun tekemiä inserttejä voi käyttää kotona – Ne on suunniteltu kytkettäväksi osaksi kuuntelijoiden henkilökohtaisia musiikkisoittolistoja. Ladattuaan insertit kotitietokoneelle kuuntelija saattaa säätää soittimensa valitsemaan kappaleita sattumanvaraisesti, jolloin Radio Polun insertit kuuluvat kappaleiden välissä rakentaen kuunteluympäristöönsä synteettisen mediatilan. Tavoitteena on luoda kuuntelijalle johdonmukainen kokemus käyttämällä sattumanvaraisia ja asiayhteyksistä riisuttuja inserttejä. Tämän myötä kuuntelijan kokemus muodostaa muotokuva mediasta itsestään. Tuloksena on kriittistä Mediahissimusiikkia.
Insertit pyritään julkaisemaan myös spotify-palvelussa, torrenttina Pirate Bayn kautta ja youtubessa. Julkaisu tapahtuu kaikissa tutuissa palveluissa, joista ihmiset noutavat mediansa. Inserteillä on soveltuvuutta myös taiteellisissa kokonaisuuksissa kuten videoscreeningeistä ja sitä voi käyttää taustaäänitteenä teatterissa tai taidenäyttelyissä. Se on itseään kommentoiva kommenttiraita.
“And now for something completely differerent”