51. Lupasin tulla töihin 15 vaille 8 jotta voin auttaa tekniikassa. Olen tunnin etuajassa työajasta ja 20 min myöhässä. Paradoksi. Pitäiskö lopettaa duunit saman tein. Duuni angsti on narsismia. Yhtenä päivänä tää vaan sekos. Esimies kertoi 50 vuotisjuhlistaan joita suunnittelee. Telttailua ja pilkkimistä. Eräs valvoja kertoi ruumiin toiminnoistaan: Hirveästi paskaa. Mitä alemmassa asemassa, sitä mielummin kertoo ruumiintoiminnoistaan. Miesduunarit tekevät sitä kokoajan. Ruumiista puhuminen on puolustautumista että puuttuisi tahtoa tai mielikuvitusta, niiden väitösten varassa sosio-ekonomisesti varakkaat oikeuttavat asemansa. “He eivät halunneet saati uskaltaneet tehdä itseään johtajiksi.” Paskoistuminen on stereotypian kärjistämistä farssiksi. Asema organisaatiossa kuvitetaan ulosteilla. Jotta nöyrtyneet eivät paljastuisi puutteeistaan on tehtävä itsestään vitsin ennen vuoropuhelua. Olen tekniikassa nolona. Tekniikan pomo sanoi “kiitos päivästä” vaikka olin myöhässä. Picasso johdanto menee niin että: “Modernista taiteesta ei tarvitse sanoa miten se tulee tulkita. Kaikilla on oikeus mielipiteeseensä. Mitäs näette tässä kuvassa?” Pieni hiljaisuus. Yleisö: “Siinä on kitara.” “Hyvä! Aivan oikein! Eikun hetkinen anteeksi kamalasti olen väärässä tässähän lukeekin viulu.. Kitarassa olisi pidempi kaula. Aivan totta tässähän lukee sehän on viulu.”
52. Myöhästymässä. Kirjoitin sähköpostia taiteilijakavereille tulevaa näyttelyä koskien. Olen valvontatehtävissä. Jos olisin tekniikassa olen varma etten myöhästyisi. 3 min aikaa työajan alkuun ja 3 kilsaa matkaa. Myöhästymisellä on kiinnostavia viestinnällisiä merkityksiä. Se on epäkunnioittavaa mutta tietyillä ehdoilla oikeutettua. Kun myöhästyy korostaa omaa valtaansa. Työryhmissä se ei ole suotavaa mutta kun johtaa ryhmää se kertoo muille että todella johtaa. Olin eilen huoneessa jossa oli taidemuseon johtajan esitys. Paikalle oli kutsuttu kaikki paikalliset kulttuurijohtajat. Meidän johtaja oli yli 10 min myöhässä. | Oli palaveri museovalvojille. Keskustelimme asiakaspalvelu ongelmista. Olemme saaneet huonoa palautetta. Esimies yritti loiventaa aiheen sanomalla että meidän tulee olla tarkempia ja kohteliaampia. Tämä sanoi sen sievästi jottemme loukkaantuisi. Eräs vanhempi työntekijä huudahti: “Ei me mitään lapsia olla!”. Aukesi keskustelu. Esimies haki katseellaan tukea muista. Ei saanut. Katsoin itse alas. Loiventelu jatkui puheena. Eräs mukavaksi paljastunut tyyppi ilmaisi että haluamme asiakkaiden antamat palautteet konkreettisesti. Ne luvattiin printata. Tuskin printataan. Loppuaika tästä keskustelusta käytiin konfliktia loiventaen. Sitten siirryttiin asioihin jotka eivät meitä koskeneet. Infolla on uusi numero jne. Pitkä keskustelu käytiin myös siitä miten jatkossa tapaamme. Esimies: “Pitää keksiä joku tapa kun ‘meillä’ on niin paljon muita palaverejä.” | Hemaiseva pari suuteli ja hyväili toisiaan portaikossa. Loppuillasta siirryn tekniikkaan.
53. Myöhässä. Menossa valvomaan, jos olisin tekniikassa en varmasti olisi myöhässä. Nukuin tosi huonosti ehkä 4 tuntia yhteensä. Voimakas yskä alhaalla keuhkoissa. Jos olisi tullut 8 pääsisi neljältä kun tuli 9 pääsee viideltä. Aijon valehdella tulleeni 8. En ole hoitanut karvoitusta. Hiukset on liian pitkät ja muut. Luotiliivi vartija meni ohi. Sen panssari lisää vaikutelmaa ruumiin massasta 2/3 osaa. | Kerroin tilastointiprojektista samassa asemassa olevalle työntekijälle sellaiselle, josta en ole päässyt selvyyteen onko se viisaampi vai kömpelömpi. Tämä seurasi hetken kiinnostuneena sitten se vaihtoi todella nopeasti aihetta. Se hamuili katseellaan muita valvojia. Myöhemmin juttelimme jediritareista. Ilmeisesti Luke ampui pistoolilla vain kerran. | Onko Picasso esikuva vammaisten oikeuksia ajaville? Picasson kuvaaman kehon ei tarvitse olla sopusuhtainen ollakseen esteettinen ja erimuotoiset kehot tulee tulkituksi kauniiksi. Kauniiksi teokset tulkitaan ainakin taidekeskustelussa. Outoa ettei tätä mainita Picassosta puhuttaessa. Esittävyyden kanssa pelehtiminen ja siihen vertaaminen on pyrkimystä normatiiviseen kauneuskäsitykseen, jolloin keho esitetään symmetrisenä. Tai ainakin takaisin suhteeseen siihen. Juttelimme toisen työntekijän kanssa tästä. Tämä mietti miten paljon Picasso oli edelläkävijä ja miten paljon seurasi aikaansa. Sitten puhuimme Picasson läpi elämistä sodista varmistin, että 1 maailmansota oli 1900 eikä 1800 luvulla. Esimiehet käyttävät tällaisia kömmähdyksiä esimerkkeinä valvojien alempiarvoisuudesta… Ehkä mielikin halutaan esittää sopusuhtaisena kun Picasson surrealistiset pyrkimykset koitetaan vähätellä. “Sillä oli riitoja Dalin ja muiden kanssa.” Kuuluu luennoilla. Tämä museo ei instituutiona pyri ihmiskuvan kyseenalaistamiseen vaan sen luokitteluun ja eheyttämiseen kohti symmetristä ihannetta. Taide ja arki erotellaan toisistaan kuten keho ja mieli. Toisaalta kaikki Picasson työt on kompositioltaan konservatiivisia. Kuvat ovat tasapainotettuja keskelle ja vastavärit neutraloivat toisensa. Jos haluaa ajatella Picassoa ylistäen voisi sanoa että aiheen muodon purkamisen radikaalisuus edellyttää joitain lainalaisuuksia joiden varassa kuvan voi rakentaa. Samassa voi ajatella että huomion kohteena on juuri kuvattava aihe eikä sommittelu. Musta analyyttinen kubismi on ensikädessä impressionistien aloittaman “todellisen havaintomaailman” tai luonnon eikä ideaalin kuvaamista. Subjektin ensimmäinen havainto maailmasta on nykykäsityksen mukaan pirstaleinen, narratiiviton eli ei esittävä. Vasta kieli luo merkitykset. Tähän tekstin pätkät analyyttisen kubismin kauden töissä viittaavat. Orfistit jatkoivat visuaalisen kokemuksen analysointia mutta se on narsistisempaa. Kubismissa katsojan arvot ja taustat luovat kuvan ja se on jokaiselle erilainen. Museot yrittävät jäsentää sen. Pistaleisuuden tai hetkellisyyden kuvaaminen tekee esteettisestä prosessista teoriassa katsojan ja teoksen välisen vuoropuhelun, jolloin katsoja kokoaa havainnon omille arvoilleen sopivalla tavalla. Se pyrkii ajattomuuteen ei universaalisti saavutettavaan kuten ennen tätä kokemusta luulin. Käytännössä välikädet pyrkivät säätelemään lopputulosta poliittisesti sopiviin suuntiin ja ‘taiteen’ yhteiskunnallinen merkitys sotkee kuviot. Analyyttinen kubismi ei kuitenkaan riko komposition perussääntöjä. Miksi? Ehkä neliö raamit ja kankaat ovat niin läpi tutkittuja että sitä ei koettu ongelmana. Ne olivat läpinäkyviä kuten digivalokuvien tiedostopakkausformaatit. Kohteen ja aiheen purkaminen oli ainoa radikaali suunta joka oli kannatteleva. Kuitenkaan taiteilijan ja mallin välinen suhde ei ole radikaali aihe. Radikaalia taisi olla käyttää prostituoituja ja alaluokkaisia malleina (kuten van Gogh teki skandaaleja aiheuttaen) ja tuoda siten ilmi miesmaalareiden seksuaalinen kolonialistinen katse. Avignonin naiset ovat rumasti kuvattuja naisia rumassa tilanteessa. Tämä on avantgardistista. Samoin radikaalia sukupuoli asioissa on surrealistisen kauden aikana irrottaa sukupuoli symboleja toisistaan orgia kuviin, joista ei selviä onko pyöreä muoto penikseen tai tissiin kuuluvaa. Sukupuolet sekoittuvat myös myöhäisemmän ajan grafiikoissa kun samalla hahmolla on penis ja vagina. Tällaiset orgiakuvat ovat varmaankin luotu transendenttien seksikokemusten pohjalta. Keinoista välittämättä ne ovat seksuaalisesti tasavertaistavia. Ehkä Picasson naiset masturboivat omasta aloitteestaan. Tästä ei puhuta museossa. Siksi paras taide on aina keräilijöillä. Ei museoissa. Lähdin tunnin etuajassa töistä yritän nähtävästi kompensoida sen puoltamalla Picassoa. Näin neron luoma poliittinen ilmapiiri toteutuu yksilötasolla. Kesti 53 päivää että ajoin suhtautua Picassoon taiteilijana enkä neroksi kuvattuna maalarina.
54. Vapaa. Pyörin kaupungilla levottomasti. Päädyn sattumalta kuubalaisen musiikin keikalle, jonne kaveri on kutsunut mut jo kuukausia sitten. Nimi listassa. Hieno juttu. Hyvä keikka. Sain baarissa kuulla että pankkikortit ei toimi maanlaajuisen ohjelmistopäivityksen vuoksi.. Käytän tilannetta hyväkseni ja menen taksilla himaan. Teeskentelen korttia tarjotessa tietämätöntä. Kuski lukee sukunimeni kortin takaa ja kirjoittaa sukunimeni ylös. Saan laskun. Tämä mutisee sukunimeäni ja sanoo: “Maakunnastasi tulevat on rehellisiä.” Hän katsoo tarkkaavaisesti peilistä silmiini.
55. Darrassa. Hengenahdistusta.
56. Darrassa. Käyn tervehtimässä äitiä.